Manner Eeva-Liisa

19 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–19.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin kuusta ja sammakosta kertovaa lastenrunoa, joka loppuu muistaakseni seuraavasti: "Minä täällä, sinä siellä, kumpainenkin murheissaan. Tule alas,… 23 12.11.2019 Etsitty lastenruno on tsekkiläisen Jan Čarekin Lammikossa hänen Iloisesta riimikirjastaan (Otava, 1963), jonka runot on saksankielisestä käännöksestä suomeksi riimitellyt Eeva-Liisa Manner. Runon voi löytää myös sellaisista lastenrunoantologioista kuin Pikku Pegasos (Otava, 1980), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (WSOY, 1994). Näissä runon tekijäksi on merkitty yksin Eeva-Liisa Manner.
Pitäisi saada selville, miten on suomennettu Lewis Carrollin Jabberwocky-runon kolmannen säkeistön ensimmäinen säe "He took his vorpal sword in hand". Kiitos! 72 30.8.2019 "Sanasta miekkaan poikanen tarttui" - Pekoraali, suomentaneet Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner (Liisan seikkailut ihmemaassa ja Liisan seikkailut peilimaailmassa. Gummerus, 1974) "Poika otti aseen käteen, miekan jänkkyisän" - Monkerias, suomentanut Alice Martin (Alice peilintakamaassa. WSOY, 2010) "Vorpalkalpoineen kulki hän kauan" - Jappervokkeri, suomentanut Eero Korpinen (Tuli & savu : runouslehti, 1/2013)
Kenen runoilijan omakuva sisältää säkeet: on paksu nahka läskipohjanahka - - - äkämän nostaa 49 5.8.2019 Säkeet ovat peräisin virtahevon omakuvasta, jonka on runoillut Eeva-Liisa Manner. Runo Virtahevonen sisältyy hänen vuonna 1956 julkaistuun kokoelmaansa Tämä matka. "On hyvä nahka, pohjanahka, / ja läski, läskipohjanahka, / niin hyvä, että kun pyssymies / haulin ampuu, se niukan napsahtaa, / pysähtyy puolitiehen, äkämän nostaa." (s. 38)
Vain tätä hetkeä, joka vielä vihreänä ja eloisana, Kenen tekstiä ja mistä teoksesta ? "Mutta ei pidä katsoa käsikirjoitusta taaksepäin eikä eteenpäin sanovat… 80 23.5.2018 Kysymyksen sitaatti on Eeva-Liisa Mannerin tekstiä, runokokoelmaan Kirjoitettu kivi (Tammi, 1966) sisältyvän kokonaisuuden "Esseitä ajan taipumisesta" ensimmäisestä tekstistä Spekulaatio n:o 2. "Mutta ei pidä katsoa käsikirjoitusta taaksepäin eikä eteenpäin, sanovat viisaat; mikä on takana, sitä ei enää ole; mikä on edessä, se ei ole vielä tullut. Pitää katsoa vain tätä hetkeä, joka vielä vihreänä ja eloisana, valoa taitten, värisee puussa ja joka itse on valoa vain." (s. 43)
Mistä Eeva-Liisa Mannerin runosta/kokoelmasta on näin alkava runo Ylösnoussutta Kristusta luulivat naiset puutarhuriksi. 126 11.4.2018 Etsimäsi Eeva-Liisa Mannerin runo on nimeltään Puutarhuri palasi puutarhaan ja se sisältyy kokoelmaan Jos suru savuaisi (1968). Runo on luettavissa myös Mannerin koottujen runojen kokoelmasta Kirkas, hämärä, kirkas (toim.Tuula Hökkä, 1999). Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teosten saatavuuden Lastu-kirjastoissa. http://lastukirjastot.fi/search?query=jos+suru+savuaisi&searchtype=Biblioteket&sort=Relevance
Kenen runo? 401 1.2.2018 Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Niin vaihtuivat vuodenajat (1964), sarjasta Ajan ja tilan suhteita. Kyseinen runo on nimeämätön ja se alkaa näin: Jotakin on mennyt, tiesi lintu.... Runo on luettavissa myös esimerkiksi Eeva-Liisa Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (s. 263). Lähde: Manner, Eeva-Liisa: Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot (toim. Tuula Hökkä, WSOY, 1999)    
Miten mahtaa kuulua Shakespearen Tempest/Myrsky-näytelmän suomennos kohdasta Act 5, Epilogue (rivit 12 - 13): "or else my project fails, Which was to please." 695 10.11.2015 William Shakespearen näytelmän Tempest eli Myrsky lopussa on Prosperon epilogi, josta kyseinen sitaatti on on. Koko virke kuuluu näin: "Gentle breath of yours my sails Must fill, or else my project fails, Which was to please." Paavo Cajander suomensi vuonna 1892 tämän kohdan seuraavasti: "Jos en hyvää suosi-tuulta Purjeisiini saa, niin multa Kaikk' on ollut joutavaa." Myrskyn ovat suomentaneet myös Matti Rossi (2010) ja Eeva-Liisa Manner (1986). Saatte saman katkelman heidän suomennoksistaan sähköpostiinne. http://www.gutenberg.org/ebooks/44845 http://www.gutenberg.org/ebooks/1540 https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
Etsin Eeva-Liisa Mantereen runoa, joka alkaa suunnilleen "Ja päivä päivältä talo oli syvemmällä unohduksessa". En löydä sitä mistään, apua! Kiitos jo etukäteen! 772 18.4.2015 Kyseinen runo on Eeva-Liisa Mannerin kokoelmasta "Paetkaa purret kevein purjein" vuodelta 1971. Runo löytyy kokoelman neljännestä sikermästä. Lähde: Manner, Eeva-Liisa: Kirkas, hämärä, kirkas. Kootut runot. (toim Tuula Hökkä, WSOY, 1999)
Onko Eeva-Liisa Mannerin kirjoja tai runoja käännetty saksaksi, jos niin mitä? 537 4.4.2015 Eeva-Liisa Mannerin runoja on käännetty saksaksi. SKS:n käännöstietokanta osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ kertoo, että Mannerin runoja on ilmestynyt saksaksi nimellä ”Die Welt ist eine Dichtung meiner Sinne” (Heiderhoff, 1996). Kääntäjät ovat Stefan Moster ja Ingrid Schellbach-Kopra. Mannerin runoja lienee saksaksi myös ainakin seuraavissa kokoelmissa: Deutsche Universitätszeitung 10/1958 (Druck.- u. Verlagsges., 1958) Finnische Gedichte (1990) Finnische Lyrik aus hundert Jahren (Merlin, 1985) Gedichte aus Finnland (Zwischen den Zeilen, 2001) Guten Morgen Vauo (Europäische Verlagsanstalt, 1962) In Geist und Zeit 2/1960 (Progress-Verlag, 1960) Irdene Schale (1990) Junge Lyrik Finnlands (Eremiten, 1958) Lasimaalaus :...
Mitä Eeva-Liisa Mannerin runoteoksia on käännetty saksaksi ja mistä nämä löytyisivät ? 351 26.3.2015 Eeva-Liisa Mannerin saksannettuja runoja on ilmestynyt kokoelmateoksessa "Die Welt ist eine Dichtung meiner Sinne : Finnisch und deutsch" (ausgewählt und übertragen von Ingrid Schellbach-Kopra und Stefan Moster mit einem Nachwort von Stefan Moster und vier Abbildungen von Osmo Rauhala, Heiderhof, 1996). Kokoelmassa on varsin edustava valikoima Mannerin runoja usealta vuosilta 1956 - 1977. Antologiassa Still wie Licht in windloser Gegend: Lyrik aus Finnland (useita saksantajia, SKS, 1985) on seitsemän Eeva-Liisa Mannerin runon saksannosta. Runot ovat vuosilta 1968 ja 1977. Mannerin runonäytelmä Eros ja Psykhe (1959) ilmestyi saksaksi vuonna 1970 (Eros und Psyche : Dramatische Dichtung, saksannos Friedrich Ege ja Maila Vala-Ege, Der...
Haluaisin tietää, missä yhteydessä Eeva-Liisa Manner on alun perin kääntänyt Robert Frostin runon Stopping by Woods on a Snowy Evening. Teen aiheesta… 699 16.2.2015 Eeva-Liisa Manner julkaisi vuonna 1988 kokoelman Hevonen minun veljeni : hevosrunot 1956-1976 (Tammi), joka sisältää sekä hänen omia hevosaiheisia runojaan että käännöksiä. Näiden joukossa on myös Frostin Metsän reunassa lumisena iltana -runo, joka alkaa "Pieni hevoseni hämmästyy kun pysähdyn keskelle maiseman aution..." Mahdollista tietysti on, että runo on ilmestynyt aiemmin esimerkiksi jossakin aikakauslehdessä. Parnasson sisällysluettelot vuosilta 1951-1985 löytyvät Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta (http://www.varastokirjasto.fi/digiphpt/kontentti.php), mutta niistä tätä ruonoa ei löydy, vaikka muutama muu Frost-käännös (ilman mainintaa kääntäjästä) näyttää jo 1950-luvulla lehdessä ilmestyneen. Käännöslyriikkaa on kuitenkin...
Olen kielenkääntäjä ja suomennan teosta, jossa on lainaus Shakespearen Hamletista: "There are stranger things in heaven and earth than are dreamed of in your… 1045 21.8.2013 Etsimäsi kohta Shakepearen Hamletista on näytelmän ensimmäisen näytöksen viidennestä kohtauksesta. Englanniksi se näyttäisi nettilähteiden mukaan kuuluvan näin: "There are more things in heaven and earth, Horatio, Than are dreamt of in your philosophy." Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1879 seuraavasti: "Horatio, taivaassa ja maass' on paljon, Jot' ei sun järkioppis uneksikaan." Ja tässä sama kohta Eeva-Liisa Mannerin suomennoksesta vuodelta 1981 : "Maassa ja taivaassa on kummempia ilmiöitä kuin koulukirjoissanne." Hamletista on olemassa myös Yrjö Jylhän ja Veijo Meren suomennokset. Lähteet: http://www.online-literature.com/shakespeare/hamlet/6/ http://shakespeare.mit.edu/hamlet/hamlet.1.5.html http://www.shakespeare-navigators.com/...
Miten tarkkaan ottaen suomentuu Hamletin toisen näytöksen toisessa kohtauksessa, Hamletin kirjoittamassa kirjeessä tullut pätkä? "Doubt thou the stars are fire… 1539 2.1.2012 ”Hamletista” on useita suomennosversioita, mutta Paavo Cajander (1879, s. 42) suomentaa katkelman näin: ”Epäile tähden paloa Ja kirkkaan päivän valoa; Totuutta valheeks luule, Mut lempeäni kuule.” Eeva-Lisa Mannerin (1981, s. 43) käsissä katkelma suomentuu näin: ”Epäile auringon paloa, epäile tähden valoa. Valheeks epäile totuutta, vaan älä epäile minua.” Veijo Meri (1987, s. 63) puolestaan on riimitellyt katkelman seuraavasti: ”Epäile, että tähdet ovat tulta, epäile, että aurinko liikkuvi, totuus on valehtelija, kulta, mutta totta on rakkauteni.” Yrjö Jylhäkin on suomentanut ”Hamletin”, jos mikään edellä olevista ei sovi. Ainakin tyylillisesti ja kielellisesti tarjolla on monta eri versiota.
Olen etsinyt lastenlaulua 70-luvulta, jossa lauletaan: "lukki kutoo kutomistaan, koht on lämmin sammakolla...". Mikä laulu mahtaa olla kyseessä ja mistä sen… 1809 4.10.2011 Laulun sanat ovat Eeva-Liisa Mannerin runosta Lehtisammakko. Runona se löytyy ainakin kahdesta Kaarina Helakisan toimittamasta kirjasta Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa ja Suomen kansan runotar. Lauluksi runon on säveltänyt Heikki Valpola ja esittänyt Kiti Neuvonen. Laulua ei ole kuitenkaan levytetty, vaan se on olemassa ainostaan Yleisradion äänitteenä vuodelta 1973. (Lähde: Yleisradion Fono-äänitetietokanta, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=lehtisammakko). Kuuntelumahdollisuutta voit tiedustella Ylen äänilevystöstä, aanilevysto@yle.fi http://noora.yle.fi/radioarkistoweb.nsf/sivut/levysto
Eeva-Liisa Mannerilla on runo "Notte, serene ombre" kokoelmassa Kuolleet vedet v. 1977. Seurasin otsikon polkua ja löysin, että Salvadore Quasimodolla yksi… 1212 20.11.2009 Eeva-Liisa Mannerin ja Salvatore Quasimodon yhteyksistä ei ole kirjasto- ja tietokantahauissa tullut esille mitään. Oletus vaatinee varsinaisen tutkimuksen eli aineiston läpikäymisen. Eeva-Liisa Mannerin lyriikasta on paljonkin tutkimuskirjallisuutta, tässä muutamia: HÖKKÄ, Tuula, Mullan kirjoitusta,auringon savua : näkökulmia Eeva-Liisa Mannerin runouteen ja sen modernistisuuteen, 1991 ITKONEN, Matti, Zenit - ulkoisesta sisäiseen, 1994 MATTILA, Pekka, Anomalioiden osuus Eeva-Liisa Mannerin lyriikassa 2, 1974 RUNOSTA runoon : Suomalaisen runon yhteyksistä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan, 2004 HÖKKÄ-MUROKE, Tuula, Eeva-Liisa Manner, parabeelien lyyrikko, 1981 SUSPIROS,SOSPIRI : tutkielmia ja esseitä Eeva-Liisa Mannerin...
Missä teoksessa ja kenen kirjoittama on seuraavia säkeitä sisältävä runo: "hyvä on katsella tähtien kaikkeusrataa, hyvä on tuntea: pieni on ihminen, hyvä on … 1492 6.4.2009 Säkeet ovat Eeva-Liisa Mannerin runosta 'Hiljaisuus' teoksesta 'Punaista ja Mustaa'. Runo löytyy kokonaisuudessaan myös teoksesta 'Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot'. Tämä hakemasi viimeinen säkeistö on usein käytetty värssy adresseissa: http://www.huiskula.fi/huiskula.asp?viewID=236&newsID=173&node=3
Missä kirjoissa on julkaistu seuraavat kaksi runoa? Voinko saada kirjan nimen, kustantajan ja painovuoden? - Eeva-Liisa Mannerin runo Tie on himmeä, kirkas, /… 1303 15.3.2007 Eeva-Liisa Mannerin runo on kokoelmasta Kuolleet vedet: sarjoja yleisistä ja yksityisistä mytologioista, jonka on julkaissut Tammi vuonna 1977. Kirjasta on otettu toinen painos vuonna 1993. Risto Rasan runo on kokoelmasta Rantatiellä. Julkaisija on Otava ja julkaisuvuosi 1980
Mistä löytyisi Eeva-Liisa Mannerin runo, joka menee jotenkin näin: "Mitäpä nyt sanoa enää. Koko sydämeni on tullut jo ulos suustani". 1460 15.1.2007 Runo kuuluu tarkalleen. "Mitäpä sanoa nyt enää. Koko sydämeni on tullut jo ulos suusta". Se on ilmestynyt kokoelmassa "Jos suru savuaisi" (1968) ja löytyy myös valikoimasta "Runoja 1956-1977" (1980) sekä Mannerin kootuista runoista "Kirkas, hämärä, kirkas" (1999).
Kuulin joskus viime vuonna radiosta pätkän keskustelusta, jossa puhuttiin fiktiivisestä romaanista, jossa oli käytetty henkilönä ihmistä, joka on oikeasti… 936 18.2.2005 Kyseessä on varmaankin Helena Sinervon Finlandia-palkinnon saanut romaani Runoilijan talossa, jossa päähenkilönä on runoilija Eeva-Liisa Manner. Kuvauksessa tosiasiat sekoittuvat fiktiiviseen kerrontaan, ja tämä on aiheuttanut närkästystä mm. kirjailijan sukulaisten keskuudessa. Samantapaista kohua aiheutti 1941 ilmestynyt Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jossa kirjailija kuvasi suomalaisen sivistyneistön elämää tosiasioita ja fiktiivistä kerrontaa sekoittaen siten, että päähenkilöt olivat tunnistettavissa.