| Kuka oli ensimmäinen naispuolinen avaruusturisti? |
67 |
|
2.5.2023 |
|
Ensimmäinen naispuolinen avaruusturisti oli Anousheh Ansari vuonna 2006.
Lähteet
A Brief History of Space Tourism https://www.gozerog.com/article/a-brief-history-of-space-tourism/
Wikipedia Space tourism https://en.wikipedia.org/wiki/Space_tourism |
| Jos avaruudessa on lämpötila lähellä absoluuttista nollapistettä, niin miten avaruusalukset saadaan lämmitettyä ja pysymään lämpiminä, eikö se vie… |
995 |
|
23.2.2023 |
|
Avaruusalusten lämmönsäätelyssä ei ole kyse ainoastaan lämmityksestä, vaan myös jäähdytysjärjestelmät ovat tarpeen, sillä avaruudessa ei ole ainoastaan kylmää – siellä voi olla myös hyvin kuuma. Esimerkiksi Kuun pinnalla on päivällä tavattoman kuuma (n. 100°) ja yöllä kylmä (n. –180°C). Vielä siirtokunnaksi haaveilemassamme Marsissakin ylletään lämpimimmillään nipin napin plussan puolelle.
Avaruudessa Auringon säteilemä valo ja lämpö kuumentavat avaruusalusta ja avaruuspukuja, mutta toisaalta tätä voidaan käyttää hyväksi pidettäessä yllä sopivaa lämpötilaa. Liialta lämmöltä on helppo suojautua. Tulevasta säteilystä heijastuu tarpeeksi suuri osa takaisin avaruuteen, jos aluksen ulkopinta tai avaruuspuku kiillotetaan tai maalataan... |
| Ensimmäiset ihmiset kuussa. Armstrong ja Aldrin olivat Kuun pinnalla noin 21 tuntia 36 minuuttia. Mikä oli kuun alin ja ylin lämpötila kyseisenä aikana? |
257 |
|
16.7.2021 |
|
Lunar surface temperatures from Apollo 11 data -muistioon rekisteröityjen mittausten mukaan sinä aikana, jona kuumoduuli Eagle oli laskeutuneena Kuun pinnalle, lämpötila oli alimmillaan n. 253 K (n. -20°C) ja ylimmillään n. 280 K (n. 7°C). Noin kaksi ja puoli tuntia kestäneen kuukävelyn aikana lämpötila on muistion kuvassa 6 esitetyn kaavion mukaan ollut n. 270 K (n. 0°C).
Lunar surface temperatures from Apollo 11 data (usra.edu) |
| Suomella ei toistaiseksi ole ollut avaruuslentäjää, mutta jos olisi jo ollut, milloin tämä olisi aikaisintaan tapahtunut, eli milloin ei olisi vielä ollut… |
311 |
|
1.10.2018 |
|
Voisi ehkä ajatella, että suomalaiselle parhaat mahdollisuudet päästä astronautiksi ja avaruuteen tarjoutuisivat Euroopan avaruusjärjestön ESA:n (European Space Agency) kautta. Suomesta tuli järjestön liitännäisjäsen vuonna 1987 ja täysjäsen vuonna 1995.
ESA:n ensimmäiset astronautit valittiin vuonna 1978 lentämään avaruussukkulalla ESA:n ja NASA:n yhteisessä Spacelab-hankkeessa. Heistä ensimmäisenä matkaan pääsi saksalainen Ulf Merbold vuonna 1983. Seuraavan kerran ESA valitsi uusia astronautteja vuonna 1992. Vuoden kestäneen prosessin päätteeksi yli 22 000 hakemuksesta seulottiin ensin 5 500 ja näistä lopulta valittiin viisi henkilöä, joista yksi oli ruotsalainen Christer Fuglesang. Kaikki valitut - belgialaista Marianne Mercheziä... |
Kysy kirjastonhoitajalta
