marjat

15 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–15.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikä on nimeltään viinimarjatertun syömäkelvoton runko-osa, jossa marjat ovat kiinni? 76 2.4.2024 Viinimarjojen eli herukoiden kukintoa nimitetään tertuksi. Kukinto on se verson osa johon muodostuu kukkia ja myöhemmin marjoja. Kukinnoille on erilaisia nimityksiä kasvilajista riippuen, esim. norkko tai tähkä, mutta herukoilla marjat kiinnittyvät terttuun https://fi.wikipedia.org/wiki/Herukat https://fi.wikipedia.org/wiki/Kukinto Tertun osista tarkemmin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Terttu_(kukinto)
Voiko pakastemarjoja syödä heti kun ne on sulanut huoneenlämmössä? Esim. jos haluaisin laittaa rahkaan tai jogurttiin sekaan, niin onko ok jos vain sulatan… 97 25.3.2024 Huoneenlämmössä sulaneet kotimaiset marjat voi hyvin syödä heti sellaisenaan tai lisukkeena rahkan tai jogurtin kera.  Martat.fi-sivustolla annetaan seuraavat ohjeet: Marjojen sulatus huoneenlämmössä on C-vitamiinin säilymisen kannal­ta suositeltavampaa kuin jääkaapissa sulatus. Sulamista voi nopeut­taa upottamalla pakastusrasia muovipussin suojaamana lämpimään veteen. Mikroaaltouuni on kätevä ja nopein pakastemarjojen sulatukses­sa. Yleensä paras tulos tulee sulatustehoa käyttäen. https://www.martat.fi/ruoka/sailonta/pakastaminen/marjojen-pakastus/ Ruokavirasto suosittelee käyttämään ulkomaisia pakastemarjoja vain kunnolla kuumennettuina.  https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/turvall…
Mitä happoja sisältävät tyrnimarjat? Puolukat sisältävät ainakin paljon bentsoehappoa. 88 5.3.2024 Tyrnimarja sisältää useita happoja. THL:n Fineli-sivulla on lueteltu tyrnimarjan kaikki hapot1) Mm. orgaanisia happoja kyseisestä marjasta löytyy 11%. 1) https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/455 Turun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa on tutkittu, että marjan makuun vaikuttaa erityisesti omenahappo, https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/vaitos/vaittelija-tarkasteli-tyrnin…
Lasse Nordlundin kirjasessa "Elämämme perusteista..jne" on kuulemma ohje painovoimaan perustuvaan marjojen säilöntään. Mitenkä tuo käytännössä tapahtuu, sillä… 90 26.9.2023 Hei, Tuossa kirjassa mainitaan että kyseessä on Lasse Nordlundin itsensä kehittelemänsä säilömismenetelmä, jossa marjat säilyvät omassa liemessään purkeissa, joita käännellään säännöllisesti. Tämän tarkempaa tietoa ei tuossa ole edes siitä, millä marjoilla hän on asiaa kokeillut. Ainakin puolukka säilyy hyvin survottuna marjoissa olevan bentsoehapon ansiosta ihan ilman purkkien kääntelyä. Lasse Nordlundista on tänä vuonna ilmestynyt myös uusi kirja: Lantun henki : Lasse Nordlund ja omavaraistuva elämä / Touko Hujanen & Antti Salminen. Se ei ole juuri nyt meillä paikalla, joten en voi tarkistaa onko tuosta säilömismenetelmästä siinä yhtään tarkemmin.
Mitkä vitamiinit tai muut ominaisuudet marjoissa menee pakastaessa ja sulattaessa pilalle ja miten? 87 20.9.2023 Helsingin yliopiston Elintarvikkeiden prosessointi ja ravitsemus -kurssin blogin artikkelissa "Vesiliukoisten vitamiinien hävikki marjojen ja kasvisten pakastamisen, sulatuksen sekä kuumennuksen aikana" on hyvä yhteenveto aiheesta. Vesiliukoisiin vitamiineihin kuuluvat kaikki eri B-vitamiinit sekä C-vitamiini. Pakastettaessa oleellisinta on mahdollisimman lyhyt aika marjojen poimimisen ja pakastamisen välillä, ja vitamiinien säilyvyyteen vaikuttaa myös se, kauanko marjoja säilytetään pakastettuina. Kriittisin vaihe on kuitenkin sulatus, sillä sen aikana solurakenteet rikkoutuvat herkästi, mikä voi johtaa vesiliukoisten vitamiinien hävikkiin. Ne liukenevat sulatuksen aikana syntyvään nesteeseen. Neste kannattaakin mahdollisuuksien mukaan...
Riittävätkö kotimaiset kasvikset, hedelmät ja marjat kattamaan kaiken tarvittavan kasviperäisen vitamiin-i ja mineraalitarpeen ravinnossamme? 190 12.10.2021 Tähän kysymykseen voi vastata, että kyllä riittävät, jos niitä syö riittävästi eli suositusten mukaan ainakin puoli kiloa päivässä. Ravitsemusterapeutti Maare Kauppinen kommentoi Apteekki.fi-sivulla, että kasvikunnan tuotteet ovat parhaimmillaan sesonkiaikana (Suomessa siis kesäaikaan), jolloin niiden ravinto-aineet ovat huipussaan. Kauppinen lisää, että "---kasvikunnan tuotteita kannattaa syödä monipuolisesti. Kasviksissa ja marjoissa on vitamiinien lisäksi myös muita terveyteen vaikuttavia aineita, joita kaikkia emme vielä edes tunne eikä näitä aineita voi napata purkista." Apteekki.fi-sivulla kerrotaan myös näin: "Ruoanvalmistustavalla voi osaltaan vaikuttaa vitamiinien imeytymiseen ja säilyvyyteen. Kotimaiset kasvikset ja hedelmät...
Kuinka vanhaa, pakastettuna säilytettyä sokeroitua puolukkasurvosta voi vielä käyttää? Pakastimessani on yksi vuoden 2015 puolukkasurvos ja monta vuoden 2017… 379 12.12.2020 Marttojen sivuilla kerrotaan pakastemarjojen keskimääräisen säilyvyysajan olevan 10-12 kuukautta: https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/pakastaminen/ Ylen uutisessa (4.10.2011) on haastateltu Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen toiminnanjohtajaa Sanna Lento-Kemppiä, joka kertoo, että parikin vuotta pakastimessa olleet marjat ovat käyttökelpoisia. Hän kertoo, että viisi vuotta pakastettuja marjoja hän ei enää söisi. Vanhoja marjoja voi esim. keittää mehuksi, mutta että on muistettava, että ruoka voi pilaantua myös pakastimessa: https://yle.fi/uutiset/3-5432350
Mikä tai millainen juoma on mamurovka 1850 luvulla Savonlinnassa ? 188 31.1.2020 Mamurovka on mesimarjoista (maamuuraimista) tai hilloista (suomuuraimista) valmistettu marjalikööri. Juoman nimi tulee venäjän mamura-sanasta, joka tarkoittaa mesimarjaa. Sana mamura tavataan Venäjän pohjoisosissa ja on mahdollisesti suomalaisugrilainen laina (vrt. maamuurain). http://digitool.library.mcgill.ca/webclient/StreamGate?folder_id=0&dvs=1580480291406~925 http://www.inslov.ru/html-komlev/m/mamurovka.html
Miksi jasmike tuoksuu metsämansikalle? Sisältävätkö jotain samaa tuoksuainesosaa? 628 12.7.2019 Yritin löytää jasmiinin (ja jasmikkeen, tuoksun kemiallinen lähde lienee sama, vaikka kasvit eivät ole lähisukulaisia) tai metsämansikan aromin kemiallista selitystä, mutta en löytänyt tämän tolkumpaa: " The approximate composition of jasmine flower oil obtained by enfleurage is benzyl acetate, ∂ - linalool, linalyl acetate, benzyl alcohol, jasmine, indole and methyl anthranilate." Ahomansikasta kertova Wikipedian artikkeli puolestaan toteaa, että "Ahomansikka ei kestä kuumentamista sisältämiensä aromiaineiden vuoksi, vaan maku kitkeröityy. Ne ovat furaanijohdoksia (2,5-dimetyyli-4-metoksi-3(2H)-furanoni = 'mesifuraani' ja 2,5-dimetyyli-4-hydroksi-3(2H)-furanoni ='fydroksimesifuraani')". Näistä tuskin tietomme lisääntyy. Yleisellä tasolla...
Olen monta vuotta kaivannut laulua, jota lauloimme muistaakseni 1997 vuoden syksyllä aloittaessani ekan luokan. Laulu kertoo sadonkorjuuajasta sekä marjoista… 1322 2.8.2018 Laulu on nimeltään "Hei, sanoi omena". Äänitettä siitä en löytänyt, mutta laulun nuotti ja sanat sisältyvät nuottiin "Musiikin aika. 3-4", jonka ovat toimittaneet Paavo Alanne, Soili Perkiö, Leena Rihu, Eero Räty ja Jouko Törmälä (WSOY, 1988, s. 112). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja säestysrytmit. Laulun tekijäksi on merkitty "Teresia-yhtye, Ruotsi". Suomenkieliset sanat on tehnyt PA eli ilmeisesti Paavo Alanne, joka on yksi nuotin toimittajista. Laulu alkaa: "Hei, sanoi omena, mun nimeni on Kai." Säkeistöjä on neljä ja niistä jokainen päättyy säkeeseen: "Me poimimme syksyn sadon koppaan."
Kaipaisin tietoa juolukan kukasta. Lähinnä kiinnostaa juolukan kukkimisaika Etelä-Suomessa ja kukan mahdollinen tuoksu. Tuoksuuko juolukan kukka, vai onko se… 419 7.6.2016 Juolukka kukkii touko-kesäkuussa, kevään lämpötiloista riippuen. Etelä-Suomessa kukinta yleensä tapahtuu toukokuussa. Juolukan kukat ovat hyvin voimakastuoksuiset, mutta ihminen ei yleensä erota niitten tuoksua, sillä juolukan kasvupaikat rämeet, nevat ja korvet peittävät sen ominaishajullaan. Maultaan juolukka on kuin mauton mustikka. Hyvä lähdeteos on Toivo Rautavaaran ja Pekka Knuuttilan "Mihin marjamme kelpaavat" WSOY 1981. Saatavuustiedot Helmet-kirjastoissa : http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1472178__SMihin%20marjamme…
Etsin Jack Londonin tarinaa, jossa päähenkilö raahautuu nälissään Kanadan erämaassa kohti rannikkoa, saa matkalla syödäkseen vain marjoja ja sairaan suden… 1563 28.9.2012 Kyseiset tapahtumat ovat Jack Londonin kertomuksesta Love of Life, joka löytyy http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=fi&tl=en&u=http%3A%2F%2Fw… Heikki Kaskimiehen suomennos Rakkaus elämään löytyy Love kirjojen kustantamasta vuonna 1980 ilmestyneestä kokoelmasta Rakkaus elämään -novelleja Alaskasta, joka sisältää kymmenen Londonin Alaska-aiheista novellia uusina suomennoksina. Tauno Kopran suomennos tarinasta on nimeltään Elämän voima ja sisältyy Londonin kertomusten kokoelmaan Pohjolan harharetkeläisiä - suuria seikkailuja Pohjan perillä, joka on ilmestynyt 1924 kustannusosakeyhtiö Kansanvallan kustantamana.
Onko olemassa hedelmäpuuta tai marjapensasta, jonka lajikenimessä olisi sana pumpuli jossakin muodossa, jollakin kielellä? 1311 28.5.2012 On olemassa Bombax ceiba –niminen hedelmäpuu, josta käytetään yleisemmin nimeä cotton tree: http://en.wikipedia.org/wiki/Bombax_ceiba Se ei kuitenkaan ole lajike, eli ihmisen jalostustyön tulos. Ongelmana asian selvittelyssä on mm. se, että lajikkeita syntyy jatkuvasti uusia ja vanhoja poistuu viljelystä. Monien lajikkeiden, esim. Suomessa viljeltävien hedelmäpuulajikkeiden nimet ovat venäjänkielisiä, mikä vaikeuttaa selvitystä kääntämisvaikeuksien takia. Ainakaan alla olevista kirjoista ei löytynyt etsimääsi: - Kotipihan marjat & hedelmät : koristeellisia, monivuotisia hyötykasveja Suomen oloihin : hoito-ohjeet / Ella Räty (2011) - Puutarhan marjat / Leif Blomqvist (2008) - Omenapuu / Anssi Krannila & Anne Paalo (2010) - Äppel i...
Mitä eroa on marjalla, hedelmällä ja epähedelmällä kasvitieteessä? 11921 19.3.2008 Marja on yhdestä tai useammasta yhtyneestä emilehdestä kehittyvä mehevä hedelmä. Hedelmä syntyy kasvin emiön sikiäimestä; hedelmät suojaavat sikiäimen sisällä olevia siemenaiheista syntyneitä siemeniä ja edistävät myös kasvin leviämistä, koska eläimet syövät ja kuljettavat niitä. Epähedelmä on kasvin hedelmä, jonka muodostumiseen osallistuu muita kukan emiön osia kuin sikiäin. Tavallisimmin kyseessä on kukkapohjus (esim. omena), mutta myös kukkalehtien tyviosat voivat tulla kyseeseen. Epähedelmä-nimitys on ehdotettu korvattavaksi käsitteellä pohjushedelmä, joka sekään ei ole täysin yksiselitteinen. Lähteenä käytetty: Biologian sanakirja / Rauno Tirri..[et al.] Uud. laitoksen 1. p. Helsingissä : Otava, 2001. 888 s. : kuv. ; 24 cm ISBN 951-...
Marja-aronia 880 11.4.2006 Rauman kaupunginkirjastosta on lainattavissa seuraavat kirjat, joista löytyy tietoa marja-aroniasta: Alanko, Pentti: Pihan ja puutarhan marjat sekä Vihertieto : hyvä hyötytarha. Katso myös verkossa sivut osoitteessa http://www.marjamaa.fi/index.php?id=7.