formlära -- språkvetenskap
| Kysymys |
Luettu |
Arvostelu |
Vastattu |
Avaa |
Vastaus |
| Löytyisiköhän jostain tietoa siitä, miksi monet etunimet päättyvät -iina tai -ina? Esimerkiksi Vilhelmiina, Helmiina, Peppiina, Anniina, Henriina, Severiina,… |
181 |
|
|
|
Etunimille, ja sanoille muutenkin, tehdään kielissä usein erilaisia hellittely- tai muita muotoja. Naisten etunimien pääte -ina juontuu latinan deminutiivista, eli ns. pienennysmuodosta. Esimerkiksi Anna-nimistä tyttöä voitiin kutsua Pikku-Annaksi, eli ”Anninaksi”. Vastaavasti suomen kielessä voidaan mieltää deminutiiviksi nen-pääte esimerkiksi sanoissa ”tyttönen” (pieni tyttö) tai ”lapsonen” (pieni lapsi). Muita suomen pienennysmuodon päätteitä ovat -kka, -ke, ja kaksoismuoto -kkanen, kuten sanoissa ”piirakka” (pieni piiras), ”linnake” (pieni linna) ja ”lapsukainen” (pieni lapsi). Ylemmän esimerkin Anniinan, tai Anninan), suomalainen vastine voisi siis olla ”Annukka” (Pikku-Anna).Lähde: Kielitiede:deminutiivi – Tieteen termipankki |
| Onko oikein käyttää tehdä-verbin potentiaalimuotoa "tekenemme"? "Tehnemme" lienee ainakin oikein. |
1117 |
|
|
|
Potentiaalin tunnus -ne liitetään kaksivartaloisten verbien konsonanttivartaloon, joka verbillä tehdä on teh-. Oikea muoto on siis tehnemme.
Tehdä-verbi (samoin kuin nähdä-verbi) on poikkeuksellinen siinä mielessä, että sen -ke-loppuisen vokaalivartalon k muuttuu konsonanttivartalossa -h:ksi.
Verbien taivutusmuotoja voi helposti tarkistaa esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta, joka on käytettävissä myös sähköisenä osoitteessa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=73
https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu214.htm#Konsonanttivartalo
https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu242.htm |
Kysy kirjastonhoitajalta