| Mistä tämä Karhun synty -runo kalevalainen versio on tarkaan peräisin? |
42 |
|
4.4.2024 |
|
Karhun syntytarun alkuperää on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla aiemminkin, tällöin on vastattu seuraavasti:
"Karhun syntytarina löytyy Kalevalasta. Kyseessä on kuudesviidettä (46.) runo, jossa Louhi lähettää karhun karjan kimppuun. Väinämöinen kaataa sen, ja vietetään karhunpeijaisjuhlat. Kalevalan vuoden 1849 version teksti löytyy kokonaisuudessaan Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivuilta, http://nebu.finlit.fi/kalevala/
Kalevalassa karhun syntytarina alkaa näin:
Silloin vanha Väinämöinen
itse tuon sanoiksi virkki:
'Ei otso olilla synny
eikä riihiruumenilla!
Tuoll' on otso synnytelty,
mesikämmen käännytelty
luona kuun, malossa päivän,
otavaisen olkapäillä,
ilman impien tykönä,
luona luonnon tyttärien.'"
Yksittäisten... |
| Kirja joka kertoisi kaikenlaisista myyteistä? |
73 |
|
30.8.2023 |
|
Sinun kannattaa tutustua kahteen kotipaikkakuntasi kirjastosta löytyvään myyttien hakuteokseen:
-Myytit ja legendat : ensyklopedia / Philip Wilkinson
-Maailman myytit ja tarut / Arthur Cotterell
Myytit ja legendat lupaa takakannessaan:
"Opi tulkitsemaan myyttien sisältö ja konteksti, ymmärtämään niiden kulttuurinen vaikutus sekä tunnistamaan hahmot ja teemat."
Maailman myytit ja tarut lupaa:
"Elintärkeä teos jokaiselle, joka on kiinnostunut inhimillisen mielikuvituksen yli vuosituhansien ulottuvasta kulttuuriperinteestä. Yli 1 250 erilaista myyttiä ja tarua 18 eri kulttuurista."
https://tinyurl.com/Myytit-ja
https://tinyurl.com/Maailman-myytit-ja-tarut |
| Saisinko kaiken mahd. tiedon kreetan minolaisesta kulltturista. kiitos ! |
122 |
|
9.6.2023 |
|
Tämän palvelun puitteissa on mahdotonta kosketella kaikkia minolaisen kulttuurin ulottuvuuksia. Seuraavaksi kuitenkin lyhyt silmäys sen pääpiirteisiin.
Homeros mainitsee Odysseia-eepoksessaan (19, 148-156), että Kreetalla oli Knossos-niminen kaupunki, jota kuningas Minos hallitsi (suom. Paavo Castrén, teoksessa Homeros: Troijan sota ja Odysseuksen harharetket, Otava 2016):
Kreeta on maa, joka sijaitsee keskellä viiniväristä maata; se on kaunis ja viljava meren saartama saari, jossa on rajattoman paljon asukkaita ja yhdeksänkymmentä kaupunkia. […] Sen kaupungeista suurin on Knossos, jonka kuningas Minos keskusteli yhdeksän vuoden välein Zeuksen kanssa.
Kreikkalaisessa mytologiassa Minos oli Kreetan kuningas. Kyseiseen tarupiiriin... |
| Yritän jäljittää suomalaista nuorille suunnattu romaania, jossa päähenkilö temmataan taianomaisesti kesken Kreetan loman saaren minolaiseen historiaan… |
89 |
|
12.5.2023 |
|
Jäljitetty kirja on Liisa Hännikäisen Terhin kreikkalainen kesä (Otava, 1990).
"Meressä on vaalea läiskä, joka liikkuu kohti Terhiä. Aalloista nousee suuri valkea härkä lämmittelemään tytön viereen kivelle. Pian Terhi huomaa olevansa matkalla menneisyyteen, kuningas Minoksen valtakunnan suuriin härkäjuhliin ja tanssiaisiin. – Härkähyppääjäksi valitulla on edessään hengenvaarallinen tehtävä. Miten Terhi selviytyisi ylivoimaisesn vaikealta tuntuvasta tanssista? Ja miten kävisi lopulta valkeitten härkien? – Äidin ja Terhin lomasta Kreetalla tulee ikimuistettava." |
| Tämä saattaa olla tyhmä kysymys, mutta mikä oli vanhin maininta nimetystä eläimestä? Aleksanteri Suuren Bukefalos? |
156 |
|
1.3.2023 |
|
On kenties mahdotonta tietää, mikä on vanhin maininta nimetystä eläimestä. On kuitenkin todennäköistä, että jo varhaiset ihmiset nimesivät esimerkiksi kotieläimiään. On siis luultavaa, että varhaisin maininta nimetystä eläimestä löytyy jonkun varhaisen korkeakulttuurin teksteistä.
Mykeneläiseltä ajalta (n. 1400-luvulta 1100-luvulle eKr.) on esimerkiksi löytynyt lineaari-B-tauluja, joissa on härkien nimiä. Nämä nimet kuvaavat usein jotain härän ominaisuutta, kuten Aiwolos (kre. aiolos, ”nopea”) tai Kelainos (kre. kelainos, ”musta”).
J.L. García Ramón, “Mycenaean Onomastics”, teoksessa A Companion to Linear B. Mycenaean Greek Texts and their World, Volume 2, (eds. Y. Duhoux & A. Morpurgo Davies), 2011, 213-251.
Farao Amenhotep III:n (... |
| Mitä kirjoja suosittelisit antiikin Kreikan mytologiasta ja jumalista kiinnostuneelle? |
173 |
|
14.11.2022 |
|
Paavo Castrénin teos Antiikin myytit (Otava 2017) on tuore johdatus aiheeseen. Suositeltava on myös Maarit Kaimion, Paavo Castrénin ja Jorma Kaimion toimittama Antiikin myytit ja uskonnot (Otava 2007).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2301422?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1827729?lang=fin
Alf Henriksonin Antiikin tarinoita (WSOY 2004) taas on lähestymistavaltaan hieman erilainen yllä mainittuihin teoksiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1291255?lang=fin
Lopuksi on mainittava Tarujen Hellas -teos (Karisto 1983), joka on käännös Gustav Schwabin 1800-luvulla julkaistusta Sagen des klassischen Altertums -teoksesta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1502967?lang=fin
Antiikin... |
| Jostain muistini kätköistä pulpahti tarina ihmisestä, joka poisti kissapedon käpälästä tikun ja sai sen myötä kiitollisesta eläimestä liittolaisen tai… |
148 |
|
2.11.2022 |
|
Tarina on Androkles ja leijona. Alkuperäisessä versiossa roomalaisilta paennut afrikkalainen orja Androkles piiloutuu leijonan luolaan ja poistaa piikin leijonan tassusta. Leijonasta tulee hänen ystävänsä ja se jakaa saaliinsa hänen kanssaan. Myöhemmin Androkles palaa ihmisten pariin, hänet vangitaan ja hän joutuu Roomassa sirkukseen leijonien eteen. Leijonista suurin on kuitenkin Androkleen parantama leijona, joka vain nuolee hänen kättään. Tällaisen ihmeen nähdessään keisari armahtaa Androkleen ja vapauttaa hänet ja leijonan.
Tarina on ilmeisesti peräisin egyptiläisen Apionin ensimmäisen vuosisadan alussa kirjoittamasta, sittemmin kadonneesta teoksesta Aegyptiaca. Se on säilynyt Aulus Gelliuksen kertomana teoksessa Attikan öitä 100-... |
| Mistä löytyy tämä runo joka alkaa : Pyhän kirkon kalkin ryöstäneet ,oli hiidet luolahansa .Uros uljas vannoi takaisin , sen vuoresta noutavansa ! Luin sen… |
127 |
|
8.8.2022 |
|
Runo Pyhä kalkki sisältyy Lauri Pohjanpään vuonna 1949 ilmestyneeseen kokoelmaan Aamu ja ilta ja muita runoja. Se on jälkimmäinen osa myytillisiin tarinoihin perustuvassa kokonaisuudessa Kaksi kansantarinaa. |
| Onko olemassa katsomuksia/uskontoja joissa hyönteiset/ötökät koetaan jumaliksi? Tai kirjoja joissa puhuttaisiin hyönteisten mytologiasta enemmän kuin vain… |
269 |
|
27.5.2022 |
|
Hyönteiset ovat usein esiintyneet eri aikoina eri kulttuurien myyttisissä kertomuksissa ja uskomuksissa. Tämän palvelun puitteissa ei ole mahdollista aivan kattavasti aihetta käsitellä. Sen sijaan muutaman esimerkin avulla hahmottelen erilaisia tapoja kuvata hyönteisiä myyteissä ja uskonnoissa.
Hyönteiset ovat saattaneet esiintyä tarinoissa myyttisinä toimijoina. Esimerkiksi rukoilijasirkka on eteläisen Afrikan Khoisanien maailmansyntymyytissä maailman ensimmäinen olento, joka luo myös ihmiset. Egyptiläisessä Kuolleiden kirjassa rukoilijasirkka taas esiintyy hahmona, joka johdattaa kuolleiden sielut manalaan.
R. Cherry, ”The Functions of Insects in Mythology”, American Entomologist 48 (3), 2002
Monissa kulttuureissa esiintyy ajatus... |
| Missä tarustossa kerrotaaan sukulaissielun synnystä? Kuinka se tapahtui? |
298 |
|
17.6.2021 |
|
Tutkin eri kansojen mytologioita, uskomuksia ja myyttejä (Martti Haavion Suomalainen mytologia, Eija Pulkkisen Syntymän ja kuoleman kirja, Heikki Lehikoisen Katkera Manalan kannu, Arthur Cotterellin Maailman myytit ja tarut, David Bellinghamin Kreikan mytologia ja Clio Whittakerin Itämaiden mytologia), enkä löytänyt niistä mainintaa sukulaissielusta tai sen synnystä. Liekö sitten kyseessä melko uusi sana. Sen sijaan sielusta löytyy tietoa tarustoista vaikka kuinka.
Sanat "suku" ja "sielu" löytyvät jo Mikael Agricolan teksteistä. Sukulaissielu -sanan alkuperästä en löytänyt tietoa.
Sukulaissielu on englanniksi kindred spirit. Sana "kindred" kehittyi luultavasti 1200-luvulla vanhan englannin kielen sanasta "kinraden" (suom. perhe,... |
| Sanotaan että ihminen käyttää 10% aivokapasiteetista...ja kysymys kuuluu että: pystyykö tiede määrittelemään millainen ihminen olisi jos aivojen käyttö aste… |
1717 |
|
16.6.2021 |
|
Kymmenen prosentin myytin alkuperästä ei ole tietoa, mutta siihen viitattiin jo vuoden 1929 itsensäkehittämiskurssin mainoksessa.Väitettä teki vuonna 1936 tunnetuksi toimittaja Lowell Thomas, joka kirjoitti myytistä Dale Carnegien myyntimenestykseksi nousseen elämäntaito-oppaan Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa esipuheessa. Thomas oli viitannut siinä virheellisesti William Jamesiin. James oli merkittävä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun psykologi, joka kirjoitti paljon siitä, miten ihmiset yleensä saavuttivat vain osan potentiaalistaan. James ei kuitenkaan puhunut tarkoista prosenteista eikä aivojen käytöstä.
Kymmenen prosentin myytti on liitetty myös Albert Einsteiniin, jonka on väitetty viitanneen nerokkuutensa johtuvan... |
| Mitä merkityksia eri lintulajeilla on ollut suomalaisessa muinaisuskossa? Onko Sielulintu ollut jotain tiettyä lajia? |
860 |
|
15.2.2021 |
|
Helmet-hausta löytyy seuraavat kirjat, joihin kannattaa tutustua.
Suomen myyttiset linnuthttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2203415
Lennossa : suomalainen lintu historian siivillähttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2055012
Saamelaisten mytologiassa kuukkeli on ollut yksi sielulintu. Laulussa kerrotaan taasen sielulinnusta, joka näyttäytyy varpusen asussa:
https://www.kuudesaisti.net/aiti-maa/sielulintu-saattoi-ilmestya-varpusena-pihamaalle-tai-koputtaa-ikkunaankirkkojakaupunki.fi/-/joululaulun-varpunen-on-sielulintu |
| Montako lasta Aatamilla ja Eevalla oli kaikkiaan ja moniko heistä oli syntynyt Kainin tappaessa Abelin ja elivätkö Aatami ja Eeva vielä kun Kain tappoi Abelin? |
5992 |
|
30.9.2020 |
|
Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan (1. Moos. 4-5) Aadamilla ja Eevalla oli useita lapsia. Ensin syntyivät Kain ja Abel. Aadam ja Eeva olivat elossa silloin, kun Kain tappoi Abelin, sillä heidän kolmas lapsensa Set syntyi vasta veljessurman jälkeen. Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan Aadam eli Setin syntymän jälkeen vielä 800 vuotta, jona aikana hänelle syntyi lisää poikia ja myös tyttäriä.
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/GEN.4/1.-Mooseksen-kirja-4 |
| Tarujen myrkyllinen tulessa elävä salamnteri toi mieleen, on muita myyttisiä otuksia joilla on sama nimi kuin jollain olemassa olevalla eläimellä? Muistan… |
129 |
|
28.9.2020 |
|
Kyllä niitä on. Seuraavassa muutama esimerkki:
Etelä- ja Keski-Amerikassa elää harpyija-lintu, jolla on sama nimi kuin kreikkalaisen mytologian siivekkäillä hengettärillä.
Karvaton Sfinkx-kissa on saman niminen kuin egyptiläisen ja kreikkalaisen mytologian sfinksit.
Lampipolyyppi Hydralla on sama nimi kuin kreikkalaisen mytologian Hydra-hirviökäärmeellä.
Lisää esimerkkejä löydät seuraavalta sivustolta: https://www.atlasobscura.com/articles/9-creatures-so-unfathomable-they-re-named-after-monsters |
| Mikä on Odysseuksen ja kykloopin tarinassa mainittu "law of hospitality" tai käänettynä vieraanvaraisuuden laki? |
728 |
|
5.9.2020 |
|
Tässä on kyse antiikin Kreikassa hyvin tärkeästä kestiystävyyden käsitteestä (kreikaksi ξενία, ksenía). Kestiystävyys velvoitti sekä isäntää että vierasta. Käsitteen alle kuuluivat esimerkiksi jakamisen, tasa-arvon, vieraanvaraisuuden ja kohtuullisuuden ihanteet. Kestiystävyyden katsottiin olevan jumalten asettama käytäntö.
Kreikkalaisen taruston keskiössä olevan Troijan sodan voidaan esimerkiksi katsoa lähtevän vakavasta vieraanvaraisuuden loukkauksesta. Kun Troijan prinssi Paris oli vieraana Spartan kuninkaan Menelaoksen luona, sieppasi Paris Menelaoksen vaimon Helenan mukaansa Troijaan. Tämä tapahtuma johti kreikkalaisten kaupunkivaltioiden hyökkäykseen Troijaa vastaan.
Odysseia-eepoksen yhdeksäs laulu kuvaa Odysseuksen ja hänen... |
| Onko tiedossa Baretzin mereen liittyviä legendoja tai taruja? |
177 |
|
18.11.2019 |
|
Käytettävissämme olevista lähteistä ei löytynyt juuri muuta tietoa Barentsin meren legendoista tai taruista kuin että purjehtijat ovat kutsuneet merta 'paholaisen tanssilattiaksi' vaikeiden purjehdusolosuhteiden vuoksi. Kahlasimme suomen- ja englanninkielistä aineistoa, sekä internetlähteitä. Todennäköisesti venäjäksi tai norjaksi aiheesta varmastikin voisi löytyä paremmin tietoa.
Lähteet:
http://www.thejournal.co.uk/news/north-east-news/warming-to-cap-art-4559364 |
| Mikä on Aswang? Suomen kielellä ei löydy kuin vähän tietoa. |
422 |
|
1.7.2019 |
|
Aswangista ei kukaan ole vielä ehtynyt tehdä tyhjentävää selitystä wikipediaan.
Englantilaisen wikin mukaan Aswang on kattotermi erilaislle muodonmuuttajille Filippiiniläisessä kansanperinteessä.
Esim. erilaisia vamppyyreitä, demooneja, noitia, sisälmysten syöjiä ja ihmissusia saatetaan kutsua aswangeiksi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Aswang
Vapaasti suomennettuna:
Käyttäytyminen
Aswangin voi tavata yöllä hautausmailla tai metsissä. Yö on niiden aktiivista aikaa, koska päivänvalolla niiden voimat vähenevät merkittävästi tai loppuvat kokonaan. Huolimatta siitä, että aswangit on kuvattu luonnonvaraisina hirviöinä, jotka usein elävät yhteiskunnan laitamilla tai erämaissa, on niissä olentoja jotka kykenevät elämään, niissä kuvataan... |
| Haluaisin tutustua suomalaisiin naispuolisiin taru- tai mytologiahahmoihin tai -tarinoihin. Mistä lähtisin etsimään? |
368 |
|
15.10.2018 |
|
Suomalaisesta mytologiasta ja suomalaisista taruolennoista on julkaistu paljon kirjoja. Niitä voi hakea oman kirjaston verkkosivuilta tai esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi/) valitsemalla tarkennetun haun, kirjoittamalla haluamansa hakusanan ja valitsemalla "kaikki osumat" -kohdan tilalle "aihe". Näin pystyt rajaamaan haut tiettyyn aiheeseen. Suomalaisista naispuolisista taru- tai mytologiahahmoista voi etsiä kirjallisuutta esimerkiksi hakusanalla "suomalainen mytologia" tai ”mytologia suomalaiset”. Usein teoksissa käsitellään sekä mies- että naispuolisia hahmoja. Voit myös hakea sanoilla "naiset myytit" tai "mytologia naiset", mutta tällöin hakutuloksissa on myös muita kuin suomalaisia naisiin liittyviä myyttejä.Tässä... |
| Yritän muistaa yhtä fantasiakirjaa. Se sijoittuu Britaniaan ja leikittelee eri aikakausilla. Siinä on metsä, jossa aika vääristyy ja jossa elää eri aikoina… |
422 |
|
2.8.2018 |
|
Kyseessä lienee Robert Holdstockin Alkumetsä ja sen itsenäiset jatko-osat Metsän henget, Holvi metsään, Merlinin metsä, tai, Magian näky ja Norsunluuportti, joihin näkee viitattavan myös Alkumetsän tarinoita -sarjana. |
| Onko antiikin mytologian hahmon Ekho-nymfin nimi peräisin sanasta echo (kaiku) vai onko echo-sana peräisin Ekho-nymfin tarinasta? |
801 |
|
12.12.2017 |
|
Niin kuin Mytologian sanakirjassa (WSOY, 2000) todetaan, kreikkalaisen mytologian Ekho-hahmo on "personoitu kaiku", eli nymfin nimi perustuu ekho-sanaan - ei päinvastoin. Kreikan kaikua merkitsevä "ekho" on johdettu yleisemmin ääntä merkitsevästä sanasta "ekhe". |
Kysy kirjastonhoitajalta
