mehiläiset

11 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–11.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä nuo kolme pientä silmää herhiläisen otsassa ovat? https://www.ento.vt.edu/content/dam/ento_vt_edu/images/Asian%20Giant%20Hornet%20Face%20bugwood.jpg… 37 2.6.2020 Herhiläisen päälaella on kolme pistesilmää. Lisätietoa mehiläisten näköaistista.
Voitaisiinko mehiläisten keräämää hunajaa käyttää paljastamassa kannabisviljelmiä hunajatilojen lähiseuduilta? 39 8.5.2020 Pitäisin tätä hyvin epätodennäköisenä. Hamppukasvit ovat tuulipölytteisiä kasveja eivätkä ne ole tarhamehiläisen silmissä millään lailla houkuttelevia. Lisää aiheesta voit lukea täältä: https://www.beeculture.com/bees-and-cannabis/.
Kuoleeko Kiinanherhiläinen pistämisen jälkeen vai voiko se pistää useamman kerran? 68 6.5.2020 Herhiläiset ovat ampiaisten suvun kookkain laji, joten se mikä pätee ampiaisiin pätee pääsääntöisesti myös herhiläisiin. Ampiaisilla on sileä myrkkypistin, jota voi käyttää toistuvasti; ne eivät kuole pistettyään. Puolustautumisen lisäksi ampiaiset osittaisina lihansyöjinä käyttävätkin piikkiään myös saalistukseen. Myös kimalaisten myrkkypistin on sileä ja halutessaan ne voisivat käyttää sitä useita kertoja, mutta turvautuvat siihen kuitenkin ani harvoin. Mehiläisillä sitä vastoin on kertakäyttöinen pistin, jonka voimakkaat väkäset tarttuvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko pistin myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen. Lähteet ja kirjallisuutta:Iiris...
Miksi mehiläinen menettää pistimensä pistäessään? Entä minkä ajan kuluttua se sitten kuolee? 154 7.6.2019 Toisin kuin esimerkiksi ampiaisilla, joilla on sileä myrkkypistin, mehiläisen piikissä on voimakkaita väkäsiä. Nämä ankkuroituvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko piikki myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen. Iiris Kalliola, ÖtökätJuhani Itämies, Paarman puremaa : tietoa ja tarinaa kesän pistäjistäLars-Henrik Olsen & Jakob Sunesen, Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Olen kuullut joskus runon, joka päättyy sanoihin "on siinä pisara minunkin hunajaa" (ei ehkä tarkka muistikuva). Runo kuvasi mielestäni yhteistyötä, oliisiko… 1488 18.2.2014 Etsitty runo voisi olla Ivan Krylovin faabeli Kotka ja mehiläinen. Kirsi Kunnaksen suomentamassa Krylovin faabeleita -valikoimassa tämän runon viimeiset säkeet ovat seuraavanlaiset: "Tiedän kyllä, en saa kunniaa mutta kennoja katsellessani ilon saan: on siellä pisara minunkin hunajaa!"
Miten menevät Hämä-hämä-häkki -laulun kaikki säkeistöt? Hämähäkkiä, muurahaista, heinäsirkkaa ja sääskeä (ja uudelleen hämähäkkiä) on lallateltu, mutta kuulin… 4282 4.6.2012 Keskustelupalstoilla on laulun sanoja tapailtu. Viiden säkeistön verran sanoja on tämän linkin alla: http://www.meidanperhe.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/203427/_miten_… Uudempi mehiläissäkestö menee erään keskusteluketjun mukaan näin: Mehi-mehiläinen kokoo hunajaa. Makeutta siitä lapsukaiset saa. Herkkua täynnä joka kenno on. Mehi-mehiläinen kokoo hunajaa.
Minkälainen on ampiaisten , hyttysten näkökyky ja miten ne hahmottaa esim ihmisen ? 3885 13.6.2011 Hyttysillä on hyvä näköaisti ja useimpien muiden hyönteisten tavoin ne kykenevät näkemään värejä, etenkin sinivihreää ja ultraviolettia. Liikekin toimii houkuttimena. Liikkuva kohde saa hyttysnaaraan hyökkäämään. Hyttysnaaraan tärkein aisti on kuitenkin hajuaisti, joka on ainutlaatuisen tarkka. Uloshengitysilman hiilidioksidin hyttynen pystyy aistimaan kymmenien metrien päästä. Ampiaisen näkökyvystä ei löytynyt suoranaisesti tietoa, mehiläisen näkökyvystä kylläkin. Mehiläisen näkemä kuva ympäristöstään ei ole tarkkarajainen vaan rakeinen, joten näkökyky ei ole kovinkaan hyvä. Liikkuviin kohteisiin mehiläiset reagoivat paremmin kuin paikallaan pysyviin. Mehiläiset kykenevät erottamaan värejä, mutta ilmeisesti ei punaista.
Kuoleeko ampiainen tai mehilainen ,kun se pistää ihmistä? 9031 11.5.2009 Ainoastaan mehiläiselle pistimen käyttö on kuolemaksi: "Pistäessään mehiläinen suihkauttaa maksimaalisen myrkyn hyökkääjään, jolloin sen pistin ja myrkkyrauhanen irtoavat. Yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen erotuksena ampiaisista ja kimalaisista." (Juhani Itämies, Paarman puremaa : tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä)
Toukomettinen ja toukomehiläinen, onko kyseessä sama elukka? 8007 20.8.2008 Vaikka mettinen ja mehiläinen ovat synonyymejä, toukomettinen ja toukomehiläinen eivät ole. Toukomettinen on 1600-luvulta periytyvä nimitys, jolla on tarkoitettu sekä uuttukyyhkyä (columba oenas) että sepelkyyhkyä (columba palumbus). Toukomehiläinen ei sekään ole mehiläislajin nimi, vaan runollinen ilmaus, jota on käytetty esimerkiksi kotimaisessa iskelmässä 'Suopursu kukkii': "Suopursu kukkii / siihen saakka kunnes raukeaa. / Sen kukka villi on ja pystypäinen. / Se kukkii vaikka tietää ettei saavu poimijaa, / ei löydä sitä toukomehiläinen.” City-lehti puolestaan on hyödyntänyt sanaa hieman toisessa sävyssä Joensuun Elli -elokuva-arvostelussaan: "-- helsinkiläinen merkonomi Jousimäki (Reidar Palmgren) alkaa surrata kuin toukomehiläinen."...
Miksi ampiainen kuolee pistettyään ihmistä? 4061 18.6.2007 Yleensä ampiainen ei kuole ihmistä pistettyään, mehiläinen sen sijaan kyllä. Mehiläisen pistimessä on väkäsiä, jotka saavat piikin takertumaan ihoon. Kun mehiläinen yrittää irrottaa pistintä ihosta, sitä käyttävät lihakset ja myrkkyrakko repeytyvät irti mehiläisestä, joka kuolee pian tämän jälkeen. Ampiaisen pistimessä väkäsiä ei ole, ja siksi se ei tartu ihoon samalla tavoin kuin mehiläisen pistin. Joskus kuitenkin voi niinkin käydä, ja siinä tapauksessa myös ampiainen kuolee. Voisi siis sanoa, että pistettyään ihmistä mehiläinen kuolee, koska sen elimistö repeytyy rikki. Lisää tietoa aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ampiaiset http://www.oi.phkk.fi/beeman/sivuja/pistin.htm
Mistä saa mittapiirustuksia mehiläispesistä? (+ oheislaitteista) 689 29.8.2006 Esimerkiksi Kiimingin pääkirjastosta löytyy muutamia kirjoja aiheeseen: Mali, Liisa: Mehiläiskirja Kuittinen, Risto: Mehiläishoito: kaksiemokunta Meskanen, Antti: Ajatuksia mehiläishoidosta Kiimingin pääkirjaston aukioloajat löydät osoitteesta: http://www.kiiminki.fi/index.php?mid=33 Tervetuloa kirjastoon!