murresanat

39 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kysymykseni koskee ruska-ajasta käytettyä sanaa kiloaika. Pudasjärvellä ennen vanhaan näin on kuulemma tehty. Missä muualla sanaa tavataan/on tavattu? Mikä on… 29 9.10.2020 Kiloajalla on eri merkityksiä eri puolella Suomea. Kuusamossa, Kemijärvellä ja Kittilässä sitä on käytetty merkityksessä 'nälkävuodet, pula-aika'. Sotkamon seudulla kiloaika on merkinnyt kiima-aikaa. Ruskan aikaa syksyisin kiloajan on kirjattu merkitsevän ainakin Kuhmossa. Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tunnettaan kilo-sanan merkitys 'se aika syksyllä, jolloin lehdet kellastuvat, ruskan aika'. Tähän kiloaikakin pohjautuu. "Lehdet ovat kilolla." (Eno) "Syyskesällä ne kalat mennee lehenkiloa piiloon." (Ranua) - Kilolla on puolestaan yhteys sanaan kiile, jota on käytetty puiden lehtien kellastumisen ja varisemisen ajasta; "lehden kiile". "Kohas tulluo toas se lehe kiileaika ni kyl puut lähtyöt äkkiä paljoaks." (Räisälä...
Ruoka vailtuu! Mistä sana vailtua tulee? 59 14.9.2020 Vailtua merkityksessä 'vähetä hitaasti; puuttua, olla vailla' pohjautuu sanoihin vailla ('ilman, paitsi') ja vaille (ilmaisee, että jostakin puuttuu jokin määrä tai osa). Sana esiintyy eri puolilla Suomea hieman eri muodossa, esimerkiksi vailleta, vaillentua ja vailtaa. Lähde:Suomen kielen etymologinen sanakirja
Mikä on vanha kirvesmiehen työkalupakin nimi? Muistelen sen olevan Kaarnikka tai sen suuntainen. 53 20.8.2020 Vastaus löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjoista. Suomen murteiden sanakirjan mukaan vanha nimitys on korpelo.  
Mitä tarkoittaa sana "sirmakka"? Mikä sellainen merkitys sanalla on, jonka perusteella tästä sanasta on tullut yksi harmonikan nimityksistä? 74 22.6.2020 Sanasta "sirmakka" löytyy seuraavanlaisia tietoja kirjasta Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. 3, R-Ö: "Sirmakka" on Kaakkois-Suomen murteen sanoja. Karjalankannaksella sana esiintyi myös muodossa "sermakka". Karjalan kielellä sana on "širmankka". Sana tulee alkujaan venäjän kielen sanasta "šarmanka", joka ei tosin tarkoita harmonikkaa, vaan posetiivia. Venäjän kielen sana taas johtuu suositusta posetiivikappaleesta Charmante Katharine.
Mitä tarkoittaa 'kuppana' yhdyssanassa ukonkuppana? Esiintyykö se missään muussa sanassa tai itsenäisenä sanana? 43 5.6.2020 'Kuppanaa' on käytetty merkitsemään etenkin vanhaa, kokoon kutistunutta ihmistä, eli käytännössä se on sitä tavallisemman 'käppänä'-sanan synonyymi. Toisaalta sanaa on voitu käyttää myös jostakin kevyestä tai kuohkeasta ("Pehmeetä kuppanata on tuo vòe.") (Kahvi)kuppostakin on saatettu nimittää kuppanaksi. Lähde: Suomen murteiden sanakirja
Mitä mahtaa tarkoittaa kun perunoiden sanotaan olevan "murakoita"? Minna Canthin kertomuksessa "Köyhää kansaa" naapurin Tiina Katri tuo Holopaisten perheelle… 79 3.4.2020 Murakka on murresana, joka tarkoittaa mureaa. Sanaa on käytetty juuri esimerkiksi perunoista, leivästä tai leivonnaisista, mutta myös vaikkapa mullasta tai savesta. Sanaa ovat käyttäneet myös mm. Juhani Aho ("Ei näyttänyt vaikealta tuon pehmoisen, murakan maan penkominen", Minkä mitäkin Tyrolista , 1908) ja Joel Lehtonen kertoessaan, että Putkinotkon perunat ovat murakoita.   Nykysuomen sanakirja 2 (WSOY, 1980) https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/579436?term=murakka&page=4  https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/942224?term=murakka&page=23 https://korp.csc.fi/#/lang=fi
Onko suomen kielessä tai missään murteessa olemassa sanaa "rankuttaa" ja jos on, mitä se tarkoittaa? Olen kuullut tätä käytettävän kun on tarkoitettu… 143 19.3.2020 Suomen kielessä on sellaisia onomatopoeettis-deskriptiivisiä sanoja kuin savolais- ja karjalaismurteiden rankua (itkeä, huutaa, parkua), satakuntalainen ranguta (pyytää, mankua) ja rankuttaa (rääkyä, mankua, jankuttaa). Näitä lähellä olevia sanoja ovat esimerkiksi rinkua (kimeällä äänellä huutaa ja itkeä) ja rinkaista (kiljaista, kirkaista, parahtaa). Lähde:Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Mikä on prontteli? 73 13.12.2019 "Prontteli oli hieman koheneva astia, metallista tai tuohesta tai miksei muustakin tehty. Prännärillä poltettu kahvi pidettiin kaffeepronttelissa ja äijillä oli tuohesta tehty tupakkiprontteli, jossa oli pyöreä pohja, tuohiset sivut ja kansi päällä." - F. E. Sillanpää, Sanoja Hämeenkyrön murteesta (teoksessa Päivä korkeimmillaan : suhteita ihmisiin ja ihmisryhmiin)
Mistä sana lintsata on peräisin? 339 2.8.2019 Heikki Paunosen Sloboa stadissa : Stadin slangin etymologiaa (Docendo, 2016) esittää, että lintsaaminen on mahdollisesti venäläislaina, johdettu laiskottelemista ja laiskana olemista tarkoittavista sanoista lenitsja (лениться) ja lentjainitšat (лентяйничать).
Isovanhempani ovat syntyneet Viipurissa 1900-luvun alkupuolella. Isäni kotona puhuttiin tiltuveitsestä. 100 20.5.2019 Luulen, että Tiltuveitsi on perheen omaan historiaan pohjautuva sana. Aivan varma en ole. Asiaa kannattaa vielä kysäistä Kotimaisten kielten keskuksesta. https://www.kotus.fi/ Sanakirjoista en löytänyt samantapaisia ilmaisuja. Ainoastaan google-kääntäjä määritteli Tiltu-sanan latviaksi ja silloin sen merkitys olisi suomeksi silta. Suomen murteiden nettisanakirja Kaino ei tunnistanut Tiltua. http://kaino.kotus.fi/sms/ Suomenkielen sanakirjat viittaavat toisen maailmansodan aikaisiin Tiltuihin, jotka levittivät venäläistä propakandaa suomen sotilaille. Tämän tulkinnan aika on 1900-luvun alussa väärä. Pieni täydennys: Kotimaisten kielten keskus vastasi:  "Kiitos kysymyksestä! Suomen murteiden sana-arkistosta ei löydy tietoja tästä...
Ystäväni kysyi jo tätä, mutta ei ole saanut vastausta. Mitä tarkoittaa sanonnassa "ei hurra perään hauku" tuo hurra? itse oletan sen tarkoittavan koiraa, mutta… 202 26.2.2019 Hurra oli puukiekosta ja narusta valmistettu leikkikalu. "Hurra tehtiin kaivertamalla ohueen, lantin kokoiseen puukiekkoon neljä reikää ja pujottamalla niistä nuora tietyllä tavalla, niin että kun sitä kahden pään veteli edestakaisin, kiekko pyöri nuorassa." Hurra-sanaa hyödyntäviä sanontoja löytyy useita - ja hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Tavallisesti se esiintyy juuri yhdessä perään-sanan kanssa. Esimerkiksi epämieluisan vieraan lähtiessä voitiin sanoa "hurra perään ja hako häntään", ja "Seun varmasti mennyttä kaluva, ei muuta ku hurra perrään", kun luultiin jonkin tavaran kadonneen ainiaaksi. Toisaalta vilkasta ja puheliasta naista saatettiin luonnehtia sanomalla "Se on semmoinen hurra tai härrä." Lähde:Suomen murteiden sanakirja....
Unohdin lisätä äsken lähettämääni "missä on sijainnut Kiehnanjokisuu" kysymyksen: Mitä tarkoittaa sana "kiehna." 141 16.11.2018 Suomen murteiden sanakirja tietää kertoa, että kiehna tarkoitaa alkaa. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults
Mitä käsitteellä ”jehkimä” tarkoitetaan? 401 12.11.2018 "Jehkimä" löytyy Suomen murteiden sanakirjasta (http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jehkimä&sms_id=SMS_00dd6ef5927a999eb8b0fb6c07041896), mutta sen tarjoama tieto ei paljonkaan valaise sanan käyttöä Tuntemattomassa sotilaassa. Toinen sen mieleen tuleva esiintymä kirjassa  - kysymyksessä mainitun lisäksi -  sisältyy 11. lukuun, Pirunkukkulan edustalla olevaan Syvärin-tukikohtaan sijoittuvaan jaksoon. Vanhala ohjeistaa ensimmäisen kerran yksin vartioon tulevaa Hauhiaa seuraavasti: "Sirpalesuojassa on jv:n poikien Ukko-Pekka, mutta älä ammuskele sillä jos se ei ole välttämätöntä. Jehkimä tekee sinusta pian sankarin. Kasva täällä ny hiljaisuudessa Suomen pelottavaks korpisoturiks." Sillä perusteella, että Jehkimä on...
Missäpäin käytetään sanaa "ylttyä" ylettämiseen? Itse olen Vantaalta ja aina käyttänyt "ylttyä", mutta helsinkiläinen mieheni ihmettelee, kun käytän sitä… 321 6.11.2018 Terho Itkosen ja kumppanien Muoto-opin keruuopas lisävihkoineen mainitsee ylttyä-verbin esimerkkinä muissa kuin lounaismurteissa tavattavista sisäheittotapauksista, täsmentämättä kuitenkaan, miltä murrealueelta sana mahdollisesti on peräisin. Muista tutkimistani lähdeteoksista ei ollut apua. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjankin työstäminen on edennyt vasta l-kirjaimeen saakka (https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja). Ehkäpä aktiivisten lukijoidemme avulla voisimme onnistua kartoittamaan, missä päin Suomea sana on tai on ollut käytössä.
! "Se on yks hailee" eli yhdentekevä, mutta mistä tulee sana "hailee." 695 5.11.2018 Suomen murteiden sanakirjasto löysin kantasanaksi hailakka tai hailu eli laimea, laiha, haalea, yhdentekevä. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=hailea&sms_id=SMS_aacab2f6a267a3921240307ebcb74b22
Pohjois-savossa sanottiin aina "voi herran jukara" ihmetellessä asiaa. Mikä se sellainen "jukara" on? 137 30.8.2018 Suomen murteiden sanakirjan mukaan jukara tarkoittaa tylsää puukkoa. Tylsälle puukolle kirjasta löytyy myös karjalainen murresana jukero, ja kysymyksessä mainittua "voi herran jukaraa" vastaava jukeri tunnetaan lievänä voimasanana Etelä-Karjalassa ("Mun oli niih harmi sittej jotta voi Herraj jukeri!"). Mahdollisesti pohjoissavolaisten sanonnassa jukara on vastaavasti alkuperäisestä merkityksestään voimasanaksi siirtynyt ilmaus. Useimpiin juka-alkuisiin sanoihin sisältyy jonkinlainen vastahankaisuuden ajatus: juka sinänsä tarkoittaa tottelematonta, jukaileminen on vastustamista, jukainen tarkoittaa sekä kierosyistä ja sitkeää puuta että pahankurista, jukaaminen on raahaamista, kiistelyä, vastaansanomista, jukautuminen kiinni tarttumista,...
Mistä on lähtöisin murresana rotjata? Esimerkiksi Älä rotjaa paitaasi tarkoittaa käsittääkseni: älä sotke paitaasi. 386 14.9.2017 Tutkimistani sanakirjoista ja etymologioista ei rotjaamista löytynyt. Voisikohan kyseessä olla jonkinlainen johdannainen savolaismurteissa tavattavasta sanasta rutja, jonka yksi merkitys on "repaleinen, märkä vaate, rääsy"? Tutuin rutjan johdoksista on epäilemättä rutjake ("repaleinen, repaleissa kulkeva; siivoton, veltto, renttu; märkä olento t. esine"). Toisaalta, sanan kysymyksessä otaksutun merkityksen kautta voisi ajatella sillä olevan yhteyttä myös roju-sanaan ja sen johdannaisiin, kuten roija ("roina, lika, törky") ja roi(h)nata ("roskata, liata, tahrata"). Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Kalle Päätalon kirjoissa käytetään lasten leluista sanaa höpöroskat ja leikkiminen oli höpöstelyä. Ainakin Kallen lapsuudessa ja ilmeisesti myöhemminkin Kallen… 488 12.9.2016 Vaikka useimmat roska-sanan merkitykset viittaavat tarpeettomaan, pois heitettävään jätteeseen, on sitä monikkomuodossa (roskat) käytetty tarkoittamaan myös kapineita ja (työ- tai huone)kaluja yleensä, ilman minkäänlaista arvoväritystä. Näin lienee myös Päätalon höpöroskien tapauksessa - se on yksinkertaisesti leikkikaluja tarkoittava sana, ilman roska-sanaan yleensä liittyviä kielteisiä mielleyhtymiä. Lähteet: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö. SKS, 2000 Ylisirniö, Unto, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa. Kalle Päätalon seura, 1989
Mikä on kaurapystykoo? Kurikkalaisesta entisestä sotamiehestä Taavetti Kreinistä kerrotaan, että oli suuri ero Kreinin ja hallan pannusen kaurapystykoon… 375 26.8.2016 "Pystykoko" on Etelä-Pohjanmaalla käytetty kuhilaan nimitys. Lähde: Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja. WSOY, 1979
Kainuun murteesta kiinnostuneena tutkin netin saloja ja löysinkin jonkinlaisen sanakirjan. Etsin murresanalle jompie, joka tarkoittaa kävellä mennä, tarkempaa… 767 5.6.2014 Suomen murteiden sanakirjassa osassa 5 on sana jompia v. laahustaa, kömpiä tms. "Tuo hevonen näkkyy hyvin hittaasti jompivan tuolla tiellä." (Sotkamo). "Se (väsyksiin ajettu hirvi) väsy niin ettei eneä juoksu, askelta soanu jompi lumessa." (Suomussalmi). Jompie-sana on ilmeisesti sanan jompia Kainuun murteelle tyypillinen ie-loppuinen verbi.