murteet

164 osumaa haulle. Näytetään tulokset 61–80.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä tulee sana pots(l)ojo? Esim. 'mennä pots(l)ojolleen' eli mennä maate. Slangisana, voiko etymologia viitata venäjän kieleen? 7036 21.4.2020 Ilmaisu on nimenomaan venäjästä peräisin. Heikki Paunosen Sloboa stadissa -teoksen mukaan potslojo juontuu venäjän verbeistä potšit’ ’vaipua uneen, nukahtaa, nukkua’ ja potšivat’ ’nukkua, maata, levätä, olla lepäämässä, levolla’. Taustalla voi lisäksi olla venäjän vuodetta merkitsevä sana postel’. Ilmauksesta on useita eri variaatioita slangissa, esimerkiksi mennä potšlojuu, botšlojuu, podslojuu. Pääosin suomen itämurteissa, mutta myös muualla, tunnetaan samaa tarkoittavia ilmauksia, mm. käydä potslojoks, käydä potsolleen.   Paunonen, Heikki: Sloboa Stadissa : Stadin slangin etymologiaa (2016) http://www.kysy.fi/kysymys/voisitteko-kertoa-sanan-potslojo-etymologiasta-ilmeisesti-alun-perin
Mistä tulee murresanonta mennä kartanolle kun mennään ulos? Ainakin täällä pohjoisessa sanotaan menevämme kartanolle ulos mentäessä. 1218 14.4.2020 Yleissuomalainen murresana kartano tarkoittaa pihaa, pihapiiriä, talon lähitienoota. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kartano&sms_id=SMS_7134ffe63ecf0bc8c3939c7c4e696ec3 Kartano-sanalla on vastineita virossa ja muissa lähisukukielissä. Tämän hetkisen käsityksen mukaan sana on vanha germaaninen laina; samaa juurta on esimerkiksi saksan Garten (puutarha) ja ruotsin pihaa ja maataloa merkitsevä gård. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Mitä tarkoittaa sana orma? On sukunimi ja myös järven nimi. 916 6.4.2020 Orma on vuonna 1934 suojattu sukunimi. Ormajärvi on Lammilla Kanta-Hämeessä. Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Orm-alkuiset nimet perustuvat ruotsin kielen sanaan käärme. Kirjan mukaan tavallisesti suomenkielisessä nimistössä Ormi- ja Orma-alkuiset nimet keskittyvät ruotsalaisalueille, ja ormi esiintyy lähinnä Etelä-Pohjanmaan murteessa, lähellä ruotsalaisasutusta. Mutta Ormi-nimiä esiintyy myös muutamassa suomenkielisessä pitäjässä. Järveen Tuuloksen Suolijärvestä laskee Ormijoki, ja Lammin murteessa tunnetaan punakoiso (sinipunakukkainen koiso, jolla on tulipunaiset myrkylliset marjat) nimellä ormiruoho. ”Jokin puhallustaudin tapainen sairaus hevosella” on saanut nimen ormitauti. Orma-sanan ei Lammilla olevan järven tapauksessa...
Kuorittua maitoa kutsutaan Varsinais-Suomessa yleensä sanalla JOPPI mutta myös ilmeisesti itäperäistä sanaa KURRI käytetään. Onko saatavissa tietoa siitä mikä… 732 4.3.2020 Yritin tuloksetta etsiä vastausta sanojen alkuperiin Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta sekä Suomen murteiden sanakirjasta (http://kaino.kotus.fi/sms/). Kiinnostava artikkeli maitojuomien nimityksistä on Maija Länsimäen vuonna 1975 ilmestynyt artikkeli "Kurnaali on kummallista" (Virittäjä 79 (3), 267-278). Artikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/1975_267.pdf. Jeongdo Kim käsittelee väitöskirjassaan Hulisemisesta hulinaksi (s. 153-154) lyhyesti myös kuoritun maidon nimityksiä. Hänen väitöskirjansa löytyy osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/304891.
Mitä on tihtaus? Sana esiintyy vanhassa työsopimuksessa (25.4.1922), josta suora lainaus "Minä otan...asuinrakennuksen valmistelutyöt tehtäväkseni, johon… 608 17.1.2020 Hei, tihtaus tarkoittaa mitä todennäköisimmin tilkitsemistä. Käsiini saamista suomen murresanakirjoista tms. en verbiä löytänyt, mutta viron kielessä verbi tihtima tarkoittaa tilkitsemistä, tiivistämistä.  Aihetta on käsitelty pro gradu -työssä: ”Kyseessä voi olla joko variantti viron yleiskielen sanasta tihtima, joka on SKES:nkin (1289) mukaan lainaa saksan verbistä dichten, tai sitten sekä Kuu Hlj tihtama että Emm Var Khn tihtima ovat lainautuneet saksasta kumpikin erikseen. Pidän ensimmäistä selitystä todennäköisempänä. Saksan verbi on lainattu sopeuttamalla sananalkuinen leenisklusiili d fortisklusiiliksi t ja käyttämällä sidevokaalia i, rantamurteessa a. Toisaalta sana on voitu saada suomenkin kautta, sillä Lavansaaressa veneen...
Mikä on konttiämmä? ”Kekrinä käytiin usein kihlamarkkinoilla ja niinpä oli tuttu hokema: ’Kekrinä, kekrinä konttiämmät korvat luimussa laukkaa’, kertoo… 286 10.12.2019 Suomen murteiden sanakirjan mukaan konttiämmä voi tarkoittaa juoruakkaa, joka levittää juoruja erityisesti juoruilevasta parista. Konttiämmä-sanalle merkityksessä juoruilija on rinnakkaiset muodot konttiakka, konttieukko ja konttimies. Konttiämmä voi tarkoittaa myös konttiselkäistä naista. Jos etsit sanat Kotuksen toimittaman Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, voit tarkistaa kartalta myös niiden esiintyvyyden eri paikkakunnilla. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Mitä murretta on Jukka Virtasen kirjassa Joulupukkikapina? 395 25.11.2019 Kirja on kirjoitettu enimmäkseen yleiskielellä, mutta repliikeissä käytetään murretta. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Jämsänkoskelle, ja henkilöhahmot puhuvat aika lailla niin kuin Jämsän seudulla ja Keski-Suomessa puhutaan.  Lisätietoa Jämsän murteesta Kotuksen sivuilla: https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/kauden_murre/murrenaytteet/jamsan_murrenayte/jamsan_murrepiirteita
Onko Leppävirralla puhuttava Savon murre sellaista, että esim. hirvenliha on hirvehliha ja Heikin rukiissa on Heikih rukkiissa? 271 18.11.2019 Leppävirran kirjastosta vahvistettiin, että nämä ylimääräiset h-kirjaimet eivät kuulu savolaismurteisiin, eivätkä siis myöskään pohjoissavolaiseen Leppävirran murteeseen. Hirvenliha leppävirtalaisittain lausuttaisiin lähinnä "hirvelliha" ja ja Heikin rukiissa "Heikir rukkiissa".
Minkähän menetetyn Karjalan alueen murretta puhuvat evakot Eira Pättikankaan romaanissa Kun tuuli kääntyy? Kuulostaa vieraalta verrattuna siihen millaista olen… 273 5.11.2019 Ystävällinen ja avulias Eira Pättikangas vastasi kirjastonhoitajan uteluihin seuraavasti: Teoksen karjalan murre ei ole minkään tietyn alueen "aitoa" murretta, vaan pikemminkin kuvitteellinen, viitteellinen yhdistelmä eri karjalaismurteita. Pättikangas on koonnut hahmojen murteen murrekirjoista poimimalla, sillä tietyn murteen tarkkuutta olennaisempaa on ollut luoda selkeä kontrasti karjalais- ja pohjalaismurteiden välille.
Mitä tarkoittaa sana ainata? Laulussa sanotaan: Oli mulla ennen mustanpruunit sukat, vaik ei niitä oltu kurottukaan. Kyllä ne sitten kurothan kun ensin lanka… 471 31.10.2019 Suomen murteiden sanakirjan mukaan verbiä ainata on käytetty merkityksessä 'hankkia työssä tarvittavat ainekset, varustaa, panna työ alulle, suunnitella'. Sanakirjan mukaan sanaa on esiintynyt erityisesti Etelä-Pohjanmaalla. Ainata Suomen murteiden sanakirjassa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=ainata:1&sms_id=SMS_46030c85406b23710d55fab22693ea6d http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Mitä tarkoittaa saikkaroida? 475 27.8.2019 Emme löytäneet vastausta omista tiedonlähteistämme, joten turvauduimme Kielitoimiston neuvontapalvelujen (https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/kielitoimiston_neuvonnat) apuun. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija Kirsti Aapala tietää kertoa seuraavaa: "Hieman hankalaa vastata, kun ei tiedä asiayhteyttä. Suomen murteiden sana-arkistossa onkin kyllä vain joitakin tietoja verbistä saikkaroida, ja ne kaikki tarkoittavat aika lailla samaa. Ilmeisesti verbi on johdettu sanasta saikara tai saikkara, jotka tarkoittavat mm. pitkää keppiä tai riukua. Etelä-Pohjanmaan murteissa tunnetaan verbi muodossa saikaroida, ja se tarkoittaa liikehtimistä ”saikara” kädessä. Vähän pohjoisempaa Keski- ja Pohjois-...
Tarvitsisin seur. kirjailijan teoksista eng. käännöstä/käännöksiä. Nimestä useita versioita. Aika: 1600-luku Pierre/Pèire Goudoulin/Godolin/Godelin/Goudelin… 237 19.8.2019 Näin äkkisältään vaikuttaa siltä, ettei Goudelinia (tai Godolinia) juurikaan ole englanniksi käännetty. Maailman kirjallisuustietokannasta WorldCatista löytyy kyllä viitteitä, että vain englanninkielinen mukaelma yhdestä Goudelinin sonetista olisi alla mainitussa teoksessa. The humours of New Tunbridge Wells at Islington : a lyric poem : with songs, epigrams, & c, also imitations from French, Gascoon, Italian, Latin, and Chinese poets : and an ode, from a manuscript of Mr. de Voltaire. Ote sisältötiedoista: Sonnet / tiré des œuvres de Pièrre Goudelin, poëte toulousain = Sonnet / from Goudelin, a celebrated Gascoon poet -- Kirja on painettu Lontoossa vuonna 1734, ja sitä on ainoastaan muutamissa Iso-Britannian ja Yhdysvaltain...
Laitilalainen isoisäni käytti sanontaa ”kammat!” (gammat) ollessaan samaa mieltä toisen puhujan kanssa. Mistä sanonta tulee ja mikä mahtaa olla sen etymologia?… 862 30.7.2019 Suomen murteiden sanakirja kertoo kammat-sanaa murteellisesti käytettävän  mm. "vastauksena toisen esittämään: ”kammat se tuuppii”, ”kammat ollaan” tms. = samoin, samat sanat; tasoissa tms." Muitakin merkityksiä sanalla on, mm. monille tutummassa ilmauksessa ”pistää (panna, lyödä) kammat (kampoja)” = panna vastaan, hanttiin; voittaa jku jssak". Sanakirja on myös netissä käytettävissä: http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kammat&sms_id=SMS_dfcd27ede377bf6f02a13862153fd590 Alkuperää tai etymologiaa sanan erilaisille käytöille ei löytynyt.  
Murteellapuhumisen SM kilpailu, Voittajat 395 4.7.2019 Wikipedian mukaan murteella puhumisen SM-kisoja on järjestetty vuodesta 2001 alkaen. Aluksi kilpailut käytiin vuosittain, vuoden 2005 jälkeen on kilpailtu joka toinen vuosi. Seuraavat SM-kisat käydään Helsingissä keskustakirjasto Oodissa 3.8.2019. Voittajat ovat seuraavat: 2001 Anneli Valta-Lisitsin (Lapinlahti) 2002 Annikki Koponen (Karttula) 2003 Aila Vuorinen (Laitila) 2004 Marja-Liisa Asplund (Tornionjokilaakso) 2005 Jonna Kinnunen (Suomussalmi) 2007 Maija-Liisa Korhonen (Lapinlahti) 2009 Eila Hautamäki (Alahärmä) 2011 Aino Mäki-Kaukola (Seinäjoki) 2013 Lauri Andersin (Varkaus) 2015 Hannakaisa Heikkinen (Kiuruvesi) 2017 Esko Vepsä (Helsinki) Vuosien 2001-2002 ja 2004-2013 tiedot: https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Mitä tarkoittaa lause: Mitäpä se hyvejää ? 2794 19.6.2019 Lause on Kainuun murretta ja tarkoittaa suurinpiirtein, että "mitäpä se kannattaa" tai " mitäpä se hyödyttää", ja antaa luvan olla yrittämättäkään.  Lauseesta oli uutinen Ylen sivustolla (28.5.2012 ). Myös Puolanka-lehti mainitsee lauseen uutisessaan (1.7.2014)  Suomen virallisesta pessimismi-illasta. https://yle.fi/uutiset/3-6137420 https://www.etlehti.fi/node/9342
Mitä tarkoittaa sana "ainas"? 766 14.6.2019 Suomen murteiden sanakirjan (ensimmäinen osa: a-elää, 1985) mukaan ainas tarkoittaa Rymättylän murteessa verkonpaulan päässä olevaa silmukkaa.tai Nurmon murteessa samaa kuin sana aines (esim. reen ainaksia).  
Turun puolen murteiden si-imperfekti on kaikille tuttu: - Mää hyppäsi - Mää kattosi - Mää valvosi koko yä. - Hää laulas illal montta laulu. Viron kielestä… 2144 12.6.2019 Vastaus saattaa löytyä seuraavista Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston kokoelmista löytyvistä teoksista: Kalevi Wiik, Tämmöttös :Turun murteen kielioppi ja harjoituskirja, 1997. M.K. Suojanen, Mitä Turussa puhutaan?, 1985. Maija Grönholm, Ruvetas prohtama : Turun murretta aahollista ööväriin, 2017. Hane Käpylä, Vanhaa ja uutta turkua : Turkulaisten naisten kieltä neljässä sukupolvessa, 2012.   Asian kanssa voi myös kääntyä alla olevien tahojen puoleen.   Turkuseura-Åbosamfundet ry: http://www.turkuseura.fi/ Seura on kotiseutuyhdistys, joka vaalii turkulaisuutta ja Turun murretta, tallettaa perinteitä ja turkulaista paikallishistoriaa.   Kotimaisten kielten keskus: https://www.kotus.fi/ Tietoa keskuksen palveluista: https://...
Mistä murrerunoilija Matti Nummensalon kokoelmasta on runo, josta on tämä säkeistö: Tääl on nii helappo hengittää, nii halappo elää ja kualla. Ja olo niin… 706 13.5.2019 Runo löytyi Jaakko Kivirinnan kokoelmasta Tervyysiä Pohojammaalta, eteläpohojalaasia murrerunoja (1963). Säe on keskellä runoa nimeltä Etelä-Pohojammaa sivulla 12. "Täälä  on nii heleppo hengittää, o heleppo elää ja kualla, ja olo niin suloosen keviää, n'ottei oo mihinää mualla."
Onko salon murteista olemassa kirjaa tai salon murteiden "sanakirjaa"? 898 25.4.2019 Lehtijuttu on ilmeisesti tämä Salon Seudun Sanomissa 3.1.2016 ilmestynyt: https://www.sss.fi/2016/01/salon-murteen-sanakirjaan-kertyi-satoja-sanoja-2/ Jutusta päätellen kerätyt sanat on julkaistu vain lehdessä. Salon murteella kirjoitettuja kirjoja on olemassa useita, mm. "Ei ränt krannata" ja "Arkjoelämän toilauksi - Salon seudun murreantologia". Lisäksi on olemassa "Uskelan murteen sanakirja". Nämä kirjat ovat saatavilla Vaski-kirjastoissa, ja lisää Salon murteella kirjoitettuja kirjoja löytyy hakemalla hakusanoilla "murteet Salo": https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=murteet+salo&type=AllFields
Kuinka paljon Suomessa on lounaismurteiden puhujia yhteensä? 343 19.2.2019 Mitään lukua ei voi antaa. Perinteisellä lounaismurteiden puhuma-alueella eivät nykyään kaikki puhu mitään lounaismurretta, ja lounaismurteiden puhujia varmasti on muuallakin Suomessa. Kuka ylipäätään on lounaismurteiden puhuja, kuinka paljon hänellä pitää olla lounaismurteisia piirteitä puheessaan?