| Käytetäänkö Suomessa termiä villanelle-runo? Jos ei, mikä olisi suomenkielinen vastine? |
214 |
|
10.2.2023 |
|
Villanelle-runomuodon nimelle ei näyttäisi löytyvän suomenkielistä vastinetta. Meillä siitä puhuttaessa turvaudutaan tavallisimmin ranskalaisperäiseen nimitykseen 'villanelle'; Tieteen termipankki kuitenkin käyttää italialaista muotoa 'villanella', kaiketikin siksi, että historiallisesti runomuodon juuret ovat italialaisessa paimen- tai piirilaulussa.
Kirjallisuudentutkimus:villanella – Tieteen termipankki
"Runon mitta voi myös olla villanelle, sonetti tai pantun - " (Marko Niemi, Tuli & Savu, 4/2003)
"Näihin verkosta ravistettua rojua sapluunoihin pakottaviin kaavioihin ('patterns') kuuluu tällä hetkellä sonetti, villanelle, parisäe ('couplet'), pantum, sestina, 'new sentence' (juoneton proosaruno) ja kollaasi -- " (Ville-Juhani... |
| Mikähän kirja esittelisi Eino Leinon runoja ja niiden selitykset parhaiten? |
1791 |
|
11.6.2012 |
|
Sellaista yhtä teosta, missä esitellään Eino Leinon runoja selityksineen ei löydy. Eino Leinon tuotantoa on tutkittu ja tulkittu muun muassa alla olevissa teoksissaan.
Viikari Auli 1987: Ääneen kirjoitettu : vapautuvien mittojen varhaisvaiheet suomenkielisessä lyriikassa. Hki : Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Oksala, Teivas 1986: Eino Leinon tie Paltamosta Roomaan: Tutkielmia runoilijan suhteesta antiikkiin ja klassiseen perintöön. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 442. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Lilja, Pekka 1981: Tutkimus Eino Leinon virolaisaiheisesta tuotannosta ja hänen suhteestaan Viroon, sen kirjallisuuteen ja kirjailijoihin Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto.
Hannu Launonen 1984: Suomalaisen runon... |
| Onko olemassa kirjaa, josta voisi katsoa valmiita riimejä? Siis semmoista, jossa olisi sanoja ryhmiteltynä loppusointujen mukaan? |
1417 |
|
22.4.2005 |
|
Juuri tuollaista sanaluettelokirjaa loppusointujen mukaan en tiedä.
Erilaisia oppaita runoilijoille kyllä löytyy, esim. Risto Ahdin RunoAapinen. Sanasato 2002.
On myös kirjallisuutta metriikasta yleensä, esim. Leino, Pentti: Kieli, runo ja mitta. SKS 1982 ja Sadeniemi, Matti: Metriikkamme perusteet ja sovellutusta. SKS 1949.
Mahtaisiko apua olla Suomen kielen käänteissanakirjasta?
Sellainen on ilmestynyt Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantamana 1972. Siinä kielemme sanoja on lueteltu käänteisessä järjestyksessä, siis loppukirjaimen mukaan, toisin kuin esim. Nykysuomen sanakirjassa.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
