| Tyttäreni sai kasteessa nimen Siiri Iida Amanda. Mitä nimet merkitsevät ja mistä ne ovat peräisin? |
2217 |
|
|
|
Nimi Siiri on suomalainen muunnos Sigridistä, joka tarkoittaa voittoisaa kaunotarta. Nimen Sigrid pohjana taas on muinaisskandinaavinen Sigridh.
Iida on muinaissaksalainen nimi, johdettu työtä, ahkeruutta ja toimintaa merkinneestä kantasanasta id-.
Amanda tulee latinasta ja tarkoittaa "rakastettava" tai "ystävällinen".
Lähteinä käytetty:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja ja Nimipäiväsanat
Vilkuna: Etunimet
|
| Haluaisin tietoa etunimestä Jari. Mitä se tarkoittaa tai mistä se on peräisin? |
2554 |
|
|
|
Jari on tiettävästi kirjailija Jalmari Finnen (1874-1938) luoma lyhentymä omasta etunimestään. Ensimmäinen Jariksi kastettu oli Finnen kummipoika v. 1937. Almanakassa nimi on ollut Jalmarin rinnalla 20.11 vuodesta 1964. Jalmari taas puolestaan on suomalaistunut muoto Hjalmarista, almanakassa muodossa Jalmar 20.11 1890-1906 ja Jalmari vuodesta 1907. Kansanomaisia lyhentymiä Jarin lisäksi ovat Jali, Jallu ja Jammu. Hjalmar on muinaisskandinaavinen nimi, joka tarkoittaa "kypäräpäinen sotilas".
Lähde: Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen, 2. tark. painos, 2001, Porvoo : WSOY, 1999
|
| Mistä tulee ja mitä tarkoittaa sukunimi Ruuska? |
3248 |
|
|
|
Sukunimeen Ruuska sisältyy ortodoksisen ristimänimen Ondrei, Ondruska (ven. Andrei, kreikan Andreas) lyhentymä, vrt. Ondrusko Grihnov 1500, Henrich Rwska 1614 eli Hendrich Druska 1616 Vl. Pyhäjärvi, Ondruska Netzieff 1631 eli Druska Netzieff 1638 Sortavala, Lasse Drwska 1617 Käkisalmi. Nimeä on levinnyt Keski-Pohjanmaalle, Keski-Suomen pohjoisosiin ja näiltä alueilta Pohjois-Savoon (erityisesti Kiuruvedelle). Viime sotien jälkeen tuli Ruuska-nimisiä mm. Hiitolasta ja Kaukolasta. Kivennavalla ja Valkjärvellä tunnettiin pitkään sukunimi Ondruska.
Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Uud. laitos, Helsingissä : Otava, 2000
|
| Mitä tarkoittavat tyttäreni nimet Olivia Josefina? |
10423 |
|
|
|
Olivia on latinaa ja tarkoittaa oliivipuun lehvää. Oliverin (johdettu latinan oliivipuuta tarkoittavasta sanasta "olivarius") sisarnimi. Vanhempi muoto nimestä on Oliva. Kutsumamuotoja mm. Oliivja, Uliivja, Uliivi, Liivu, Livi ja Viia. Suomen almanakassa nimipäivä on ollut 29.5. vuodesta 2000 lähtien.
Josefina on Joosefin ranskalainen ja saksalainen sisarnimi (yleisesti Josef-nimen sisarnimenä on Josefia). Josef on hepreaa ja tarkoittaa ”Jumala lisää”. Josefina on Josefin-nimestä muodostettu johdos. Kutsumamuotoja on runsaasti: Jose, Joose, Josukka, Josetta, Jusetta, Juusefiina, Joosiina, Juosukka, Sehvi, Sehviina, Fiina, Fiinu, Viina, Viinu. Eri kielissa nimen kirjoitusasu vaihtelee: esim. Josefa, Josefin, Josefine, Josephine. Etäisempi... |
| Mistä löytäisin tietoa "Sallingboens" sanasta? |
1204 |
|
|
|
Tanskalaisen nettisanakirjan (Den Danske Netordbog) http://netdob.asb.dk/netdob/index.html mukaan sana "sallingbo" tarkoittaa "person fra Salling" eli henkilöä joka on kotoisin Salling-nimiseltä paikkakunnalta. "Sallingboens" tarkoittaa siis sanaa "sallingilaisen" samaan tyyliin kuin esim. sana "vaasalaisen". "Sallingbo" on myös tanskalainen sukunimi.
|
| Mistä löytäisin määrälliset arvot sanoille usein, joskus tai silloin tällöin ja harvoin vai onko niitä edes olemassa? |
1988 |
|
|
|
Kysymäsi sanat ovat suomen kielen adverbeja, jotka "ilmaisevat aikaa, paikkaa, tapaa syytä, määrää tai muuta seikkaa".(Leino, Pirkko:Suomen kielioppi).
Tarkempia merkityksiä katso Nykysuomen sanakirjasta.
Määrälliset arvot ovat subjektiivisia ja riippuvat tekijästä, kokijasta tai havainnoitsijasta.
Määrällisten arvojen merkitsemistä voi tutkia tilastotieteen oppikirjoista. Voidaan määrittää, paljonko aineistoa on keskimäärin tai mitä aineistossa on eniten ja sen suhteen mikä on usein, joskus, silloin tällöin tai harvoin.
Käytätkö kirjastoa useita kertoja viikossa/kuukaudessa/vuodessa on paremmin mitattava kysymys kuin käytätkö kirjastoa usein/silloin tällöin/joskus/harvoin.
|
| Sanonnassa joutua mieron tielle, mikä tai kuka mahtaa olla tämä miero ja onko kyseisellä sanonnalla jotakin erityistä historiaa? |
27921 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjan ja Suomen kielen perussanakirjan mukaan "miero" tarkoittaa "kodin ulkopuolella oleva maailma, vieraat". Sitä käytetään tavallisesti maailmalla, varsinkin kerjuulla olemista ilmaisevissa sanonnoissa, esim. "koditon mieron kulkija", "kiertää mieroa kerjuupussi olalla", "hakea mierolta leipäänsä", "turvautua mieron sauvaan" = kerjuuseen, "joutua mieron armoille, tielle" = joutua kodittomaksi, usein kerjuulle. "Mierolainen" tarkoittaa "mieron kulkija, kerjäläinen, kulkuri";
tunnetaan myös muodot mieronkulkija, mieronkävijä.
"Mieronkierto" on harvinaisempi muoto, joka tarkoittaa mierolla kiertävä, mieronkiertäjä.
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä : Etymologinen sanakirja mainitaan, että ”miero” löytyy jo Jusleniuksen... |
| Mistä teoksesta/tietolähteestä saan selityksen verbille "rivinteeraus" tai "rivinteeraaminen". |
5350 |
|
|
|
rivinteeraus = kellarin ulkoseiniin tiilistä tehty sisämuuraus, verhomuuraus. Katso reveteeraus.
reveteeraus eli rivinteeraus [ruots. revetering] = kellarin ulkoseiniin tiilistä tehty sisämuuraus, verhomuuraus.
reveteerata, rivinteerata = peittää, verhota.
Lähteenä Vanhan rakentajan sanakirja : rakentamisesta, rakennuksista, rakenteista / Erkki Helamaa. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 2004. - Lähdeteos antaa myös esimerkkilauseet sanojen käytöstä. - Mainittakoon, että esimerkiksi Nykysuomen sanakirja ei tunne näitä sanoja.
|
| ASSIMILAATIO mitä sanoo "kirja"? |
1757 |
|
|
|
Teos Turtia, Kaarina: Sivistyssanat, Otava 2001, antaa sanalle assimilaatio seuraavat merkitykset: assimilaatio (lat. assimilatio< assimilare ´samankaltaistaa´) 1) Mukautuminen, yhtäläistyminen, sulautuminen. Vastakohta dissimilaatio. - 2) Kielit., mukauma, kahden lähekkäisen äänteen muodostuminen toistensa kaltaisiksi - 3) Biol., fysiol., kasvit., eliön ainesosien rakentuminen sille ominaisiksi yhdisteiksi aineenvaihdunnassa ravintoaineista; kasveilla yhteyttäminen. - 4) Sosiol., sulautuminen enemmistöryhmään.
|
| Miten määritellään sana, VIISAUS |
1639 |
|
|
|
Suomen kielen perussanakirjan mukaan viisaus-sanan merkitykset ovat: (1.). järkevyys, ymmärtämys, syvällinen tietämys, esim. elämänviisaus, (2.). oppi, tieto, tietämys, esim. kirjaviisaus ja (3.). viisas ajatus, lausuma, esim vanha viisaus sanoo...
|
| Kenen puhe on pelkkää sanahelinää?? |
1882 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirja (1988) ei anna sanahelinästä määritelmää vaan ainoastaan esimerkkejä: "Korea, halpahintainen sanahelinä", "Koko puhe oli onttoa sanahelinää" ja "Ei pelkkä sanahelinä ole runoutta". Uusi suomen kielen sanakirja (Timo Nurmi, 1998) määrittelee, että kyseistä sanaa käytetään halventavasti koreilevasta puheesta tai kirjoituksesta. Suomen kielen perussanakirjan (1994) mukaan sitä käytetään vaikuttavuutta tavoittelevasta sisällöttömästä kielenkäytöstä.
Oman kielitajuni mukaan sanahelinässä on kysymys jollain tavalla katteettomasta puheesta; kuulija ei voi käsittää puhujan sanojen merkitystä vaan joutuu pitämään niitä onttoina sanoina. Tulee mieleen ns. puppusanageneraattori, jonka sanotaan kokoavan muodoltaan... |
Kysy kirjastonhoitajalta