| Mitä tarkoittaa japanilaisten laivojen nimessä MARU? |
189 |
|
13.11.2023 |
|
Maru-päätteen käyttö on hyvin yleinen japanilaisten kauppalaivojen nimeämiskäytäntö. Maru-sana (丸) tarkoittaa ympyrää tai kehää. Nimeämiskäytännölle on esitettty monia erilaisia tulkintoja, mutta suosituin tulkinta lienee sanan periytyminen vanhakantaisesta maro-liitteestä, jota on käytetty ilmaisemaan kunnioitusta, läheisyyttä ja tärkeyttä. Myöhemmin maru-muotoon muuttunutta sanaa on käytetty esimerkiksi ihmisistä, koirista sekä tärkeistä esineistä.
Maru-liitettä on tiedettävästi käytetty japanilaisen laivan nimessä jo 1100-luvulla. Vuonna 1900 Japanin Meiji-hallinto sääti lain, jonka mukaan kaikkien laivojen nimissä on suotavaa käyttää maru-liitettä. Tämä koski kuitenkin vain kauppalaivoja, sillä esimerkiksi sotalaivojen nimissä maru-... |
| Tämä saattaa olla tyhmä kysymys, mutta mikä oli vanhin maininta nimetystä eläimestä? Aleksanteri Suuren Bukefalos? |
157 |
|
1.3.2023 |
|
On kenties mahdotonta tietää, mikä on vanhin maininta nimetystä eläimestä. On kuitenkin todennäköistä, että jo varhaiset ihmiset nimesivät esimerkiksi kotieläimiään. On siis luultavaa, että varhaisin maininta nimetystä eläimestä löytyy jonkun varhaisen korkeakulttuurin teksteistä.
Mykeneläiseltä ajalta (n. 1400-luvulta 1100-luvulle eKr.) on esimerkiksi löytynyt lineaari-B-tauluja, joissa on härkien nimiä. Nämä nimet kuvaavat usein jotain härän ominaisuutta, kuten Aiwolos (kre. aiolos, ”nopea”) tai Kelainos (kre. kelainos, ”musta”).
J.L. García Ramón, “Mycenaean Onomastics”, teoksessa A Companion to Linear B. Mycenaean Greek Texts and their World, Volume 2, (eds. Y. Duhoux & A. Morpurgo Davies), 2011, 213-251.
Farao Amenhotep III:n (... |
| Mikä on sanan otmen etymologia? Esiintyy mm. itäsuomalaisen järven nimessä. |
168 |
|
23.2.2023 |
|
Otmen-sanaa esiintyy tosiaankin Joensuun alueella muutaman järven (Keski-Otmen, Ala-Otmen ja Otmenenjärvi) sekä vaaran (Otmenvaara) nimissä. Nämä kaikki sijaitsevat lähellä toisiaan. Muualta Suomesta en vastaavaa nimeä löytänyt.
Otmen-sanaa ei löytynyt mistään tarkistamistani lähteistä. Tutkimieni lähteiden joukossa ovat Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversio (Kotus), Suomen sanojen alkuperä - Etymologinen sanakirja, L-P (SKS, 1995) sekä Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007, saatavilla myös verkossa: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…).
Tutkin myös murresanakirjoja, saamen kielien sanakirjoja sekä karjalan kielen sanakirjaa. Venäjän kielen sanakirjan avulla pääsin kenties lähimmäksi.... |
| Mikä on Kokemäenjoen ranta-alueen Karjarannan etymologia? Karjaranta on Porissa; entistä teollsiuus- , nykyisin, suurelta osaltaan, asuinaluetta. Kiitoksia. |
168 |
|
2.11.2021 |
|
Karjaranta alkoi muodostua 1700-luvulla maankohoamisen ja lietteen kertymisen myötä. Tulvaherkästä alueesta muodostui luontaista laidunmaata keskustan alueella asuneiden karjanomistajien käyttöön. Laidunkäyttö jatkui aina 1800-luvun loppuun saakka, josta alkoi teollisuusaikakausi, ja nyt sitten mainitusti alueesta on muodostunut asuinalue. Nimi lienee siis peräisin ensimmäisen käyttötarkoituksen ajoilta.
Lähteet
Satakunnan ammattikorkeakoulu. Karjarannan historiaa – tehdasalueen tilalla nyt moderni asuinalue.
Wikipedia.fi. Karjaranta. |
| Runoissa väärä tekijä |
153 |
|
9.10.2021 |
|
Heti aluksi täytyy todeta, ettemme ole juridiikan asiantuntijoita, joten tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Siksi vastausta ei kannata pitää minään pätevänä oikeudellisena arviona.
Kirjasto ei sinänsä jälkikäteen lisäile kirjaan tekstiä, eivätkä asiakkaatkaan saisi kirjoitella kirjoihin mitään ylimääräistä. Joskus kuitenkin saatetaan virheiden korjauksia lisätä jälkikäteen juuri kirjaan liimattavalla paperilla. Sellaisten korjausten pitäisi tulla kuitenkin virallisesti kustantajien ja kirjaston kirjavälittäjien kautta. Kirjasto ei ole kirjassa esiintyvistä virheistä kuitenkaan vastuussa vaan kustantaja.
Toisinaan koko kirjakin saatetaan vetää pois kirjastosta, jos siihen on tullut vakava virhe. Muistan... |
| Tarujen myrkyllinen tulessa elävä salamnteri toi mieleen, on muita myyttisiä otuksia joilla on sama nimi kuin jollain olemassa olevalla eläimellä? Muistan… |
129 |
|
28.9.2020 |
|
Kyllä niitä on. Seuraavassa muutama esimerkki:
Etelä- ja Keski-Amerikassa elää harpyija-lintu, jolla on sama nimi kuin kreikkalaisen mytologian siivekkäillä hengettärillä.
Karvaton Sfinkx-kissa on saman niminen kuin egyptiläisen ja kreikkalaisen mytologian sfinksit.
Lampipolyyppi Hydralla on sama nimi kuin kreikkalaisen mytologian Hydra-hirviökäärmeellä.
Lisää esimerkkejä löydät seuraavalta sivustolta: https://www.atlasobscura.com/articles/9-creatures-so-unfathomable-they-re-named-after-monsters |
| We are living in Finland and we are waiting a baby. Which one from the following names is nicer and closer to the Finns? |
695 |
|
13.8.2020 |
|
It is difficult to say, which one of the mentioned name combinations is nicest or closest to Finnish naming traditions. There are a lot of names in use with different backgrounds and naming traditions, so it is somewhat difficult to define, what is and what is not "nicer and closer to the Finns". In addition to names that have their roots in Uralic languages, many of the traditional names used by the Finnish speaking peoples also derive, for example, from biblical tradition (e.g. Maria) or Germanic languages (e.g. Henri). Naming a baby is very much a subjective decision.
If you want more information about the names used in Finland, you can explore the Name service provided by the Finnish Digital and Population Data Services Agency. The... |
| Mistä sai nimen Kauniaisen- Espoon Ersintie ? |
202 |
|
6.7.2020 |
|
Ilmeisesti seudulla sijainneesta Ersin tilasta.
"Lisää tonttimaata etsittiin kuumeisesti eri puolilta, mutta hankkeet törmäsivät aina vastarintaan yhdestä tai toisesta syystä.
Vuonna 1954 tarjottiin Kauniaisille vihdoin mahdollisuus ostaa Kasavuoren alue espoolaiselta Ersin tilalta.
Kauppalan päättävissä elimissä käytiin pitkiä neuvotteluja hinnasta ja tammikuun 1. päivänä 1957 Kasavuoren alue liitettiin Kauniaisten kauppalaan." https://www.kaunisgrani.fi/2013/09/kasavuori-saaresta-kaupunginosaksi/
"Rautatien rakentaminen 1900-luvun alussa toi suuren määrän eri ammateissa päteviä työmiehiä Espooseen. Jotkut heistä jäivät perheineen asumaan paikkakunnalle. Johan Emil Kaven muutti vaimonsa Ida Marian sekä perheensä kanssa torppaan, joka... |
| Millä vierasperäisellä sanalla kutsutaan tahtumaa tai juhlaa josssa julkistetaan jonkin paikan (tori, puisto tai vastaava) uusi nimi? |
463 |
|
11.12.2018 |
|
Paikan, muistomerkin ym. nimen julkistamistilaisuudesta voi käyttää montaa eri nimeä.
Vierasperäisiä sanoja ovat ainakin vihkiminen ja inauguraatio.
Vihkiä-sanan mekitys on mm. seuraava: 'asettaa joku tai jokin juhlallisin menoin määräarvoon tai tehtävään'. Sana lienee lainattu keskiajalla muinaisruotsista. Muinaisruotsin vighia on merkinnyt 'vihkiä, pyhittää'.
Inauguraatio-sanan merkitys on mm. 'juhlallinen vihkiminen käyttöön'. Sanan alkuperä on latinan kielessä. En löytänyt sanan alkuperän selvitystä mistään saatavillani olevasta suomen kielen etymologisesta sanakirjasta, vaan jouduin turvautumaan englannin kielen sanan inauguration etymologisiin selvityksiin. Sana juontaa juurensa latinan kielen sanasta inaugurat tai augurare, joka... |
Kysy kirjastonhoitajalta
