murresanat

49 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Sana "konu" on Orimattilan seudulla Päijät-Hämeessä tunnettua murretta. Löytyisikö jostain kirjallinen lähde sanan merkitykselle ja missä yhteydessä sitä… 45 14.12.2021 Murresanalla on monia merkityksiä. Sanan levikki ja merkitykset suomen murteissa sekä esimerkit käytöstä löytyvät Suomen murteiden sanakirjasta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=konu:1&sms_id=SMS_8e79a53ddd52525b9fbb285e5c09b9b6. Siellä on mainittu tuo merkitys kummallinen, outo, muttamonia muitakin: hullunkurinen, hassu, ikävä, harmilline, huono, kelvoton ja myös keino, temppu, puuha, jopa koru, koriste. Sanan alkuperästä en löytänyt tietoa käsillä olevista lähteistä. Suomen murteiden sanakirjan toimitukselta voisi löytyä lisätietoa, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/ota_yhtey….  
Miksi kutsutaan lenkkejä, joihin housujen vyö pujotetaan? (Varsinais-Suomessa klenksu tai lenksu) 63 3.12.2021 Kotimaisten kielten keskus ylläpitää ja päivittää verkosta löytyvää Suomen murteiden sanakirjaa. Termeillä klenksu tai lenksu ei valitettavasti löytynyt sanakirjasta yhtään mainintaa. Sanakirjasta löytyy kuitenkin maininta, että sanaa klenkki käytetään Marttilan ja Pöytyän seudulla, ja se tarkoittaa köydestä, langasta, vitsaksesta tai vastaavasta valmistettua (kiinnittämiseen tms. käytettävää) silmukkaa. Sanakirja tarjoaa esimerkkilauseeksi: "Housuissa on klenkki ja hakà." Tämän perusteella housuissa olevia lenkkejä, joihin vyö pujotetaan, voisi kutsua esimerkiksi housujen silmukoiksi. Kielitoimiston sanakirja määrittelee silmukan seuraavalla tavalla: "langasta, köydestä tms. taivutettu tav. rengasmainen umpinainen mutka t. kiemura, lenkki...
Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä kirjan alkupuolella on kohtaus, jossa veljekset ovat karanneet metsään ja äiti lähtee sitten kylänmiesten kanssa heitä… 70 29.10.2021 Vastaus löytyy Sakari Katajamäen toimittamasta kirjasta Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen (SKS, 2020). Kirjassa on sanasto, josta selviää, että tonttusilla olo tarkoittaa samaa kuin hippasilla olo, "leikkiä niin, että yksi, tonttu, ottaa kiinni muita".
Minua kiinnostaa sanan juippi etymologia. Ranskan juif tarkoittaa juutalaista. Voisiko näillä olla yhteyttä? 112 27.8.2021 "Juipin" merkitystä on pohdittu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-sanan-juippi-etymologia. Kysyin asiasta vielä Kotimaisten kielten keskuksesta, ja heidän asiantuntijansa Klaas Ruppel vastasi kysymykseesi näin: Sana juippi on murteissa melko yleinen, ja Suomen murteiden sanakirjassa annetaan merkitykseksi ’epäluotettavasta, tottelemattomasta, uppiniskaisesta tms. nuoresta miehestä t. keskenkasvuisesta pojasta: lurjus, hunsvotti, sälli’. Sanakirja tuntee myös verbin juiputtaa ’huiputtaa’, tosin vain Karstulasta. Verbi taitaa olla satunnainen johdos sanasta juippi. https://kaino.kotus.fi/sms Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjassa ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY,...
Mistä tulee sanonta että jokin renaa, eli takkuaa tai ei toimi 67 12.8.2021 Renaa on vaihtoehtoinen asu sanalle krenaa, joka puolestaan on merkitykseltään kutakuinkin sama kuin kronaa. Koneesta tai laitteesta puhuttaessa renaaminen, krenaaminen ja kronaaminen ilmaisevat kaikki, että se reistailee, lakkoilee tai toimii muuten epäluotettavasti. Sanaperheen taustalla on ilmeisesti ruotsin krångla-sanan ('oikutella, reistailla') murteellinen muoto kråna. Renaaminen ja kronaaminen voi merkitä myös toimimattoman laitteen (esimerkiksi moottorin) näpräämistä. Lähteet: Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja Heikki Paunonen,Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Mistä juontuu sana kotoota? Siis lähdin kotoota. Eikö oikea muoto ole lähdin kotoa. 117 16.7.2021 Puhekielessä ja murteissa tällaisia kirjakielelle vieraita muotoja riittää: jotkut sanovat korrektisti 'kotoa', toiset lähtevät 'kotoota' tai 'kotonta'. Erikoismuotoja: kotonta, siintä, luonta (eksessiivi) (kielitoimistonohjepankki.fi)
Mitä tarkoittaa pökeltäminen? Osa väittää että ruuan murustamusta ( lapset pökeltävät syödessä), toisen mielestä lakkaamista, kolmas köllimistä? Apua otetaan… 79 5.7.2021 Varhaisten sanakirjaesiintymien perusteella pökeltäminen on alun perin tarkoittanut epäselvästi, sekavasti puhumista tai (asioiden) sekoittamista: 'tala oredigt' (Lönnrot, Finskt-svenskt lexicon), 'undeutlich sprechen' (Erwast, Finnisch-deutsches Wörterbuch), 'confuse, perturbate' (Geitlin, Lexicon Fennico-latinum condidit). Murresanastossa pökeltäminen puolestaan merkitsee tavallisimmin nopeasti liikkumista tai toimimista, rientämistä ("Matti oli kuin -- vasikka , joka pökelsi pitkin keväistä ruohoa", "Mihi hää siint nyt nii sukkelaa pökels", "-- on parempi ensin tuumia asiat ennenkuin pökeltää tekemään"). Silmäilemieni verkkokeskustelujen perusteella pökeltäminen on nykyisessä kielenkäytössämme sangen monikäyttöinen sana, jota voi...
Mikä on (slangi)sanan PEENA (tukka, jakaus) alkuperä? Entä sanan (kaikki) TYYNNI? 165 19.5.2021 Jakausta tarkoittavat beena ja peena tulevat ruotsin sanasta bena ('jakaa kahtia', 'jakaus'). Tyynni-sanan alkuperää selvittänyt Heikki Ojansuu erottaa sen kahteen osaan tyy+nni. Tässä 'tyy' on tyvi-sanan rinnakkaismuoto ja loppu 'nni' pääteainesta, jolla on merkitys (johonkin) saakka. Tyynni olisi siis 'tyveen, kantaan asti' eli 'kokonaan, täysin'; kaikki tyynni on siis 'aivan kaikki'. Lähteet: Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja Heikki Ojansuu, tyynni ja tykönä (tyköä, tykö) sanoista. - Virittäjä 1908, s. 54-55Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö
Mikä on kutura sanan alkuperä? Pohjois-Suomessa olen törmännyt sen tarkoittavan syvää lautasta. 103 12.1.2021 Suomen murteiden sanakirjan mukaan kutura tarkoittaa 'syvennystä, kuoppaa'. Tämä sanan tavanomainen merkitys lienee syvän lautasen nimityksen taustalla. Tutkimani etymologiset, kansanperinteen ja muut sanakirjat eivät tuoneet lisävalaistusta asiaan.  
Miksi monien paikkojen nimessä on sana "niittu", sanan niitty sijasta? 631 21.12.2020 Niittu on niityn murreasu ja sitä esiintyy paljon myös alueiden nimistössä. Yleisimmin niittu-sana esiintyy länsimurteiden alueella, mutta jonkin verran myös itämurteissa.
Kysymykseni koskee ruska-ajasta käytettyä sanaa kiloaika. Pudasjärvellä ennen vanhaan näin on kuulemma tehty. Missä muualla sanaa tavataan/on tavattu? Mikä on… 82 9.10.2020 Kiloajalla on eri merkityksiä eri puolella Suomea. Kuusamossa, Kemijärvellä ja Kittilässä sitä on käytetty merkityksessä 'nälkävuodet, pula-aika'. Sotkamon seudulla kiloaika on merkinnyt kiima-aikaa. Ruskan aikaa syksyisin kiloajan on kirjattu merkitsevän ainakin Kuhmossa. Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tunnettaan kilo-sanan merkitys 'se aika syksyllä, jolloin lehdet kellastuvat, ruskan aika'. Tähän kiloaikakin pohjautuu. "Lehdet ovat kilolla." (Eno) "Syyskesällä ne kalat mennee lehenkiloa piiloon." (Ranua) - Kilolla on puolestaan yhteys sanaan kiile, jota on käytetty puiden lehtien kellastumisen ja varisemisen ajasta; "lehden kiile". "Kohas tulluo toas se lehe kiileaika ni kyl puut lähtyöt äkkiä paljoaks." (Räisälä...
Ruoka vailtuu! Mistä sana vailtua tulee? 199 14.9.2020 Vailtua merkityksessä 'vähetä hitaasti; puuttua, olla vailla' pohjautuu sanoihin vailla ('ilman, paitsi') ja vaille (ilmaisee, että jostakin puuttuu jokin määrä tai osa). Sana esiintyy eri puolilla Suomea hieman eri muodossa, esimerkiksi vailleta, vaillentua ja vailtaa. Lähde:Suomen kielen etymologinen sanakirja
Mikä on vanha kirvesmiehen työkalupakin nimi? Muistelen sen olevan Kaarnikka tai sen suuntainen. 99 20.8.2020 Vastaus löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjoista. Suomen murteiden sanakirjan mukaan vanha nimitys on korpelo.  
Mitä tarkoittaa sana "sirmakka"? Mikä sellainen merkitys sanalla on, jonka perusteella tästä sanasta on tullut yksi harmonikan nimityksistä? 630 22.6.2020 Sanasta "sirmakka" löytyy seuraavanlaisia tietoja kirjasta Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. 3, R-Ö: "Sirmakka" on Kaakkois-Suomen murteen sanoja. Karjalankannaksella sana esiintyi myös muodossa "sermakka". Karjalan kielellä sana on "širmankka". Sana tulee alkujaan venäjän kielen sanasta "šarmanka", joka ei tosin tarkoita harmonikkaa, vaan posetiivia. Venäjän kielen sana taas johtuu suositusta posetiivikappaleesta Charmante Katharine.
Mitä tarkoittaa 'kuppana' yhdyssanassa ukonkuppana? Esiintyykö se missään muussa sanassa tai itsenäisenä sanana? 86 5.6.2020 'Kuppanaa' on käytetty merkitsemään etenkin vanhaa, kokoon kutistunutta ihmistä, eli käytännössä se on sitä tavallisemman 'käppänä'-sanan synonyymi. Toisaalta sanaa on voitu käyttää myös jostakin kevyestä tai kuohkeasta ("Pehmeetä kuppanata on tuo vòe.") (Kahvi)kuppostakin on saatettu nimittää kuppanaksi. Lähde: Suomen murteiden sanakirja
Mitä mahtaa tarkoittaa kun perunoiden sanotaan olevan "murakoita"? Minna Canthin kertomuksessa "Köyhää kansaa" naapurin Tiina Katri tuo Holopaisten perheelle… 194 3.4.2020 Murakka on murresana, joka tarkoittaa mureaa. Sanaa on käytetty juuri esimerkiksi perunoista, leivästä tai leivonnaisista, mutta myös vaikkapa mullasta tai savesta. Sanaa ovat käyttäneet myös mm. Juhani Aho ("Ei näyttänyt vaikealta tuon pehmoisen, murakan maan penkominen", Minkä mitäkin Tyrolista , 1908) ja Joel Lehtonen kertoessaan, että Putkinotkon perunat ovat murakoita.   Nykysuomen sanakirja 2 (WSOY, 1980) https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/579436?term=murakka&page=4  https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/942224?term=murakka&page=23 https://korp.csc.fi/#/lang=fi
Onko suomen kielessä tai missään murteessa olemassa sanaa "rankuttaa" ja jos on, mitä se tarkoittaa? Olen kuullut tätä käytettävän kun on tarkoitettu… 423 19.3.2020 Suomen kielessä on sellaisia onomatopoeettis-deskriptiivisiä sanoja kuin savolais- ja karjalaismurteiden rankua (itkeä, huutaa, parkua), satakuntalainen ranguta (pyytää, mankua) ja rankuttaa (rääkyä, mankua, jankuttaa). Näitä lähellä olevia sanoja ovat esimerkiksi rinkua (kimeällä äänellä huutaa ja itkeä) ja rinkaista (kiljaista, kirkaista, parahtaa). Lähde:Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Mikä on prontteli? 115 13.12.2019 "Prontteli oli hieman koheneva astia, metallista tai tuohesta tai miksei muustakin tehty. Prännärillä poltettu kahvi pidettiin kaffeepronttelissa ja äijillä oli tuohesta tehty tupakkiprontteli, jossa oli pyöreä pohja, tuohiset sivut ja kansi päällä." - F. E. Sillanpää, Sanoja Hämeenkyrön murteesta (teoksessa Päivä korkeimmillaan : suhteita ihmisiin ja ihmisryhmiin)
Mistä sana lintsata on peräisin? 668 2.8.2019 Heikki Paunosen Sloboa stadissa : Stadin slangin etymologiaa (Docendo, 2016) esittää, että lintsaaminen on mahdollisesti venäläislaina, johdettu laiskottelemista ja laiskana olemista tarkoittavista sanoista lenitsja (лениться) ja lentjainitšat (лентяйничать).
Isovanhempani ovat syntyneet Viipurissa 1900-luvun alkupuolella. Isäni kotona puhuttiin tiltuveitsestä. 148 20.5.2019 Luulen, että Tiltuveitsi on perheen omaan historiaan pohjautuva sana. Aivan varma en ole. Asiaa kannattaa vielä kysäistä Kotimaisten kielten keskuksesta. https://www.kotus.fi/ Sanakirjoista en löytänyt samantapaisia ilmaisuja. Ainoastaan google-kääntäjä määritteli Tiltu-sanan latviaksi ja silloin sen merkitys olisi suomeksi silta. Suomen murteiden nettisanakirja Kaino ei tunnistanut Tiltua. http://kaino.kotus.fi/sms/ Suomenkielen sanakirjat viittaavat toisen maailmansodan aikaisiin Tiltuihin, jotka levittivät venäläistä propakandaa suomen sotilaille. Tämän tulkinnan aika on 1900-luvun alussa väärä. Pieni täydennys: Kotimaisten kielten keskus vastasi:  "Kiitos kysymyksestä! Suomen murteiden sana-arkistosta ei löydy tietoja tästä...