| TV-ohjelmissa hahmo voi laittaa esimerkiksi kultakolikon suuhunsa ja purra sitä. Mitä tässä oikein testataan? |
514 |
|
|
|
Kultakolikon puremisella testataan, että kolikko on aitoa kultaa. Oletus on, että jos kolikon metalliin olisi sekoitettu lyijyä, kolikkoon jäisi hampaanjäljet. Aitoon kultaan taas ei jäisi jälkiä, koska se on kovempaa kuin lyijy. Pureminen ei kuitenkaan ole mikään hyvä keino testata kullan aitoutta, ja kyse on enemmänkin elokuvissa ja vastaavissa esiintyvästä kliseestä. Ks. myös Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Gold_coin |
| Kuinka monta erilaista suomalaista markkakolikkoa on olemassa, ja en tarkoita yhden markan kolikoita vaan kaikkia kolikoita yhdestä pennistä ylöspäin? |
235 |
|
|
|
Niitä näyttäisi olleen 14 kappaletta.
Tässä hyvä sivusto Suomen kolikoista: https://www.kolikot.com/markat |
| 5 pennin, 1966, arvo tänä päivänä? |
600 |
|
|
|
Kuparisia 5-pennisiä toimitettiin rahaliikenteeseen vuosina 1963-77 niin paljon, että Numismaattisen aikakauslehden Keräilijän opas 2018 noteeraa vain vuoden 1964 kolikon - ja senkin vain kahdessa ylimmässä kuntoluokassa. Vuoden 1966 5-pennisellä on keräilyarvoa ainoastaan avaamattomassa rahapajan rullassa (vuonna 2018 rullan arvo oli 40 €/kpl) . |
| Aikanaan, kun markasta oltiin siirtymässä euroon Suomessa, myytiin R-kioskeilla (ehkä muuallakin) tällaisia euro-settejä, jossa oli uuden valuutan eri… |
255 |
|
|
|
Yle uutisoi 15.12.2001 ns. starttipaketeista, joissa R-kioskeissa myytiin ensimmäisiä eurokolikoita. Paketin hinta oli 23 markkaa. Kolikkopaketteja laskettiin liikkeelle 500 000 kappaletta. Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-5116803
Paketin nykyinen arvo selvinnee laittamalla se myyntiin keräilijöille.
|
| Koska markan ns' aleni.. Kun ukkini joskus antoi esim. 3markkaa että hakisin voita, niin hän saattoi sanoa antataneensa kolme sataa markkaa.. Itse olen nyt 47v |
819 |
|
|
|
Suomessa toteutettiin rahauudistus vuoden 1963 alusta. Rahayksikköä muutettiin siten, että yksi uusi markka vastasi sataa vanhaa markkaa.
Koska myös uuden rahayksikön nimi tuli olemaan markka, katsottiin tarkoituksenmukaiseksi määritellä yksinkertainen nimitys, jolla varsinkin ylimenokauden aikana voitiin tarvittaessa erottaa uuden ja vanhan rahayksikön määräinen raha. Vanhasta rahayksiköstä tuli käyttää nimeä "vanha markka" ja uudesta rahayksiköstä "nykymarkka". Huolimatta laskennallisesti yksinkertaisesta muutoksesta säilyivät nämä nimitykset - varsinkin hintojen ilmaiseminen "vanhoissa markoissa" - pitkään kansan kielenkäytössä.
Uuden rahayksikön mukaiset setelit oli suunniteltu kuva-aiheiltaan, pääväritykseltään ja muilta... |
| Minkä arvoisia v. 1868 50 p, v. 1949 1 mk (kupari) ja v. 1930 1 mk |
797 |
|
|
|
Vanhan kolikon arvo riippuu olennaisesti sen kunnosta. Harvinainenkaan ei huonokuntoisena kiinnosta keräilijöitä. Matinmarkka.com antaa seuraavia hintoja kysytyille rahoille: 1868 50 penninen - "vaikea vuosi" eli kunnosta riippuen 115-225 euroa; vuoden 1949 markalla ei ole varsinaista keräilyarvoa (painosmäärä 18 miljoonaa kolikkoa), sama vuoden 1930 markan kolikolla (painosmäärä 10 miljoonaa kappaletta). Näistä kolmesta siis vain tuo ensimmäinen on ns. keräilykolikko.
Heikki Poroila |
| Minulla on vuoden 1867 10 pennin kolikko joka ainakin vaikuttaa hopeiselta. Sellaista rahaa ei pitäisi olla olemassa. Hopeoitu kuparikolikko on yksi vaihtoehto… |
478 |
|
|
|
Suomen suurruhtinaskunnan 10 pennin kolikkoa valmistettiin pääsääntöisesti vain kuparista. Muista materiaaleista lyötyjä koerahoja ja työnäytteitä on kyllä olemassa (1867 10-penninen kullasta, 1890 ja 1917 nikkelistä), mutta hopeista ei luetteloista löydy. Arvelisin, että se, joka on rahan rei'ittänyt, on sen hopeoinutkin. Reiän sijaintiin en osaa ottaa kantaa.
Lähteet:
Suomessa käytetyt rahat
Ismo Parikka, Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001 |
| 10pennin reikäkollikko varm kuparia 1941,& 50penniä 1936 & 10mk 1953 &5mk 1955..minkähän arvoisia yleensä ?..kiitos vastauksesta! |
468 |
|
|
|
Keräilyesineillä ei ole koskaan täsmällistä arvoa, vaan se muodostuu osto- ja myyntitilanteessa sillä perusteella, mitä ostaja on valmis maksamaan. Vanhojen kolikoiden hintaan vaikuttaa olennaisesti kolikon kunto. Kolikko, joka saattaa virheettömänä ja käyttämättömänä olla jopa satojen eurojen hintainen, on normaalikunnossa eli kuluneena ehkä vain muutaman euron arvoinen, koska keräilijät ovat kiinnostuneita hyväkuntoisista yksilöistä.
Esimerkiksi kysyjän jatkokysymyksessä ollut 25 pennin kolikko vuodelta 1872 on jo monimutkainen tapaus. Matinmarkka-nimisen yrityksen sivuilla luetellaan tämän kolikon eri versioita vuosilta 1865-1876. Vuoden 1872 kolikosta on neljä eri varianttia, joiden hinnat vaihtelevat 5-90 euron välillä kuntoluokasta... |
| Naapuri löysi tontiltaan 1802 vuoden 1/2 skillingin. Mitä tuolla rahalla sai 1800 luvun alkupuolella ostettua. |
2802 |
|
|
|
Vuonna 1776 päätetyn ja 1777 voimaan tulleen rahanuudistuksen jälkeen Ruotsin päärahaksi tuli riikintaaleri, joka jakautui 48 killinkiin (skilling) ja killinki puolestaan 12 Suomessa yleensä äyriksi kutsuttuun "runstykkiin" (runstyck). Ensimmäiset varsinaiset killinkiarvoiset kuparirahat lyötiin vuonna 1802, vasta neljännesvuosisadan kuluttua rahanuudistuksesta. Osa niistä valmistettiin leimaamalla entisiä 2 ja 1 äyrin lantteja killingeiksi ja puoliksi killingeiksi. Pienimpiä killinkiarvoisia kolikoita käytettiin lähinnä vaihtorahoina, suurta ostovoimaa niillä ei ollut. Jonkinlaisen mielikuvan kolikon arvosta antanee silmiini osunut tieto, jonka mukaan 1700-luvun lopulla riikintaalerilla sai ostettua neljä paria villasukkia, eli yhden... |
| Ajattelin kysäistä vanhojen rahojen arvoa. |
533 |
|
|
|
Rahojen arvo riippuu niiden kunnosta ja kuntoluokat voi tarkistaa osoitteesta https://www.kolikot.com/artikkelit/rahojen-kuntoluokat
Kirjastolaisena minulla ei ole asiantuntemusta rahan arvon arvioimiseen ja paremman arvion saat Suomen numismaattiselta yhdistykseltä http://www.snynumis.fi/arviointipalvelut/
Voin kuitenkin kertoa, mitä teos Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2017 kirjoittaa rahojen arvosta.
Markan kolikot mainitsemiltasi vuosilta ovat teoksen mukaan arvoltaan 1-4 euroa/kpl, jos ovat kuntoluokissa 8 tai 10.
20 pennin kolikkorullien hinnaksi vuosilta 1969 ja 1970 teos kertoo 50 euroa/rulla.
|
| Minkä arvoinen olisi1928 vuoden 1.markka. |
506 |
|
|
|
Askon Keräilyraha antaa vuoden 1928 markan kolikon arvoksi 0,38 € (http://www.kerailyraha.fi/verkkokauppa/shop.php?sivu=tuote&tuoteid=3272). Kuten aina keräilyesineissä, hintaan vaikuttaa kohteen kunto. Tämä kolikko lienee silti niin yleinen, ettei se loistokuntoisenakaan kovin kallis ole.
Heikki Poroila |
| Minkä arvoinen on 5 pennin kolikko vuodelta 1917.toisella puolella tsaarin vaakuna ja n2 |
3991 |
|
|
|
Vuoden 1917 viisipennisen hinta saattaa olla välillä 0-40 euroa. Vanhojen kolikoiden hinnat vaihtelevat hiukan eri lähteissä. Suomen Numismaatikkoliiton "Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2017" -julkaisun mukaan hintaan vaikuttaa mm. kuntoluokitus ja löydön harvinaisuus. Kuntoluokka 10: Virheetön, täysin leimakiiltoinen, vain harvat rahat ovat näin hyviä; hinta tässä 40 euroa. Kuntoluokka 8: Ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, joskus lievästi patinoitunut; hinta tässä 5 euroa. Kuntoluokka 6: Korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät. Ei leimakiiltoa; hinta tässä 1 euro. Kolikoiden kuvia löytyy omaa arviointia varten esim. internetin kolikkosivuilta. Hakusanat: kolikot suomi 1917.... |
| Minkä arvoinen vuonna 1999 oleva 2€ kolikko missä kaksi lehteä takana? |
7935 |
|
|
|
Tarkoitatko suomalaista kahden euron kolikkoa, jossa on hillankukka lehtineen toisella puolella? Malli näkyy osoitteesta http://www.ecb.europa.eu/euro/coins/html/fi.fi.html.
Jos kyse on tuosta kolikosta, sillä ei ole todennäköisesti juuri arvoa 2 euroa enempää. Teos ”Suomen kolikot ja setelit n. 1400–2013” (Suomen numismaatikkoliitto ry, 2013) kertoo, että virheettömän, täysin leimakiiltoisen kolikon arvo voi olla 8 euroa, mutta vain harvat kolikot ovat niin hyviä. Muuten sillä ei tosiaan ole enempää arvoa. Kolikko on lyty yli 16 000 000 kappaletta, joten se ei ole harvinainen.
|
| Minkä arvoinen on vuoden 1951 hopeamarkka? |
2635 |
|
|
|
Suomen numismaatikkoliiton kustantaman vuonna 2014 ilmestyneen luettelon Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2014 : luettelo arviohintoineen mukaan vuonna 1951 markan kolikoita on lyöty vain kuparista ja raudasta. Kyseisessä luettelossa annetaan rautaisen, tasaisella havulatvalla kuvioidun, vuosiluvun 5 ylälipan ollessa vino, markan kolikon arvoksi 8 euroa, jos se virheetön ja täysin leimakiiltoinen (kuntoluokka 10). Samanlainen, mutta seuraavaksi alemman kuntoluokan (kuntoluokka 8) kolikon arvo on 4 euroa. Vastaavien kolikoiden arvot ovat 10 euroa ja 5 euroa ja seuraavan (kuntoluokka 4) 2 euroa, jos havulatva on pyöreä. Jos taas kolikon vuosiluvun 5 ylälippa on suora, kahden ensimmäisen kuntoluokan kolikoiden arvot ovat 7 euroa ja 2 euroa... |
| Kultaraha 20 cor. 1894 itävaltalainen, minkäarvoinen? |
734 |
|
|
|
Keräilyrahan arvo riippuu sen kunnosta. Apua arviointiin voi löytyä esimerkiksi seuraavista linkeistä ja teoksista. Sivustolta http://www.juhlaraha.eu/ löytyy ilmainen (kulta)kolikon arviointipalvelu. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuille on kerätty linkkejä, joista saattaa olla hyötyä: http://www.numismaatikko.fi/index.php/linkkeja . Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy teos Schön, Gerhard: Ecu-katalog: Münzen und medaillen, joka on lainattavissa.
|
| Minne suomalaiset 2 ja 1 senttiset menevät, jos ne eivät ole Suomessa käytössä vai lähetetäänkö ne ulkomaille? |
1418 |
|
|
|
Suomen Pankin verkkosivuilta (http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/pages/defa…) voi lukea, että vaikka nämä pikkukolikot eivät ole Suomessa laajassa käytössä (koska hinnat pyöristetään lähimpään viiteen senttiin), kyseiset kolikot ovat virallisia maksuvälineitä, eikä niitä siten ole tarvis minnekään lähettää. Kauppias voi kieltäytyä ottamasta niitä vastaan, mutta asiasta täytyy ilmoittaa etuovella. Tämä lienee harvinaista eli jos lompakkoon on näitä pikkukolikoita kertynyt, kyllä niitä voi Suomessakin käyttää maksuvälineinä.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
|
| Kuinka arvokas on vuoden 1942 viidenkymmenen pennin kolikko? |
2539 |
|
|
|
Vuoden 1942 50-pennistä on lyöty siinä määrin runsaasti, että arviohinta on annettu vain ylimpiin kuntoluokkiin kuuluville kolikoille. 50 pennin kolikosta 1942 on olemassa kahta varianttia, ja arvoon vaikuttaa myös se, kummanlainen raha on kyseessä. Mallien välinen ero on siinä, millainen on kolikon vaakunapuolen s-kirjain ja missä se sijaitsee suhteessa miekan kahvaan. Arvokkaampi variantti on sellainen, jossa on pieni "s" lähellä miekan kahvaa. Vähempiarvoisessa taas on iso "S" etäällä miekan kahvasta.
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2014 -luettelon mukaan virheetön, täysin leimakiiltoinen vuoden 1942 50-penninen, jossa on pieni "s" lähellä miekan kahvaa, on arvoltaan 15 euroa. Toiseksi parhaaseen kuntoluokkaan (ei kulumisen jälkiä,... |
| Minkä arvoinen on 100 markkaa hopea kolikko v. 1956 |
6142 |
|
|
|
Arvo riippu kolikon kunnosta. Hintoja voi etsiä esim. Rahaliike Holmaston laatimasta "Suomen rahat 1811 - 2009 arviohintoineen" -teoksesta, jota voi tiedustella kotikunnan kirjaston kautta. Hintaesimerkkejä voi löytää myös www.huuto.net "osastokohtainen haku". Lisäksi tietoa eri aikojen rahoista löytyy mm. Suomen numismaattisen yhdistyksen ja Suomen numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Tarkan hinnan saatte viemällä rahan rahaliikkeeseen arviointia varten.
|
| Mikä olisi hinta 5 mk:n Suomen Pankin pötkölle? Pötköt ovat vv. 1974, 1975, 1976, 1977, 1978, 1979. Kaikilla lienee eri hinta? |
2750 |
|
|
|
Käytettävissämme olevien Suomen rahahinnaston 2005 ja verkkokauppa Matinmarkka.com hinnaston
http://www.matinmarkka.com/epages/MatinMarkka.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Sho… mukaan yksittäisten vuosina 1973-1979 lyötyjen kiertämättömien (unc) viiden markan kolikkojen hinnat ovat 2-3 euroa kappaleelta.
Noilta vuosilta olevien 5 markan kolikkorullien hintoja löytyi ainoastaan vuodelta 1977. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n ja Turun Numismaattinen Seura ry:n lauantaina ja sunnuntaina 26.–27. maaliskuuta 2011 järjestämän numismaattisen
huutokaupan huutokauppaluettelon mukaan (kohde 470) 5 mk:n rahapajan rullan vuodelta 1977 (xx p rep.) kuntoluokka 8 hinta on 45,-. http://www.numismaatikko.fi/tiedostot/1-2011/liiton%20ja%20turun%20hk.p…
Lähellä niitä... |
| Onko vuosina 1955-1956 lyöty pieniä penninkokoisia markan kolikoita ? |
1020 |
|
|
|
Pennin kokoinen markka on ollut Suomessa käytössä vuosina 1952-1962. Vuosittaiset lyöntimäärät ja muuta tietoa on kirjassa Suomen rahat 1811–2009 arviohintoineen, sivulla 23.
|
Kysy kirjastonhoitajalta