| Mitä tarkoittaa "ajakka"? On varmaankin murresana. Kuulemma käytetty lauseessa kuten "menee kuin ajakka", nähtävästi nopeaa vauhtia. |
1067 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan ajakka-sanaa on käytetty Keski-Karjalassa merkitsemään
puupalikkaa t. metallitappia jonka avulla vasaralla iskien poistetaan esim. katkennut tappi porareiästä t. varrentynkä kirveensilmästä.
Sanaa on käytetty myös muualla Suomessa kuvainnollisesti tai sanonnoissa esimerkiksi jostakin nopeasti liikkuvasta tai ripeästä ihmisestä. Ajakka-sanalla on voitu kuvat myös jotakin huutavaa tai ääntä pitävää.
Lisää ajakka-sanasta ja sen levinneisyysalueista voit lukea täältä:
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_43c1e94225c3fdc9f8266210082a16ac&list_id=1&keyword=ajakka&word=ajakka
Sanojen yhteydessä on myös linkit karttoihin, joista näkee sanojen levinneisyyden.
Suomen murteiden... |
| Mitä kiinan kielen sukuisia kieliä tunnetaan?Ainakin Pohjois-Kiinassa puhuttu mandariininkiina on maailman pututuin kieli. |
1594 |
|
|
|
Kiinalaiset kielet (tai siniittiset kielet) on kieliryhmä, joka kuuluu sinotiibetiläisten kielten kielikuntaan. Kiinalaiset kielet ovat lähtöisin yhdestä alkukielestä, jota puhuttiin Pohjois-Kiinan tasangon alueella yli 2000 vuotta sitten.
Kiinalaisten kielten luokittelu ei ole aivan yksinkertaista, sillä usein murteen ja kielen raja on hiuksenhieno. Tällainen luokittelu on myös poliittisesti latautunut kysymys.
Kielitieteilijä Yuan Jiahua on vuonna 1961 ilmestyneessä teoksessaan Hanyu Fangyan Gaiyao (Johdatus kiinan kielen murteisiin) luokitellut kiinalaiset kielet seitsemään eri ryhmään:
Mandariinikiinaa (普通话) puhutaan Jangtse-joesta pohjoiseen sijaitsevalla alueella. Mandariinikiina on Kiinan virallinen kieli ja myös... |
| Mistä tulee sanonta "olla liesussa"? |
3711 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'olla liesussa' tarkoittaa olla menossa, juoksussa, liikkeellä.
Liesu-sana tunnetaan monissa suomen murteissa ja sillä on myös useita eri merkityksiä. Tämän sanonnan yhteydessä oleva liesu-sana on mahdollisesti tullut venäjän metsää tarkoittavasta sanasta лес (les), в лесу́ ’metsässä’.
Liesu tai kliesu voi myös tarkoittaa kovaa menoa, vilskettä, roihua tai liejua.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/liesu?searchMode=all
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72455/jarvaven%25C3%25A4l…
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_f73f8f99f1cfb27f6e4… |
| Missäpäin Suomea käytetään sanaa linkku eli linja-auto? Alkuperä? |
1009 |
|
|
|
Linkku-sana taitaa merkityksessä linja-auto nykyään olla enimmäkseen käytössä Lahdessa ks. esim https://www.ess.fi/paikalliset/179347 . Suomen murteiden sanakirjakaan ei sanaa tässä merkityksessä muualta tunnista https://bit.ly/3Lqd79W
Samassa merkityksessä linkku-sanaa on kuitenkin Heikki Paunosen mukaan käytetty joskus myös stadin slangissa 1970-luvulla. Sana lienee vaan lyhennetty sanasta linja-auto.
Lähde:
Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (2000)
|
| Tiedättekö, mikä on krankku? Kysymyksessä on jonkinlainen työkalu ja sana lienee työkalun satakuntalainen murrenimitys. |
300 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan krankku-sana tarkoittaa jakkaraa tai vastaavaa.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_06c65159a23b32f0bd41189183b1dcef&word=krankku:2 |
| Puhuuko Bobby Bram tässä kyseissä videossa cockneyta eli englannin kielen murretta? |
249 |
|
|
|
Ainakin ääninäyttelijä pyrkii antamaan vaikutelman cockneysta. Puheessa kuulee yleisiä cockney-ääntämykseen yhdistettyjä piirteitä kuten h-äänteiden häipyminen sanojen alusta ("...over 'ere") ja t-äänteen korvaaminen glotaaliklusiililla ("London Nau'ica", "unrelen'ing", "ge' off", näissä t ei kuulu). Lisäksi r-kirjain "nielaistaan" ö-mäiseksi äänteeksi sanan lopussa kuten monissa eteläenglantilaisissa ääntämyksissä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Cockney |
| Mitä tarkoittaa sutikka? Seinäjoella on ennen erästä pientä siltaa sanottu Sutikaksi. Onko kyseessä ehkä sillan rakenne vai jokiympäristöön liittyvä asia? |
629 |
|
|
|
Osmo Rinta-Tassin kirjassa Kropsua eväsnä : wanhaa kurikkalaasta äireenkieltä sutikka on pukeille rakennettu jalkaisin kuljettava kapea silta joen ylitse.
Elias Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa sana sutikka on ruotsin kielellä brygga, liten bro eli pieni silta.
Äkkiseltään netistä vilkaisemalla sutikkaa on käytetty paikannimenä ainakin Laihialla, Seinäjoella ja Tampereella. JP-kunnallissanomalehdessä kirjoitetussa artikkelissa sutikalla tarkoitetaan Peräseinäjoen Kihniänkylän kunnostettua siltaa. https://www.porstuakirjastot.fi/items/show/66584 |
| Mitä karjalankielen sana minjoavani merkitsee? |
1160 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen karjalankielen sanakirja löytää sanan.
Minja merkitsee todellakin miniää, nuorikkoa eli pojan vaimoa pojan vanhemmille.
Karjalankielessä minja voi kuitenkin olla myös veljen vaimo. Kotus
Minjakset tai neveskäkset ovat veljesten vaimot keskenään. Kotus
Kälykset voivat olla veljesten vaimot keskenään (suomenkieleen siirtynyt merkitys) sekä talon tytär ja miniä keskenään. Kotus
Laulussa merkitys taitaa olla juuri tuo viimeinen, koska veijoa eli veljeä odotetaan tulevaksi. |
| 1) Missä Joensuun punaiset taistelivat 1918? 2) Miten saan ilmaistua kyseisen lauseen Joensuun murteella? Liittyy lapsen kuolemaan 1866. "Niin, niin, hän on… |
373 |
|
|
|
Joensuun punaisten taisteluista sisällissodassa on todennäköisesti eniten tietoa teoksessa Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa (toim. Jenni Merovuo, 2019). Sitä ei ole OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Oulun yliopiston kirjastossa se on vapaakappaleena eli sitä ei saa kotilainaan, mutta sitä pääsee lukemaan kirjaston tiloissa.
Joensuun historiaa yleisemmin käsittelee esimerkiksi Elämää entisajan Joensuussa : Joensuun kaupunki 1848-1998 sekä Joensuun kaupungin historia -kirjasarja (osat 1-5).
Valitettavasti en ole Joensuun murteen asiantuntija, joten en yritä kääntää lausetta. Joensuussa puhutaan Pohjois-Karjalan murretta. Pohjois-Karjalan murreopas (Aimo Turunen, 1956) voisi auttaa lauseen... |
| Mistä saa ostaa teokset: TUHARI KUIHAILEE, SAARI TAITO TÖRKIÄN KOLOKON KORIAA ( kaskut vetelinjoki laaksosta) |
312 |
|
|
|
Pikaisella hakemisella kumpaakaan kirjaa ei löydy kirjakauppojen valikoimista. Myöskään antikvariaattien nettivalikoimista teosta en löytänyt. Tiedustelin asiaa Vetelin kunnankirjastosta (kirjoittajat ovat Vetelistä), ja heiltä vastattiin, että kirjaa voi tiedustella suoraan Taito Saaren pojalta Juha Saarelta (sähköposti: juha.saari@veteli.fi - lupa osoitteen julkaisemiseen on pyydetty).
Ko. kirjoja on jonkin verran saatavilla kirjastoissa ympäri Suomen, eli lainaaminenkin onnistuu. Mikäli kirjaa ei löydy omasta kotikirjastosta, niin sen voi pytää oman kirjaston kautta toisesta kirjastosta kaukolainaksi. Kaukolainat maksavat jonkin verran riippuen lähettävästä (ja vastaanottavasta kirjastosta).
Saari, Taito, Juha Saari toim., ja Anni... |
| Onko suomenvenäjä murre? |
386 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla Suomen murteista kerrotaan: "Suomessa puhuttava suomi jakaantuu useisiin murteisiin. Pääryhminä on pidetty itä- ja länsimurteita. Itämurteita ovat savolais- ja kaakkoismurteet. Länsimurteita ovat lounaismurteet, lounaiset välimurteet, hämäläismurteet, eteläpohjalaismurteet, keski- ja pohjoispohjalaismurteet sekä Peräpohjan murteet." Suomenvenäjä ei siis ole Suomen murre.
Lisätietoja murteista: https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
|
| Mikähän on sukunimen Visti alkuperä ja mitä se tarkoittaa? |
1149 |
|
|
|
Nimi on tunnettu erityisesti Keski-Pohjanmaalla, ja Sukunimet -kirjan mukaan siihen todennäköisesti liittyy seudulle ominainen murresana visti, joka on tarkoittanut "jakamattomasta maasta yksityisen talon nautintaan niityksi tai tervametsäksi otettua aluetta". Sana vertautuu ruotsalaismurteiden sanaan vist, jonka merkitys puolestaan on "olinpaikka; paikka jossa oleskellaan tervanpolton tai muun metsätyön aikana; karjamaja; tilapäisesti pystytetty katos tai koju". Lisäksi Suomen sanojen alkuperän etymologisen sanakirjan mukaan visti voi tarkoittaa myös (avo- tai umpi)kuistia, joka on vastaavasta ruotsalaisesta sanasta kvist peräisin oleva varhaisempi laina. Em. kirjasta löytyy vielä yksi maininta sanan käytöstä 1800-luvulta,... |
| Sana "konu" on Orimattilan seudulla Päijät-Hämeessä tunnettua murretta. Löytyisikö jostain kirjallinen lähde sanan merkitykselle ja missä yhteydessä sitä… |
1983 |
|
|
|
Murresanalla on monia merkityksiä. Sanan levikki ja merkitykset suomen murteissa sekä esimerkit käytöstä löytyvät Suomen murteiden sanakirjasta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=konu:1&sms_id=SMS_8e79a53ddd52525b9fbb285e5c09b9b6. Siellä on mainittu tuo merkitys kummallinen, outo, muttamonia muitakin: hullunkurinen, hassu, ikävä, harmilline, huono, kelvoton ja myös keino, temppu, puuha, jopa koru, koriste. Sanan alkuperästä en löytänyt tietoa käsillä olevista lähteistä. Suomen murteiden sanakirjan toimitukselta voisi löytyä lisätietoa, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/ota_yhtey….
|
| Kuuluuko sana "tinttarointi" johonkin murteeseen vai onko se tavallista arkikieltä? |
400 |
|
|
|
Sitä ei löydy Suomen murteiden sanakirjasta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults eikä slangisanastoista, Erkki J. Kauhanen, http://stadinslangi.fi/wordpress/wp-content/uploads/2014/11/suomi_slang… ja Seppo Palander, https://seppopalander.webnode.fi/sanasto-s-o/. Se on siis ilmeisesti yleistä puhekieltä. Kotuksella on kielineuvontaa myös verkossa, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv… myös murteiden sanakirjan toimitukseen saa yhteyden, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/ota_yhtey… |
| Miksi kutsutaan lenkkejä, joihin housujen vyö pujotetaan? (Varsinais-Suomessa klenksu tai lenksu) |
1533 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskus ylläpitää ja päivittää verkosta löytyvää Suomen murteiden sanakirjaa. Termeillä klenksu tai lenksu ei valitettavasti löytynyt sanakirjasta yhtään mainintaa. Sanakirjasta löytyy kuitenkin maininta, että sanaa klenkki käytetään Marttilan ja Pöytyän seudulla, ja se tarkoittaa köydestä, langasta, vitsaksesta tai vastaavasta valmistettua (kiinnittämiseen tms. käytettävää) silmukkaa. Sanakirja tarjoaa esimerkkilauseeksi: "Housuissa on klenkki ja hakà." Tämän perusteella housuissa olevia lenkkejä, joihin vyö pujotetaan, voisi kutsua esimerkiksi housujen silmukoiksi. Kielitoimiston sanakirja määrittelee silmukan seuraavalla tavalla: "langasta, köydestä tms. taivutettu tav. rengasmainen umpinainen mutka t. kiemura, lenkki... |
| Maskussa sijaitsee Kuuvanvuori, myös Nousiaisista löytyy sellainen, Uudestakaupungista jopa kaksi. Raisiossa on Kuuvavuori. Näistä ainakin toinen… |
1218 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjassa sanan "kuuva" kerrotaan merkitsevän kuuta tai kuutamoa. Sanaa on ilmeisesti useimmin käytetty kuitenkin pääosin Karjalassa, Savossa ja muualla Itä-Suomessa. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa sen sijaan mainitaan em. Itä-Suomen alueiden lisäksi Lounais-Suomi Turku mukaan lukien. Myös Turun alueella sana on esiintynyt jo keskiajalta alkaen, joten se vaikuttaisi olevan melko vanhaa perua - tosin täälläpäin nähtävästi nimenomaan osana paikannimiä eikä niinkään itsenäisenä sanana. Paikannimien alkuperä ja kuuvan täsmällinen merkitys niiden osana on kuitenkin melko epäselvä. Sanasta löytyi vielä kolmas maininta Pieksämäki-seuran sivuilta, jonne on kerätty tietoa Pieksämäen seudun nimistöstä ja sanojen... |
| Minua kiinnostaa sanan juippi etymologia. Ranskan juif tarkoittaa juutalaista. Voisiko näillä olla yhteyttä? |
1053 |
|
|
|
"Juipin" merkitystä on pohdittu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-sanan-juippi-etymologia.
Kysyin asiasta vielä Kotimaisten kielten keskuksesta, ja heidän asiantuntijansa Klaas Ruppel vastasi kysymykseesi näin:
Sana juippi on murteissa melko yleinen, ja Suomen murteiden sanakirjassa annetaan merkitykseksi ’epäluotettavasta, tottelemattomasta, uppiniskaisesta tms. nuoresta miehestä t. keskenkasvuisesta pojasta: lurjus, hunsvotti, sälli’.
Sanakirja tuntee myös verbin juiputtaa ’huiputtaa’, tosin vain Karstulasta. Verbi taitaa olla satunnainen johdos sanasta juippi. https://kaino.kotus.fi/sms
Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjassa ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks... |
| Alastalon salin sanakirja? |
830 |
|
|
|
Näyttäisi siltä, ettei Kustavin seudulla puhutusta murteesta ole olemassa kokonaista sanakirjaa, vain joitakin suppeita kirjoituksia, vaikka monista muista murteista on laadittu sanakirjoja. Suomen murteiden sanakirja osoitteessa https://kaino.kotus.fi/sms/ on kuitenkin erinomainen lähde erilaisten murresanojen merkitysten tutkimisessa. Tosin valitettavasti teos ei ole vielä kokonaisuudessaan ilmestynyt, vaan siitä löytyy vasta sanoja M-kirjaimen kohdalle.
Nykysuomen sanakirjasta voi löytyä jonkin verran murresanojen selityksiä, mutta kovin kattavaa täydellistä murresanakirjaa ei valitettavasti ole. Erilaisissa sananparsikirjoissa saattaisi olla sanontoja, joita ehkä Alastalon salissa -teoksessa käytetään.
Luulen, ettei sanakirjaa oikein... |
| Mistä tulee sanonta ”olla rääpyä”? |
1528 |
|
|
|
Oulun murteessa sana rääpy tarkoittaa tilaisuutta, mahdollisuutta, varaa. Oulun murteessa on paljon vaikutteita ruotsin kielestä.
En löytänyt suoraa etymologista vastinetta rääpy-sanalle, mutta se voisi olla samaa perua kuin rääsy (ruots. träsu, trasa), rääpäle tai rääpys (muikku). |
| Harrastan kieliä, mutta suomen murteet eivät ole ihan hallussa. On tiedossa että nykyiselle Pirkanmaalle tuli joskus rautakaudella aika paljonkin germaanista… |
496 |
|
|
|
Germaanisia lainasanoja varhais- ja myöhäiskantasuomessa on tutkinut edesmennyt professori Jorma Koivulehto. Hänen artikkeleitaan löytyy julkaisusta Verba vagantur (Suomalais-Ugrilainen Seura, 2016). Siitä löytyy artikkelien lisäksi myös lista Koivulehdon tutkimista ja selittämistä lainaetymologioista Lainaetymologioita neljältä vuosikymmeneltä sekä laaja sanarekisteri.
Suomen murteiden tutkimus on Kotimaisten kielten keskuksen yksi tutkimusalueista, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet. Verkosta löytyy teos Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/
Hämäläismurteista löytyy teoksia, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iset+m…
Kalevi Viik on tutkinut myös lainasanoja, ehkä... |
Kysy kirjastonhoitajalta