| Aila Meriluodon kesänvietosta Takaniemessä kerrotaan muutaman kerran hänen menevän multioon. Mikä on multio? |
69 |
|
|
|
Multio eli multipenkki tai multiainen, multimus, multapenkki, sammakkopenkki on asuinrakennuksen seinää vasten joko sisä- tai ulkopuolelle luotu multavalli, joka estää kylmän tunkeutumisen hirsiseinän alitse."Kulmakiviperustaisen rakennuksen lämpöeristystä parannettiin luomalla sisäpuolelle, joskus ulkopuolellekin, multipenkki eli multio. Sisäpuolinen multipenkki tehtiin ennen lattiaa siten, että seinänalusta tukittiin kivillä ja seinien sisäpuolelta luotiin maata seinävierille lattian korkeudelle asti. Multipenkin tukena multaa pitämässä käytettiin usein suurehkoja puita, hirsiä, ja näiden takana taas oli ehkä kiviä. Maa multipenkkiin saatiin usein kaivamalla sisäpuolelle kuoppa, jossa säilytettiin perunoita ym. Multio ei siis välttämättä... |
| Sanonta "kynnelle kykenevä" on kummallinen. Mille kynnelle? |
485 |
|
|
|
Kynsi sanasta on suomen murteissa moneksi. Monesti se on käsitetty sormiennäppäryyden tai taidon synonyymiksi. Suomen murteiden sanakirjassa on esimerkkejä Kynnelle kykenemisestä:"jhk kykeneväksi tullut ”kykenee (pääsee tms.) kynnelle (t. kynsilleen)”.Esimerkitnim piàn kun nek (pojat) kynnel kykèntysivɛ nin talòm pellol työhön. Sauvoeikö siältä nyr rupijat tulohon siältä Amerikasta pois kaikki jokka kynsillensäk kykenöö. NurmoAina vietiin niityllek kesällä syvämmaallekki yökuntiin semmosia (lapsia) jokka kynnellek kykeni. Saloinense aina tuntu vaiḭ että ku minä pääsen kynnellet tuosta niin kyllä minä sitte taas pärijää˷. KuivaniemiLapsi on jo melkein työhön kykenevä: On ihan kynnelle käymässä. KuhmoSillon kun kynnellek kyhäösi ni,... |
| Mitä tarkoittaa letestaakaaminen? |
121 |
|
|
|
Letestaakata on verkkaisesta kävelystä käytetty murreverbi.letestaakata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja |
| Mikä on "karvalallunen"? Onko sana peräisin vanhoista kansanrunoista vai Lönnrotinkatu keksimä? Asiayhteys: Väinämöinen, laulaja iänikuinen, astui soitellen… |
187 |
|
|
|
Karjalan kielestä löytyy karhua merkitsevä runollinen sana karvalallo. Karvalallunen merkinnee samaa.karvalallo - Koko artikkeli - Karjalan kielen sanakirjaRaimo Jussilan Kalevalan sanakirjassa se mainitaankin. Merkitys on "karhusta hellitellen". |
| Mitä tarkoittaa murresana koprakka? |
223 |
|
|
|
Verkosta osoitteesta kaino.kotus.fi löytyvän Suomen murteiden sanakirjan mukaan koprakka tarkoittaa hyväkuntoista, reipasta ja ketterää. Suora linkki hakutulokseen on https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_28e1920233d2696af13d9d956e5299e9&list_id=1&keyword=koprakka&word=koprakka. |
| Laulussa 'Kaksipa poikaa Kurikasta' lauletaan siitä kuinka pojilla on punaiset resorit ja hopeiset pislaipiiput. Mikä on pislaipiippu? |
1188 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) ylläpitämä Suomen murteiden sanakirja ei ole vielä edennyt p-kirjaimeen asti, joten lähdin selvittämään sanan merkitystä vuonna 2020 ilmestyneestä murresanakirjasta Kropsua eväsnä: Wanhaa kurikkalaasta äireenkieltä (toim. Osmo Rinta-Tassi). Sen mukaan sanojen pislaaki ja pislai merkitys on "hela, lyöte hevosen valjaissa tai piipussa". Sana tulee ruotsin sanasta beslag, joka tarkoittaa mm. helaa ja raudoitusta.Pislaipiippu puolestaan on pidempi johdos sanasta pislai. Sen merkitys on paikallista murretta taitavan kollegani mukaan metallikoristeinen/-vahvisteinen piippu. Tulkintaa tukee Wikisanakirjan määritelmä "metallisella vanteella eli pislailla vahvistettu tai koristeltu tupakkapiippu" (https://fi.... |
| Onko makkaralenkillä myös lenkku-nimitys? Olen lenkku-sanaan törmännyt eräässä vanhassa haastattelussa. |
128 |
|
|
|
Makkaralenkkiä voidaan kutsua myös lenkuksi.Kotimaisten kielten keskuksen verkossa oleva Suomen murteiden sanakirja selittää lenkku-sanan eri merkitykset.lenkku - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) |
| Mitä tarkoittaa murteellinen verbi "jaamistella"? Olen törmännyt tähän lähiaikoina pari kertaa, esimerkiksi Helsingin Sanomien verkkosivuilla erään artikkelin… |
135 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjasta löytyy jaamistamiselle useitakin merkityksiä. Niistä kysymyksessä viitattuun asiayhteyteen sopivin lienee "puhua pitkään t. hitaasti". Jaamistelun vaikutus kuulijaan voi olla samanlainen kuin jaarittelun, mutta aivan synonyyminä sitä ei voi kuitenkaan pitää: jaamisteluun ei välttämättä sisälly jaarittelulle ominaista asiattomuutta.jaamistaa - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) jaaritella - Kielitoimiston sanakirja |
| Mitä tarkoittaa sana naprakka? Sukulaismieheni oli kirkonkirjojen mukaan erään talon naprakkana 1800-luvun lopulla. |
167 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen verkkosivuilta löytyy Suomen murteiden sanakirja. Sen mukaan naprakka on adjektiivi. Valitettavasti edes murresanakirjasta ei löydy sanan tarkkaa merkitystä vaan sitä on käytetty kahdessa esimerkkilauseessa, joiden perusteella sanan merkitystä voi pohtia: naprakka - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi).Lisätietoja voi vielä kysyä Kotuksen kielineuvonnasta: Kielineuvonta - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi). |
| Tärpästikkeli on käsittääkseni toimissaan ripeä tai rauhaton ihminen. Olen yrittänyt löytää sanan etymologiaa. Selityksiä löytyy ranskankielisistä kellon… |
1458 |
|
|
|
Tärpästikkeli on poikkeuksellisen hauskan kuuloinen sana! Nettikeskusteluissa vaikuttaa olevan suht laaja konsensus siitä, että tärpästikkeli - tai jossain mainittiin sana muodossa tärpäntikkeli - merkitsee vilkasta tai levotonta lasta. Mutta virallisemmista lähteistä, kuten murresanakirjoista, sanaa ei löytynyt. Asian selvittämistä vaikeuttaa erityisesti se, että 8-osainen Suomen murteiden sanakirja päättyy k-kirjaimeen kurvottaa-sanan kohdalle, ja verkkoversio Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) sivuilla on tällä hetkellä kohdassa nihteä. Että sikäli tässä ollaan kysymyksen kanssa aika lailla puhtaan kaulan kanssa, etteivät relevantit lähteet yllä tärpästikkeliin asti, mutta jos Kotuksen kielineuvonnan kyselylomake on... |
| Muistaakseni kirjassa "Mää olen Turust, Linnafältilt" käytetään jostain viinaksesta nimitystä: "manskampippuraviina" Olen koettanut tätä penkoa esiin… |
281 |
|
|
|
Sanaa ei löytynyt murresanakirjoista (enkä itse asiassa onnistunut löytämään sitä myöskään Linnafältti-kirjasta, joskin tämä voi olla vain omaa huolimattomuuttani).Turkulaiset informantit kertovat, että "manskam" tarkoittaa samaa kuin "mansikan" ja pippura on pippuri. Manska on myös jossain murteessa huonomaineisen naisen nimitys. Mansikkaa ja pippuria tuskin on 1900-luvun alun Turussa yhdistetty samaan juomaan ja pippuri voi viitata myös juoman voimakkaaseen makuun.Vanhojen sanomalehtien perusteella manska voi olla myös mm. manageri, jonkun rouva (esim. Ingmanska) sekä ihmisen tai lehmän nimi. Pippuriviina tunnettiin lääkkeenä, tosin ilmeisesti sen valmistamiseen ei todellisuudessa käytetty pippuria vaan chiliä; chiliä lienee joskus... |
| "Jos sinä olet mies merellä, niin minä olen manni mantereella." Mutta mikä on manni? |
1165 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan manni tarkoittaa taitavaa tai mestarista, "manni tekemään jotain" tai "manni johonkin".
|
| Ovatko ilmaukset kuluttua/päästä tällaisessa yhteydessä länsi- ja itämurteisiin liittyvä ilmaus vai ovatko niiden juuret jossakin muussa asiassa? |
486 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjassa sana kuluttua määritellään "ajasta: jnk jälkeen, perästä, päästä. Lähdemme matkalle viikon kuluttua." Linkki sanakirjaan
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanasta päästä. " kuluttua, perästä
pää (Agr; yl.) ’Kopf; Ende’, johd. ja sijam.: päätä pahkaa; yhtä päätä, täyttä päätä; päästä ’kuluttua, perästä’, päin, (käydä) päinsä, päinvastoin, päinmakuu, päittäin; (pilan) päiten; päistikkaa; ‑päinen: kalju-, terävä-, pienipäinen; päätön, päähine, päihtyä (KPohjanm, paik. hämmurt. PSm), päistyä (Peräp Länsip, paik. Pohjanm), päissään; päihittää (... |
| Mitä plotniekka merkitsee |
305 |
|
|
|
Plotniekka (tai lotniekka) on kirvesmies. Joillain alueilla se on tarkoittanut myös tervanpolton työnjohtajaa.
Lähde
Suomen murteiden sanakirja: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_cf2ba5cf7641d73722e… |
| Lukiessani Veikko Huovisen kirjaa Koirankynnen leikkaaja, vastaan tuli sana "kälkäjästää". Mitä se mahtaa tarkoittaa? Tiedän, että on myös sukunimi Kälkäjä… |
363 |
|
|
|
Kälkäjästää tarkoittaa kuljeskelemista. Sanaa esiintyy Kainuun alueen murteessa. Sukunimi Kälkäjä on peräisin talonnimestä. Nimi juontuu mahdollisesti lapin sanasta 'kielga', joka tarkoittaa tasaista jäkäläkangasta.
Lähteet
Suomen murteiden sanakirja, kälkäjästää: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_7ebc592060a0c1a8101…
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000) |
| Mitä tarkoittaa sana sarkkila |
189 |
|
|
|
Suomessa on useita 'sarkkila'-nimisiä kyliä, mutta niin Kielitoimiston sanakirjasssa kuin Suomen etymologisessa sanakirhjassa sanat 'sarkkila' tai 'saarkki' eivät saaneet yhtään osumaa. Sana ei näin ollen tarkoittaisi mitään muuta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ |
| Elin lapsuuteni Kangasalla ja muistan isäni käyttäneen sanontaa lähteä keuruulle kissoista jotka keväisin lähtivät retkilleen. En ole onnistunut selvittämään… |
227 |
|
|
|
Keuruuaika tarkoittaa (kissan) kiima-aikaa. Keuruu-sanaa on käytetty kuvaamaan sekä "keuruuaikaa" että kissan käyttäytymistä silloin kun se on "keuruullaan".
keuruu - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) |
| Missä murteessa "rapata" tarkoittaa sitä, että syö lautasen tyhjäksi tai ainakin sillä tavalla, ettei siihen hirveästi jää esim. kastiketta? |
500 |
|
|
|
Olisikohan tässä kyse Oulun seudun murteen mukaisesta rappaamisesta. Jukka Ukkolan Oulun murteen sanakirja antaa rapa-sanalle merkityksen "kaavin, raaputin". Sen mukaisesti rapata olisi "kaapia, raaputtaa" (Ukkolan sanaluettelossa "raaputtaa, harjata"). Kaapia-sanaa käytetään usein juuri merkityksessä "syödä lautanen puhtaaksi", niin kuin seuraavassa esimerkkivirkkeessä: "Leipää käytetään Euroopassa perinteisesti aterian lisukkeena, eräänlaisena syötävänä lusikkana: leivällä on tavallista lusikkaa helpompi kaapia kastikkeen, keiton tai öljyn loput lautaselta." (Joonas Konstig, Pyhä ruoka [kursiivi lisätty]) Siinä missä muut saavat lautasensa tyhjiksi kaapimalla, Oulun murteen puhujat voisivat hyvinkin tehdä sen rappaamalla... |
| Mitä tarkoittaa murreilmaisu ploosaaminen? |
274 |
|
|
|
Ainakin pohjalaismurteissa se voi tarkoittaa joko puhaltamista tai kovaa tuulta (ruotsiksi tuulla=blåsa).
Riikka Tervonen: Suomi-murre-suomi : matkalle mukaan maakuntiin |
| Mitä tarkoittaa hatsata? Voiko se tarkoittaa esim pettämistä, lyömistä, polttamista? |
1363 |
|
|
|
Stadin slangissa hatsaaminen on tupakan tai huumesavukkeen polttamista; imaisu savukkeesta on hatsi(t). Muilla murrealueillamme sana on saanut sellaisia merkityksiä kuin repiä, riepottaa ja rohmuta. Karjalan kannaksella sitä on paikallisesti (Koivisto) käytetty hartsaamisen vastineena.
Lähteet:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Suomen murteiden sanakirja | hatsata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) | hatsata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) |
Kysy kirjastonhoitajalta