| Mistä voisi löytää tietoa 1900-1920 -luvuilla liikenteessä olleista suomalaisista kauppa- ja matkustajalaivoista ja niiden omistajista? |
63 |
|
|
|
Kaikkien tuon ajan laivojen laivaluetteloa en löytänyt, niin kuin myöhemmät Suomen kuvitettu laivaluettelo-kirjat. Varustamoista on kylläkin kirjoitettu muutama kirja: -Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö: 1883–1933 (sisältää laivaluettelon) http://tinyurl.com/Suomen-Hoyrylaiva-Osakeyhtio
-Vuosisadan merikirja: EFFOAn sata ensimmäistä vuotta 1883–1983 / Paavo Haavikko
Helmet -- Vuosisadan merikirja: EFFOAn sata ensimmäistä vuotta 1883-1983 / teksti ja kuvitussuunnitelma: Paavo Haavikko; [julk.] EFFOA-Suomen höyrylaiva oy
- Bore 1897–1997: Vuosisata suomalaista merenkulkua / Thure Malmberg (noin 100 sivuinen laivaluettelo mukana)http://tinyurl.com/Bore-yhtio
-Meren avara työkenttä: Höyrylaiva osakeyhtiö Bore 1897–1972 / Erik Lodenius http... |
| Perikunnan hallussa on ns. Lokikirjat eli 1970 ja 1980 luvuilla suomalaisilla rahtilaivoilla työskennelleen henkilön pitämät päiväkirjat jokaisen laivan… |
83 |
|
|
|
Ensiksi mieleen tulee Suomen merimuseo Kotkassa. Esittelytekstinsä mukaan: "Merimuseo kerää ja tallentaa merenkulkuun ja veneilyyn liittyvää esineistöä, kuvia, arkistoaineistoa ja kirjallisuutta." Sinällään 1970-1980 -luvuilta peräisin oleva aineisto ei ole kovin vanhaa, mutta sillä voisi museon näkökulmasta ehkä olla alan kulttuurihistoriallista arvoa.
https://www.kansallismuseo.fi/fi/suomenmerimuseo/merimuseon-historiaa
Yhteystiedot Suomen merimuseoon löytyvät täältä https://www.kansallismuseo.fi/fi/suomenmerimuseo/yhteystiedot
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura tallentaa monenlaista suomalaiseen arkielämään liittyvää aineistoa, kuten elämäkertoja ja muistitietoja.
https://www.finlit.fi/fi/arkisto/perinteen-ja-nykykulttuurin-... |
| Kuinka pitkä aika tai matka on lasi tai tiimalasi? Ref. Aku Ankka 27/1961 toinen tarina Mikki Hiiri sanotaan: "Kolme lasia - ja kaikki hyvin laivassa! |
113 |
|
|
|
Päivi Söderholmin ja Ilse Vähäkyrön Nykymerenkulun sanakirjan määritelmän mukaan lasi on "laivakellolla joka puoles tunti annettava merkki, nelituntisen vahdin kahdeksasosa". Holger E. Eklundin Merenkulkualan sanastossa "lasi" ohjaa edelleen hakusanaan "kello", jonka kohdalta löytyy maininta "yksi lasi = puoli tunti[a]". Albin Stjerncreutzin Suomalaisen meri-sanakirjan "Glas" puolestaan kertoo, että lasi on "tawallinen santakello, joka juoksee neljän tiiman tahi puolen tiiman ajan". Neljän tunnin lasi täsmentyy kuitenkin nimenomaisesti vahtivuorojen mittaamiseen käytetyksi "vahti-lasiksi": "Niin kutsutaan neljän tiiman ja puolen tiiman aikaa juoksewaiset santa-kellot. Puolen tiiman lasin ulos-juostua lyödään pakalla rippuwaan kelloon niin... |
| Tarvittaisiin suomenkielistä kirjallisuutta merenkulun pallogeomeriasta. |
118 |
|
|
|
Vaski-kirjastoista löytyy esimerkiksi seuraavat kirjat:
Krogars, Marco: Tähtitieteellinen merenkulku
Lappalainen, Hannu: Merenkulun pallotrigonometria (1989)
Vermeer, Martin: Maailman kartta - johdatus matemaattiseen geodesiaan (2014) |
| Kuinka merenkulkualan koulutuksiin hakeutuminen on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana ja miten siihen on vaikuttanut alalla oleva manipulointiin,… |
196 |
|
|
|
Liikenne- ja viestintäministeriön Suomen meriliikennestrategia 2014-2022 -julkaisussa todettiin merenkulun ammatilliseen koulutukseen ja meriammatteihin hakeutuvien määrä olleen laskussa. Tähän vaikuttavat julkaisun mukaan erityisesti alan maine, palkkaus ja urakehitysmahdollisuudet sekä muutamat muut epävarmuustekijät. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/77909/Julkai…
Aihetta sivuttiin myös Pellervon taloustutkimuksen vuonna 2014 julkaisemassa Katsaus kauppamerenkulun tilanteeseen -raportissa https://www.ptt.fi/media/wp/ptt-raportteja-252-katsaus-kauppamerenkulun…
Merenkulkualan koulutusta koskevia tutkimuksia ja opinnäytetöitä löytyy verkosta useitakin.
Vuonna 2011 Opetushallitus julkaisi laajan raportin:... |
| Löytyisikö helposti jotain melko uutta tutkimusta merenkulkijoiden mielenterveydestä? |
173 |
|
|
|
Löysin esimerkiksi tällaisia suomenkielisiä tutkimuksia:
H. Rinne, R. Shemeikka, A Saares, T. Ilomäki, E. Poutiainen & V. Notkola, Merenkulkijoiden työkyvyttömyys ja kuolleisuus (2015): https://www.merimieselakekassa.fi/fi/tyohyvinvointijakuntoutus/tutkimuksia/Documents/Loppuraportti%20Merenkulkijoiden%20ty%C3%B6kyvytt%C3%B6myys%20ja%20kuolleisuus%2022102015.pdf
H. Rinne, Merenkulkijoiden kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen miehillä 2001-2015 (2018): https://kuntoutussaatio.fi/assets/files/2019/10/Tutkittua_tietoa_kuoma_merenkulkijat.pdf
K. Asikainen, S. Grundström & H. Heinilä, Laiva työympäristönä : terveyteen ja työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät (2017): https://www.theseus.fi/handle/10024/140275
K. Lankila... |
| Tervehdys Raisiosta. Kysymykseni. Äitini synt. 1906 toimi Suomen kauppalaivastossa taloustöissä jatkosodan loppupuolella. Hän kertoi, että laiva oli joutus… |
209 |
|
|
|
Suomen merimuseo ylläpitää Suomen kauppalaivastotietokantaa, joka sisältää tietoja Suomen kauppalaivastosta vuosilta 1921–1987.
Tietokannassa aluksien eri vuosien tiedot on yhdistetty kronologisesti, joten laivojen vaiheita voidaan seurata läpi vuosien. Aluksia voidaan hakea esimerkiksi nimen, laivatyypin, takiloinnin, rekisteröintipaikan ja omistajan perusteella. Haku voidaan myös rajoittaa tiettyjen vuosien tietoihin.
Tietokannan verkko-osoite: http://kauppalaiva.nba.fi/
Suomen merimuseon verkko-osoite: https://www.kansallismuseo.fi/fi/suomenmerimuseo/etusivu
Voitte myös olla yhteydessä Suomen merimuseoon tiedon saamiseksi.
Suomen merimuseon tietopalvelun yhteystiedot (tietopalvelupyynnöt ajanvarauksella):
- Timo Kunttu, Suomen... |
| Kirjallisuutta, joka kertoo fiktiivisesti 1910-30-luvuilla tehdyistä purjehdusmatkoista Atlantilla |
387 |
|
|
|
Etsimme aiheeseen sopivaa kirjallisuutta useamman kollegan voimin, tässä muutamia ehdotuksia:
- Suolaisilla vesillä: Seikkailuja merillä (1960) / Olavi Silvo
- Saattue näkyvissä (1974) / Frans Nylund, ruotsinkielisen alkuteoksen suomentanut Kyllikki Vila
- Komentosillalta-novellikokoelma (1973) / Frans Nylund, ruotsinkielisen alkuteoksen kääntänyt Meri Utrio
- Outoori : ylimatruusi Bertel Laineen elämästä (1928) / Yrjö Rauanheimo
- Myrskystä tyveneen : kertomuksia merimieselämästä (1928) / Otto Stenij
- Fortuna : kertomus purjelaivaliikenteen viimeisiltä loistoajoilta (ruots. alkuteos 1910, suom. 1919) / Eirik Hornborg, ruotsinkielisen alkuteoksen suomentanut Ilmari Ahma
- Meribibliografia : Suomessa 1963-1968 painettua... |
| Vanhastaan Suomessa on merekulussa pituusmittana käytetty meripeninkulmaa (mpk). Nyttemmin näkee käytettävän merimailia( M). Molemmat mitat ovat yhtä suuria… |
452 |
|
|
|
Kävin läpi koko joukon kokoelmastamme löytyviä merenkulun perusteita käsitteleviä kirjoja ja näiden perusteella näyttäisi pikemminkin siltä, että merimailia ja meripeninkulmaa käytetään sulassa sovussa rinnakkain - ja täsmentäen, että kyse on käytännössä samasta asiasta. Löytyypä pari sellaistakin kirjaa, joissa puhutaan yhä vain meripeninkulmasta (lyhenteenä tosin merimailin M). Arvelisin, että kielen rappeutumisen asemesta merimailiin siirtymisessä voisi olla kyse enemmänkin sellaisen nimityksen käyttöönotosta, joka on lähempänä kansainvälisesti käytettyä englanninkielistä ilmausta nautical mile. |
| Mitä sana tihtaali tarkoittaa ja mistä sana on peräisin? Käsittääkseni liittyy jollakin tapaa merenkäyntiin. |
6902 |
|
|
|
Tihtaali tai tiktaali on muunnos sanasta diktaali, joka tarkoittaa pohjaan juntatuista, rautarenkaalla yhteensidotuista paaluista tehtyä alusten kiinnitystukea. Sana on tullut suomalaiseen merenkulun sanastoon ruotsin kielen sanasta 'dykdalb'. Ruotsin kieleen sana puolestaan on tullut ilmeisesti joko hollannin tai saksan kielestä.
http://www.saob.se/artikel/?seek=diktal&pz=2
https://sv.wikipedia.org/wiki/Dykdalb
Valpola, Veli: Suuri sivistyssanakirja (WSOY, 2000)
|
| Löytyykö valikoimista kirjat: Rannikkolaivurin VHF-radioliikenneopas (ns. SRC-opas) ja Avomerilaivurin radioliikenneopas (ns. LRC-opas)? |
1166 |
|
|
|
Kumpaakaan opasta ei ole saatavissa Tampereen kaupunginkirjaston kautta. Rannikkolaivurin radioliikenneopas on luettavissa verkossa osoitteessa https://www.viestintavirasto.fi/attachments/Rannikkolaivurin_radioliike…. Se on myös mahdollista tilata painettuna Viestintävirastosta puhelimitse
(0295 390 242) tai sähköpostitse osoitteella radiotaajuudet@ficora.fi. Painettu versio on maksullinen.
Avomerilaivurin radioliikenneopasta voi Viestintäviraston sivujen mukaan tiedustella Ari Caseliukselta, puh. 0295 390 437.
Lisätietoja tutkinnoista ja pätevyystodistuksista: https://www.viestintavirasto.fi/taajuudet/radioluvat/veneilijatjamerenk….
|
| Onko olemassa ammatillista merenkulkusanastoa suomi-ruotsi-englanti? Tai edes ruotsi-suomi. |
925 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy ainakin nämä merenkulkualan sanastot:
- Holger E. Eklund: Merenkulkualan sanakirja: englanti-suomi-ruotsi
- Sirke Lohtaja-Ahonen: Suomalainen purjehdussanasto.
|
| Etsin tietoa porilaisista kauppa-aluksista I maailmansodan kummaltakin puolelta. Voitteko neuvoa sopivan kirjat tai muun tietolähteen, lainaan sen sitten… |
329 |
|
|
|
Seuraavista julkaisuista löytyy tietoa porilaisista laivoista ja merenkulusta Porin seudulla:
Heikkinen, Helge: Tuntematon merimies vaarallisilla vesillä
Hella, Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä
Praaki: Satakunnan merihistorian seuran julkaisu, osat 2 ja 4
Sarka 1995: Satakunnan museon vuosikirja
Lisäksi mikrofilmattuna löytyy Suomen laivakalenteri 1880-1916.
|
| Hyvä kirjastonhoitaja, Olen tekemässä lehtijuttua merenkulun historiasta, ja päälähteeni ovat tällä hetkellä Kansalliskirjaston aineisto, John Nurmisen säätiön… |
796 |
|
|
|
Kannattaa olla yhteyksissä tosiaan Suomen merimuseoon Kotkassa (Museoviraston alaisuudessa). Vaikket löytäisi heidän kokoelmistaan tarvittavia teoksia, osaavat he kuitenkin neuvoa sinua eteenpäin. Varmaan olet käynitkin heidän/kirjaston kotisivuillaan: http://www.nba.fi/fi/museot/suomen_merimuseo/kokoelmat/kirjasto. Kaakkuri tietokannasta pystyy itsekin etsimään kirjallisuutta. https://kaakkuri.amkit.fi/vwebv/search?searchArg=navigointi+historia&se…
|
| Miksi laivoja edelleen katoaa Bermudan kolmioon, jos sen sijaintipaikka on tiedossa? Onko kolmion alueella jotain erityistä syytä, miksi sen lähelle… |
2777 |
|
|
|
Bermudan kolmio on suurelta osin myytti, jonka mittasuhteet ovat paisuneet. Sen sijainti on Floridan kärjen, Bermuda-saaren ja Puerto Ricon sisällä (tarkemmasta muodosta ei ole yksimielisyyttä), leveydeltään alue on toista tuhatta kilometriä ja käsittää sekä syvää että matalaa merta. Alueella esiintyy trooppisia myrskyjä, jotka saattavat nousta äkillisesti. Myös Golf-virralla voi olla osuutta merionnettomuuksissa, joiden varsinainen syy on kuitenkin varomattomassa tai taitamattomassa merenkäynnissä. Alueella on päivittäin paljon meri- ja lentoliikennettä, joka ei johda onnettomuuksiin tilastollisesti muita merialueita enempää. (Maapallolla on muitakin merialueita, joista olisi aivan yhtä hyvin voinut muodostua vastaavia myyttejä.)... |
| Miksi merenkulun lateraalijärjestelmiä on kaksi kappaletta eli järjestelmät A ja B. Toista käytetään kaikkialla paitsi esim. USA:ssa ja Japanissa. Tavitsisin… |
1594 |
|
|
|
Merenkulkuhallituksen (nyk. Merenkulkulaitos), julkaisusta, "Viitoitusjärjestelmä A, Yhdistetty kardinaali- ja lateraalijärjestelmä", todennäköisesti vuodelta 1977, löytyy seuraavaa historiatietoa A- ja B-viitoitusjärjestelmistä:
Vuonna 1975 oli maailmassa käytössä yli 30 erilaista viitoitusjärjestelmää, joista monet olivat keskenään täysin ristiriitaiset.
Erimielisyys koski ensinnäkin valotunnusten käyttötapaa. Eräät maat käyttivät punaista valoa väylän vasemmalla puolella ja toiset sen oikealla puolella.
Toinen erimielisyys koski sitä, minkä periaatteen mukaan merimerkit tulisi asettaa osoittamaan väylää. Useimmat valtiot olivat omaksuneet lateraalijärjestelman, jonka mukaan merkit osoittavat väylän oikeata ja vasenta puolta, sovitun... |
| Merimiesslangin kirja?Kirjoittaja Kari Lehtosalo, onko julkaistu? Muita oppaita tai listoja? |
1630 |
|
|
|
Kari Lehtosalon kirjoittama Merenkulkuoppilaitosten opetussanasto ei löytynyt kirjastojen tietokannoista, koska sitä ei ole julkaistu. Lehtosalo on kirjoittanut merimieslangin opetusmonisteen Helsingin merenkulkuoppilaitoksen oppilaille, mutta sanastoa ei ole työstetty julkaistuksi teokseksi ainakaan vielä.
Kirjastoista löytyy ainakin nämä kirjat:
Söderholm, Päivi - Vähäkyrö, Ilse, Nykymerenkulun sanakirja. Ajatus 1998.
Tissari, Erkki, Laivatieto. [Kotka] : Kotkan sopusointu , 1999
Knuutila, Japo, Merimiehet ja matkojen horisontit = Seamen and the horizon of voyages ; [... valokuvat ... Japo Knuutila ... et al.]. Helsinki : Musta taide , 2006
Tissari, Erkki, Vahtimiehen laivatieto ja merimiestaito. [Kotka] : Kotkan sopusointu , [2000]
|
| Käyttämäni netin hakukone ilmoittaa, että Tampereen Yliopiston Kirjastossa on teos, josta saattaisi olla apua pulmassani, joka liittyy meneillään olevalla… |
1001 |
|
|
|
Kyseinen teos löytyy Tampereen Yliopiston kirjaston käsikirjoitusarkistosta. Sieltä ei välitetä kaukolainoja. Jos haluaa tutustua teokseen paikan päällä, kannattaa soittaa etukäteen. Allan Rinteeltä on myös olemassa teos Käytännön merenkulkuoppia. Sen voi kaukolainata esim. Varastokirjastosta.
|
| Etsin kirjaa "vanhasta merimiestietoudesta", eli kirjaa, jossa on tietoa (ja ehkä ohjeita) vanhanaikaiseen merimieselämään. Minkä nimisestä (voi olla useampia)… |
1289 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi mm. seuraavanlaisia julkaisuja, joissa on varmaan tietoa vanhan ajan merimieselämästä:
Snellman, Kai: Purjelaivoilla isoisäni matkassa : Albert Herman Snellman 1828-1904. Raahen museon julkaisuja ; [7]. Raahen kaupunki, 1994.
Simola, Olavi: Loch Linnhen vanavesi : erään suomalaisen valtameripurjehtijan vaiheet vuosina 1898-1933. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003.
Kaukiainen, Yrjö: Laiva Toivo, Oulu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998.
Korpela, Paavo: Merisaappaat ja seelipussi : purjelaivoilla maailman merillä. Pohjoinen, 1972.
Nämä kirjat löytyivät sanahaulla. Hakusanoiksi voi laittaa esim. merimie** and historia** tai merimie** and elämä**(... |
| Norjan merenkulusta ja öljynjalostuksesta tradenomiopiskelijalle esitelmää varten. |
1088 |
|
|
|
Tietoja Norjan merenkulusta ja öljynjalostuksesta tradenomiopiskelijalle löytyy esim. seuraavista lähteistä:
- ODINista eli sivulta Information fra regeringen og departementene osoitteessa http://odin.dep.no/,
josta on linkki sivulle Ökonomi, handel og näringsliv
-Statistics Norway -sivuilta osoitteessa http://www.ssb.no/english/. Käyttökelpoisia linkkejä lienevät esim. Oil investments osoitteessa http://www.ssb.no/english/subjects/10/06/20/oljeinv_en/
tai Oil activity osoitteessa
http://www.ssb.no/english/subjects/10/06/20/
|
Kysy kirjastonhoitajalta
