| Löysin 1900-luvun alkupuolella Pohjanmaalla asuneen sukulaiseni hääkuvan, jossa morsiammen asuun kuului jonkinlainen kruunu. Löytyisikö kirjastosta teosta,… |
1501 |
|
31.3.2012 |
|
Morsiuskruunun käyttö on vanha pohjoismainen tapa, josta on tietoja jo 1500-luvulta alkaen. Kruunun käyttö viittasi Neitsyt Mariaan, taivaan kuningattareen, joka esitettiin usein vanhoissa patsaissa kruunupäisenä. Kruunu korosti morsiamen siveyttä, ja sen perusteettomasta käytöstä seurasi jopa rangaistus: jos pari sai lapsen kovin pian häiden jälkeen, he joutuivat maksamaan sakkoa. Morsiuskruunut olivat kirkon omaisuutta ja morsian sai sen lainaksi seurakunnalta.
Kruunun käytöstä luopuivat ensimmäisinä säätyläismorsiamet 1700-luvulla. Talonpoikaismorsiamilla tapa säilyi kauemmin, mutta kruunut vaihtuivat kalliista arvometalliesineistä halvemmiksi "helykruunuiksi". Länsi-Suomessa perinne säilyi pisimpään, ja siellä kruunuhäitä vietettiin... |
| Mistä löytyisi perinteisiä sukka-aiheisia kansanrunoja, -loruja tai sananparsia? Ennen vanhaan itsetehtyjä sukkia annettiin kihlauksen merkiksi ja morsian… |
6864 |
|
26.8.2009 |
|
Perinteisissä suomalaisissa häämenoissa morsian saattoi tosiaan antaa kosintaan myöntymisen merkiksi sukat puhemiehelle, sulhaselle ja toisinaan sulhasen suvullekin ja jakaa sukkia tulevalle suvulleen häissä antimina eli morsiuslahjoina.
Sukka-aiheisia kansanrunoja löytyy esimerkiksi Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjasta (SKVR, julk. 1908–1948, 1997). SKVR nykyisin käytettävissä myös internetissä tietokantana(http://www.finlit.fi/skvr/).
Mm. Martti Haavion toimittamassa teoksessa 'Laulupuu: Suomen kansan tunnelmarunoutta' (2. p. WSOY, 1980) on niin ikään joitakin sukka-aiheisia runoja, mutta ne eivät varsinaisesti liity häämenoihin. Sukka-sana esiintyy myös monissa lastenloruissa, esimerkiksi Ulla Lipposen toimittamassa teoksessa... |
| Etsin erästä muutama vuosi sitten lukemaani erittäin kaunista ja koskettavaa rukouksentapaista runoa, jonka ilmeisesti morsiamen on tarkoitus lukea… |
1154 |
|
25.6.2009 |
|
Emme ole valitettavasti löytäneet vastausta kysymykseesi. Selailin läpi mietelausekokoelmia Sanoista kauneimmat (WSOY 2003) ja Sinua, sinua rakastan: sanoja rakkaudesta (Gummerus 2004) sekä runokokoelmaa Häävene vesiä käypi: runoja ja riimejä hääparille (Karisto 1999). Tunnetusta morsiamen ja sulhasen vuoropuhelusta Raamatun Korkeasta Veisusta (=Laulujen laulusta) tämä pätkä näytä olevan, en löytänyt sitä Sapfon runoista enkä William Shakespearen Romeosta ja Juliasta. Toivottavasti saamme apua arkiston vastausten lukijoilta, jotka usein tunnistavat pätkiä, jotka meiltä jäävät löytymättä!
|
| Haen hääjuhlaan "vapaa sana"-ohjelmaan mietelmiä, sananlaskuja, runoja, kirjallisuuskatkelmia jne. jotka liittyvät emäntään ja isäntään tai joissa on… |
2696 |
|
20.7.2005 |
|
Helmet-haun kautta löytyy sanahaun kautta paljon kaunokirjallisia viitteitä kirjoittamalla "häät kaunokirjallisuus".
Mietelausekokoelmista löytyy paljon häihin liittyvää. Yksi esimerkki on kirja nimeltä Sanoista kauneimmat (WSOY 2003). Tässä kirjassa on oma lukunsa hääpuheen aineksista sekä hääparille tarkoitetuista mietteistä. Juhlaperinneluokassa on mm. Maija-Liisa Heikinmäen kirja Suomalaiset häätavat (Otava 1981), teos on n. 700-sivuinen.
Mainittu ote on A. Kiven ja ilmeisesti teoksesta Seitsemän veljestä. Aapon lause on kokonaisuudessaan seuraava:
"Talo ilman aitan polulla astelevata emäntää on niinkuin pilvinen päivä, ja sen perheenpöyään päässä asuu ikävyys kuin riutuva syksy-ilta."
Lisää tietoa mm: http://www.nurmijarvi.fi/kivi/... |
Kysy kirjastonhoitajalta
