| Missä teoksessa ja kenen kirjoittama on seuraavia säkeitä sisältävä runo: "hyvä on katsella tähtien kaikkeusrataa, hyvä on tuntea: pieni on ihminen, hyvä on … |
2210 |
|
|
|
Säkeet ovat Eeva-Liisa Mannerin runosta 'Hiljaisuus' teoksesta 'Punaista ja Mustaa'. Runo löytyy kokonaisuudessaan myös teoksesta 'Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot'.
|
| Missä kirjoissa on julkaistu seuraavat kaksi runoa? Voinko saada kirjan nimen, kustantajan ja painovuoden? - Eeva-Liisa Mannerin runo Tie on himmeä, kirkas, /… |
1885 |
|
|
|
Eeva-Liisa Mannerin runo on kokoelmasta Kuolleet vedet: sarjoja yleisistä ja yksityisistä mytologioista, jonka on julkaissut Tammi vuonna 1977. Kirjasta on otettu toinen painos vuonna 1993.
Risto Rasan runo on kokoelmasta Rantatiellä. Julkaisija on Otava ja julkaisuvuosi 1980
|
| Mistä löytyisi Eeva-Liisa Mannerin runo, joka menee jotenkin näin: "Mitäpä nyt sanoa enää. Koko sydämeni on tullut jo ulos suustani". |
2760 |
|
|
|
Runo kuuluu tarkalleen. "Mitäpä sanoa nyt enää. Koko sydämeni on tullut jo ulos suusta". Se on ilmestynyt kokoelmassa "Jos suru savuaisi" (1968) ja löytyy myös valikoimasta "Runoja 1956-1977" (1980) sekä Mannerin kootuista runoista "Kirkas, hämärä, kirkas" (1999).
|
| Kuulin joskus viime vuonna radiosta pätkän keskustelusta, jossa puhuttiin fiktiivisestä romaanista, jossa oli käytetty henkilönä ihmistä, joka on oikeasti… |
1251 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Helena Sinervon Finlandia-palkinnon saanut romaani Runoilijan talossa, jossa päähenkilönä on runoilija Eeva-Liisa Manner. Kuvauksessa tosiasiat sekoittuvat fiktiiviseen kerrontaan, ja tämä on aiheuttanut närkästystä mm. kirjailijan sukulaisten keskuudessa.
Samantapaista kohua aiheutti 1941 ilmestynyt Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jossa kirjailija kuvasi suomalaisen sivistyneistön elämää tosiasioita ja fiktiivistä kerrontaa sekoittaen siten, että päähenkilöt olivat tunnistettavissa.
|
Kysy kirjastonhoitajalta