mehiläiset

16 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–16.

Kysymys	Luettu	Vastattu	Vastaus
Olen kiinnostunut saamaan tietoa luonnon kannalta hyödyllisistä hyönteisistä, sekä yleisistä että uhanalaisista.	80	19.10.2023	Tässä kirjallisuutta aiheesta: Kaunisto, Kari: Hyönteisiä Suomen luonnossa (Otava, 2021) Koli, Antti: Perhosbaarista liskonpetiin : näin tuet pihan ja puutarhan monimuotoisuutta (Kirjapaja, 2022) Orlow, Melanie von: Hyönteishotelli : rakenna koti pölyttäjähyönteisille : 30 helppoa mallia (Minerva, 2014, uusi painos 2021) Internetlähteitä: Polyttajat.fi-sivusto: https://www.polyttajat.fi/polyttajatietoa/ Pölyttäjien tila Suomessa. Kansallista pölyttäjästrategiaa tukeva taustaselvitys: https://helda.helsinki.fi/items/3919ce5f-df5e-41ca-a3b4-81c449100393 Suomen Mehiläishoitajain liiton Pölyttäjiä pihalle ja puutarhaan -esite: https://www.vyl.fi/site/assets/files/3049/polyttajia_pihalle_ja_puutarh… Viherympäristöliitto ry:n Kestävä...
Tällainen täysin mustavalkoinen kimalainen tuli vastaan. Mitä lajia se voisi olla?	118	17.8.2023	Hohtomaamehiläisellä on vähän saman tapainen mustavalkoinen väritys. Verrokkikuvia löytyy googlen kuvahaulla. Kuvaamasi otus näyttäisi kyllä kimalaisen tapaan mehiläistä pulleammalta. Ympäristö.fi-sivustolla on hyvä opas kimalaisten tunnistamisen avuksi. Sen mukaan kimalaisilla esiintyy lajinsisäistä värivaihtelua, mikä saattaa hankaloittaa tunnistamista https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Kimalaisten_m%C3… Asiantuntijat voisivat määritellä lajin osaavammin. Luontoportti-sivustolla on lajintunnistuspalvelua, mutta se lienee juuri nyt tauolla. https://lehti.luontoportti.fi/fi/ Suomen ötökät -facebook lupaa myös auttaa tunnistamisessa https://www.facebook.com/groups/suomenotokat/ Ja lisäksi löytyy myös Laji.fi -foorumi...
Mikä mehiläisen näköinen, mutta pienempi kaivaa lahopuuhun pyöreän reiän ja munii todennäköisesti sinne? Sitten reikä peitetään harmaalla "savella".	139	7.6.2023	Voisikohan kyseessä olla rusomuurarimehiläinen, joka on kooltaan tarhamehiläistä pienempi, väritykseltään punaruskea ja muuraa luonnossa pesänsä juurikin lahopuiden koloihin, mutta sille kelpaavat myös rakennukset ja mehiläishotellit? Lisää tietoa ja kuvia löydät tunnistamisen helpottamiseksi näistä linkeistä: https://www.villimehilaiset.fi/rusomuurarimehilainen-leviaa-etela-suome… https://www.luomus.fi/fi/rusomuurarimehilainen-leviaa-etela-suomessa https://laji.fi/taxon/MX.204626 https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto/rusomuurarimehilainen-on-mestar… https://yle.fi/a/74-20034834 https://fi.wikipedia.org/wiki/Rusomuurarimehil%C3%A4inen
Kalevalassa mehiläinen esiintyy useammassa kuin yhdessä kohdassa. Wikipedia kertoo kuitenkin: "Suomeen ensimmäisen mehiläispesän toi vuonna 1760 Turun piispa…	393	13.2.2023	Duodecimin artikkelissa Parantavat sanat ja taivaalliset voiteet kerrotaan mehiläisten esiintymisestä Kalevalassa ja muussa suomalaisessa perinteessä. Mehiläistä on perinteisesti pidetty kansanlääkinnässä luonnonhaltijan kaltaisena lääkitsijänä, joka lähetetään hakemaan parannusta vaivaan tai vammaan. Mehiläisaihe on tullut Suomeen oletettavasti Länsi-Euroopasta katolisen uskonnon myötä, kenties Saksasta 1400- tai 1500-luvulta. Mehiläiseen liittyvät uskomukset ovat olleet yleisiä germaanisten kansojen lisäksi myös suomalais-ugrilaisilla kansoilla. Suomen mehiläistenhoitajain liitossa arvellaan, että Kalevalan mehiläiset voisivat olla muistoja ajasta, jolloin suomalaisugrilaiset kansat asuivat Volgan seuduilla yhdessä ja mehiläiset ovat...
Mitä ravintokasveja mehiläiset pölyttävät?Niiden osuus on kuusikymmentä prosenttia.Maapallolla.	117	14.9.2021	Vuoden 2012 tutkimuksen mukaan 82:sta tärkeimmistä ravintokasveista mehiläiset pölyttävät 63:a. https://www.researchgate.net/profile/M-Thakur/publication/264846564_Bee… Tietyt kasvilajit ovat täysin riippuvaisia mehiläisten pölytyksestä. https://web.archive.org/web/20070930020735/http://gears.tucson.ars.ag.g… Lista kaikista viljelykasveista, joita mehiläiset pölyttävät: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_crop_plants_pollinated_by_bees
Mitä nuo kolme pientä silmää herhiläisen otsassa ovat? https://www.ento.vt.edu/content/dam/ento_vt_edu/images/Asian%20Giant%20Hornet%20Face%20bugwood.jpg…	235	2.6.2020	Herhiläisen päälaella on kolme pistesilmää. Lisätietoa mehiläisten näköaistista.
Voitaisiinko mehiläisten keräämää hunajaa käyttää paljastamassa kannabisviljelmiä hunajatilojen lähiseuduilta?	148	8.5.2020	Pitäisin tätä hyvin epätodennäköisenä. Hamppukasvit ovat tuulipölytteisiä kasveja eivätkä ne ole tarhamehiläisen silmissä millään lailla houkuttelevia. Lisää aiheesta voit lukea täältä: https://www.beeculture.com/bees-and-cannabis/.
Kuoleeko Kiinanherhiläinen pistämisen jälkeen vai voiko se pistää useamman kerran?	514	6.5.2020	Herhiläiset ovat ampiaisten suvun kookkain laji, joten se mikä pätee ampiaisiin pätee pääsääntöisesti myös herhiläisiin. Ampiaisilla on sileä myrkkypistin, jota voi käyttää toistuvasti; ne eivät kuole pistettyään. Puolustautumisen lisäksi ampiaiset osittaisina lihansyöjinä käyttävätkin piikkiään myös saalistukseen. Myös kimalaisten myrkkypistin on sileä ja halutessaan ne voisivat käyttää sitä useita kertoja, mutta turvautuvat siihen kuitenkin ani harvoin. Mehiläisillä sitä vastoin on kertakäyttöinen pistin, jonka voimakkaat väkäset tarttuvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko pistin myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen. Lähteet ja kirjallisuutta:Iiris...
Miksi mehiläinen menettää pistimensä pistäessään? Entä minkä ajan kuluttua se sitten kuolee?	425	7.6.2019	Toisin kuin esimerkiksi ampiaisilla, joilla on sileä myrkkypistin, mehiläisen piikissä on voimakkaita väkäsiä. Nämä ankkuroituvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko piikki myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen. Iiris Kalliola, ÖtökätJuhani Itämies, Paarman puremaa : tietoa ja tarinaa kesän pistäjistäLars-Henrik Olsen & Jakob Sunesen, Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Olen kuullut joskus runon, joka päättyy sanoihin "on siinä pisara minunkin hunajaa" (ei ehkä tarkka muistikuva). Runo kuvasi mielestäni yhteistyötä, oliisiko…	2179	18.2.2014	Etsitty runo voisi olla Ivan Krylovin faabeli Kotka ja mehiläinen. Kirsi Kunnaksen suomentamassa Krylovin faabeleita -valikoimassa tämän runon viimeiset säkeet ovat seuraavanlaiset: "Tiedän kyllä, en saa kunniaa mutta kennoja katsellessani ilon saan: on siellä pisara minunkin hunajaa!"
Miten menevät Hämä-hämä-häkki -laulun kaikki säkeistöt? Hämähäkkiä, muurahaista, heinäsirkkaa ja sääskeä (ja uudelleen hämähäkkiä) on lallateltu, mutta kuulin…	5203	4.6.2012	Keskustelupalstoilla on laulun sanoja tapailtu. Viiden säkeistön verran sanoja on tämän linkin alla: http://www.meidanperhe.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/203427/_miten_… Uudempi mehiläissäkestö menee erään keskusteluketjun mukaan näin: Mehi-mehiläinen kokoo hunajaa. Makeutta siitä lapsukaiset saa. Herkkua täynnä joka kenno on. Mehi-mehiläinen kokoo hunajaa.
Minkälainen on ampiaisten , hyttysten näkökyky ja miten ne hahmottaa esim ihmisen ?	5109	13.6.2011	Hyttysillä on hyvä näköaisti ja useimpien muiden hyönteisten tavoin ne kykenevät näkemään värejä, etenkin sinivihreää ja ultraviolettia. Liikekin toimii houkuttimena. Liikkuva kohde saa hyttysnaaraan hyökkäämään. Hyttysnaaraan tärkein aisti on kuitenkin hajuaisti, joka on ainutlaatuisen tarkka. Uloshengitysilman hiilidioksidin hyttynen pystyy aistimaan kymmenien metrien päästä. Ampiaisen näkökyvystä ei löytynyt suoranaisesti tietoa, mehiläisen näkökyvystä kylläkin. Mehiläisen näkemä kuva ympäristöstään ei ole tarkkarajainen vaan rakeinen, joten näkökyky ei ole kovinkaan hyvä. Liikkuviin kohteisiin mehiläiset reagoivat paremmin kuin paikallaan pysyviin. Mehiläiset kykenevät erottamaan värejä, mutta ilmeisesti ei punaista.
Kuoleeko ampiainen tai mehilainen ,kun se pistää ihmistä?	10033	11.5.2009	Ainoastaan mehiläiselle pistimen käyttö on kuolemaksi: "Pistäessään mehiläinen suihkauttaa maksimaalisen myrkyn hyökkääjään, jolloin sen pistin ja myrkkyrauhanen irtoavat. Yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen erotuksena ampiaisista ja kimalaisista." (Juhani Itämies, Paarman puremaa : tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä)
Toukomettinen ja toukomehiläinen, onko kyseessä sama elukka?	10653	20.8.2008	Vaikka mettinen ja mehiläinen ovat synonyymejä, toukomettinen ja toukomehiläinen eivät ole. Toukomettinen on 1600-luvulta periytyvä nimitys, jolla on tarkoitettu sekä uuttukyyhkyä (columba oenas) että sepelkyyhkyä (columba palumbus). Toukomehiläinen ei sekään ole mehiläislajin nimi, vaan runollinen ilmaus, jota on käytetty esimerkiksi kotimaisessa iskelmässä 'Suopursu kukkii': "Suopursu kukkii / siihen saakka kunnes raukeaa. / Sen kukka villi on ja pystypäinen. / Se kukkii vaikka tietää ettei saavu poimijaa, / ei löydä sitä toukomehiläinen.” City-lehti puolestaan on hyödyntänyt sanaa hieman toisessa sävyssä Joensuun Elli -elokuva-arvostelussaan: "-- helsinkiläinen merkonomi Jousimäki (Reidar Palmgren) alkaa surrata kuin toukomehiläinen."...
Miksi ampiainen kuolee pistettyään ihmistä?	5548	18.6.2007	Yleensä ampiainen ei kuole ihmistä pistettyään, mehiläinen sen sijaan kyllä. Mehiläisen pistimessä on väkäsiä, jotka saavat piikin takertumaan ihoon. Kun mehiläinen yrittää irrottaa pistintä ihosta, sitä käyttävät lihakset ja myrkkyrakko repeytyvät irti mehiläisestä, joka kuolee pian tämän jälkeen. Ampiaisen pistimessä väkäsiä ei ole, ja siksi se ei tartu ihoon samalla tavoin kuin mehiläisen pistin. Joskus kuitenkin voi niinkin käydä, ja siinä tapauksessa myös ampiainen kuolee. Voisi siis sanoa, että pistettyään ihmistä mehiläinen kuolee, koska sen elimistö repeytyy rikki. Lisää tietoa aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ampiaiset http://www.oi.phkk.fi/beeman/sivuja/pistin.htm
Mistä saa mittapiirustuksia mehiläispesistä? (+ oheislaitteista)	801	29.8.2006	Esimerkiksi Kiimingin pääkirjastosta löytyy muutamia kirjoja aiheeseen: Mali, Liisa: Mehiläiskirja Kuittinen, Risto: Mehiläishoito: kaksiemokunta Meskanen, Antti: Ajatuksia mehiläishoidosta Kiimingin pääkirjaston aukioloajat löydät osoitteesta: http://www.kiiminki.fi/index.php?mid=33 Tervetuloa kirjastoon!