muoto-oppi -- kielitiede

2 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–2.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Löytyisiköhän jostain tietoa siitä, miksi monet etunimet päättyvät -iina tai -ina? Esimerkiksi Vilhelmiina, Helmiina, Peppiina, Anniina, Henriina, Severiina,… 123 Etunimille, ja sanoille muutenkin, tehdään kielissä usein erilaisia hellittely- tai muita muotoja. Naisten etunimien pääte -ina juontuu latinan deminutiivista, eli ns. pienennysmuodosta. Esimerkiksi Anna-nimistä tyttöä voitiin kutsua Pikku-Annaksi, eli ”Anninaksi”. Vastaavasti suomen kielessä voidaan mieltää deminutiiviksi nen-pääte esimerkiksi sanoissa ”tyttönen” (pieni tyttö) tai ”lapsonen” (pieni lapsi). Muita suomen pienennysmuodon päätteitä ovat -kka, -ke, ja kaksoismuoto -kkanen, kuten sanoissa ”piirakka” (pieni piiras), ”linnake” (pieni linna) ja ”lapsukainen” (pieni lapsi). Ylemmän esimerkin Anniinan, tai Anninan), suomalainen vastine voisi siis olla ”Annukka” (Pikku-Anna).Lähde: Kielitiede:deminutiivi – Tieteen termipankki
Onko oikein käyttää tehdä-verbin potentiaalimuotoa "tekenemme"? "Tehnemme" lienee ainakin oikein. 954 Potentiaalin tunnus -ne liitetään kaksivartaloisten verbien konsonanttivartaloon, joka verbillä tehdä on teh-.  Oikea muoto on siis tehnemme. Tehdä-verbi (samoin kuin nähdä-verbi) on poikkeuksellinen siinä mielessä, että sen -ke-loppuisen vokaalivartalon k muuttuu konsonanttivartalossa  -h:ksi.  Verbien taivutusmuotoja voi helposti tarkistaa esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta, joka on käytettävissä myös sähköisenä osoitteessa  https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/   http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=73 https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu214.htm#Konsonanttivartalo https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu242.htm