| Mistä löytäisin virallista tietoa maalien, spray-maalien ja puuvahojen haittavaikutuksista ihmiselle hengitettynä? Ja myös tietoa kuinka suojautua parhaiten… |
228 |
|
22.1.2020 |
|
Helmetin aineistoista löysin kaksi kirjaa. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skemikaaliriskeist%C3%A4__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kirjoista voi myös löytyä spraymaalien yms haittavaikutuksiin liittyvää tietoa ja ohjeita. Myös Tukesin sivuilta löytyy kattavasti tietoa. https://tukes.fi/kemikaalit/clp-luokitus-merkinnat-ja-pakkaaminen/luokitus/terveysvaarat. Sen tarkemmin en valitettavasti tietoa löytänyt, mutta toivon, että nämä auttaisivat eteenpäin. |
| Intiassa kuulin tarina salamurhaajista joita kutsutaan nimellä 'Visha Kanya' eli Myrkyllinen nainen. Lapsesta asti heille juotettiin myrkkyä kunnes heidän… |
360 |
|
30.7.2019 |
|
Tutkimieni kirja- ja verkkolähteiden perusteella vaikuttaa siltä, että intialaiset Visha Kanyat ovat mitä todennäköisimmin pelkkiä kauhutarinoita. Täysin vailla totuuspohjaa myyttiset "myrkylliset naiset" eivät kuitenkaan ole. Ne liittyvät Pontoksen kuninkaan Mithridates VI:n mukaan mithridatismiksi nimettyyn ilmiöön: Mithridates nautti myrkyllisiä aineita tullakseen immuuniksi mahdollisten salamurhaajien myrkytysyrityksille.
Mithridateen menetelmällä on todella mahdollista lisätä immuniteettia myrkkyjä vastaan. Maineikas esimerkki omalta ajaltamme on vuonna 2011 100-vuotiaana kuollut amerikkalainen herpetologi Bill Haast, joka vuodesta 1948 alkaen rokotti itseään koko ajan kasvavin kobranmyrkkyannoksin ja onnistui kehittämään niin hyvän... |
| Olen ymmärtänyt että omenan siemeniä ei kannata syödä koska niihin kerääntyy raskasmetalleja tai myrkkyjä. Mitenkäs sitten on syötävien siementen suhteen, eikö… |
2335 |
|
16.2.2012 |
|
Omenan siemeniä ei kannata syödä suurta määrää, koska niissä on luonnostaan syanidin sokeriyhdistettä, amygdalaania, joka suurina annoksina aiheuttaa tukehtumiskuoleman. Samaa ainetta on myös esim. luumun ja aprikoosin siemenissä. Pieninä määrinä syötyinä omenan siemenistä ei ole haittaa. (Lähde: Tiede 2000 -lehti, 1997, nro 8, s. 62)
Monissa siemenissä, esimerkiksi auringonkukan, saattaa olla ympäristöstä tulleita raskasmetalleja, vaikka ne eivät sinänsä olisi myrkyllisiä.
|
| Kumpi on myrkyllisempi, nuolimyrkkysammakko vai kuutiomeduusa? |
3838 |
|
10.10.2011 |
|
Nuolimyrkkysammakot ovat sammakkoeläinten heimo, johon kuuluu noin 200 lajia. Vain osa lajeista erittää iholleen myrkkyä. Terraarioissa sammakoita harrastaville se on suosittu laji. Vankeudessa olevilta sammakoilta myrkky saattaa lähestulkoon hävitä. Hyvin varovasti niihin kannattaa kuitenkin terraarioharrastajankin suhtautua. Osa lajeista erittää hengenvaarallista hermomyrkkyä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuolimyrkkysammakot
http://www.korkeasaari.fi/Elaimetjaymparisto/elaimet/etelaamerikka/sini…
http://www.sammakkolampi.net/nuolimyrkkysammakot/index.html
Myös kuutiomeduusoita on monia lajeja. Niistä hyvin myrkyllinen on Australiankuutiomeduusa. Sen myrkky voi tappaa ihmisen muutamassa minuutissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/... |
| Talossamme ollut rotta söi rotanmyrkkyä, lähti janon riivaamana pois ja kuoli jonnekin lähimaastoon. Miten käy nälkäisen ketun raadon syötyään, kuoleeko sekin?… |
1225 |
|
11.2.2009 |
|
Kysymyksiin ei löytynyt yksiselitteisiä vastauksia. Ketun tai variksen kohtalo riippuu ainakin rotan syömän myrkyn määrästä ja siitä, miten terveitä ne ovat myrkkyrotan syödessään. Syövätkö ketut yleensä raatoja? Haistavatko ne myrkyn rotasta? Yleensä parvissa liikkuva varis tuskin pystyy yksin syömään löytämäänsä rottaa, vaan joutuu jakamaan sen muiden varisten, ym. lintujen kanssa. Yhden variksen saama myrkkymäärä jää näin aika pieneksi. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä eläinlääkäriltä.
|
| Tarvitsisin mitä tahansa tietoa Ilomantsissa -60-70-luvuilla suoritetuista vesakkomyrkytyksistä. Voisiko tietoa olla kotiseutukokoelmassa tai sanomalehdissä… |
1042 |
|
30.1.2009 |
|
Ilomantsin vesakkomyrkytyksistä ja niitä vastustaneesta kansalaisliikkeestä löytyy useita lehtiartikkeleita. Koivikko-aluetietokannasta hakemalla asiasanoilla 'Ilomantsi' ja 'vesakot' saat viitelistan: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html .
Kirjassa Metsä huutaa. 1984, otetaan kantaan tehometsätalouteen 1970-80-luvulla ja myös metsien vesakkomyrkytyksiin. Ilomantsin myrkytykset ja kansalaisliikkeen toiminta on yhtenä esimerkkinä.
|
| Monissa kasviksissa on tuoreen tutkimuksen mukaan paljon enemmän ylijäämiä torjunta- ym. aineista kuin mitä EU-normit saalisivat. Yleisimmin aineita löytyy… |
2597 |
|
3.12.2008 |
|
Etsiskelin englanninkielisiä artikkeleita aiheesta. Lähes kaikissa lähteissä neuvottiin, että vesipesu juoksevassa vedessä on paras tapa päästä eroon vihannesten ja hedelmien torjunta-aineylijäämistä.
Kuoriminen kannattaa erityisesti silloin kun kyseessä on hedelmä tai vihannes, joka sitoo kuoreensa paljon torjunta-aineita. Persikat ja omenat ovat tutkimusten mukaan tässä suhteessa vaarallisimpia. Ulkomaiset omenat kannattaa siis aina kuoria. Environmental Working Groupin sivustolla on tutkimustuloksiin perustuva listaus hedelmistä/vihanneksista, jossa ensimmäisenä oleva sisältää keskimääräisesti eniten torjunta-aineita jne. Persikka pärjäsi tutkimuksessa huonoiten (sen kuorihan on hyvin pehmeä ja huokoinen). Parhaiten pärjäsivät... |
Kysy kirjastonhoitajalta
