lantbruk

Tilaa aihepiirin lantbruk RSS-syöte
21 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kuka, missä ja milloin keksi, että pihalta pitää haravoida lehtiä pois? Toisinsanoen kuka keksi lehtiharavan? 68 Harava on vanha työväline. Erityisesti maataloustöissä sitä on käytetty paljon. Vaan luulenpa, että voi sanoa, että jo muinaiset roomalaiset ovat jonkinlaisella haralla siivonneet asuinympäristöjään tai keränneet puiden oksia tai satoa kokoon.  Suomen maatalousmuseo Sarka kertoo nettisivuillaan, että Suomessa haravaa on käytetty erityisesti heinätöissä. Tarpeen vaatiessa heinäharavaa on käytetty myös pahnojen ja lehtikasojen kokoamiseen. Luultavasti asuinympäristöjen kaupungistuessa heinien haravointi on vaihtunut luonteikkaasti lehtien haravointiin pihoilta ja sitä myötä on kehitelty paremmin lehtien haravoimiseen sopivia malleja.  Monista jo paljon käytetyistä työvälineistä ovat nykysuunnittelijat tehneet tunnetuksi tulleen...
Lihan tuottajahinnat Suomessa ja ulkomailla. 168 Kenties Seppo Konttisen kirja Suomalainen ruokalasku, voisi olla tällainen selkoselostus. Helmet haku Jyrki Niemi on pohtinut Luken sivuilla Mitä ruoka saa maksaa? Luke 4.8.2020 Lihan ja muidenkin elintarvikkeiden tuottajahintojen halpeneminen johtuu osin myös ruoan halpenemisesta kuluttajille. Ravinnon hintojen sopeutuminen EU-aikaan alkoi jo vuonna 1986, kirjoittaa hinta-asiantuntija Ilkka Lehtinen Tieto & trendit sivuston artikkelissa 5.12.2017  Jaana Hellman pohtii Tieto & trendit artikkelissaan 7.3.2018 Mitä kuuluu ruoan halpuutukselle? Ja päätyy lihan kohdalla tulokseen:"Kauppa näyttäisi siis halpuuttaneen hintoja, mutta tämä näyttäisi tapahtuneen lihateollisuuden tuottajahintojen laskun siivittämänä." Tieto & trendit...
Etsiskelisin tietoa siitä, millaista ihan jokapäiväinen arkinen elämä oli Suomessa maatiloilla. Tarvitsisin tietoa eritoten 1930-1940-luvuilta. Ihan siis vain,… 298 Tietoa aiheesta löytyy seuraavista teoksista: Suomen maatalouden historia 2: Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle (2004) Sata Sarkaa: Varsinaissuomalainen maaseutu ja maatalous 1904 – 2004 (2004) Niemelä: Talonpoika toimessaan (2008) Ranta: Naisten työt (2012) Raija Kourin artikkeli Työssäoppiminen maalaistalossa: maatilalla riitti työtä ja touhua artikkeli on julkaistu Saviseudun Joulussa nro 23 (2011). Artikkelissa kuvataan maatalon elämää Loimaalla 1930-50-luvuilla. Teppo Korhosen artikkeli Satakuntalaisen maatilan perinteinen työvuosi, yhteisö luonnon reaaliajassa sisältyy Laari 2012 –teokseen. Artikkeli käsittelee laajasti maatilan töitä 1800-luvulla. Kaikki mainitut teokset löytyvät Loimaan pääkirjaston...
Mitä tarkoitetaan hiiliviljelyllä? 197 Hiiliviljely liittyy maanviljelyyn. Hiiliviljelyllä pyritään erilaisin toimenpitein vähentämään maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja/tai lisäämään hiilen varastoitumista maaperään, jolloin ilmakehään pääsevät hiilidioksidipäästöt vähenisivät. Hiiliviljely on uudistavaa, eli sen avulla maaperä ja sen toiminnot pelkän kulumisen sijaan uudistuvat ja elpyvät. Hiiliviljelyä pidetään yhtenä luonnonmukaisena tapana hillitä ilmastonmuutosta. Lisätietoa aiheesta voi lukea seuraavista linkeistä: https://carbonaction.org/materiaalit/materiaalit-viljelijoille/ https://wwf.fi/app/uploads/1/h/n/3358semcea7508bln0vuy3/carbon-action-siuntio-27_6_2019_wwf.pdf  
Kyselisin miten vanha aura voisi olla. On sukutilalta jossa käytetty ja tiedon mukaan vielä 40 luvulla. Onko jotain arvoa 449 Muutamia 1920- ja 1930-luvun aurojen kuvia löytyy hakupalvelu Finnan kautta: https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000nf3t https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0038hc https://www.finna.fi/Record/ilomantsi.M011-467796 Paras asiantuntemus lienee Suomen maatalousmuseo Sarkalla. He ovat mukana Kysy museolta -palvelussa, jonne kysymys kannattanee lähettää: https://www.kysymuseolta.fi/sarka/
Kuinka laajan alan maa-alan luomulehmä pitää luomutuotanto kelpoisena pelkällä ravinnontarpeellaan? 238 Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisema Jukka Rajalan Luomuviljelyn suunnittelu -opas antaa ohjeita luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymiseen kotieläintilalla. Periaatteena on mahdollisimman suuri rehuomavaraisuus, jolloin eläintiheys on korkeintaan 0,8 eläinyksikköä (eu) hehtaarilla.  Ravinnetaseiden kannalta edullisin eläintiheys on eläinlajista riippuen kuitenkin pienempi, noin 0,4–0,6 ey/ha. (Eläinyksikkö on määre, joka saadaan kertomalla eri eläinlajien määrä lajikohtaisella kertoimella. Lypsylehmän eläinyksikkökerroin on 1,0, hiehon ja lihanaudan 0,5 ja vasikan 0,14). Lisää tietoa sekä esimerkkejä karjan rehuntarpeen, tarvittavien nurmi- ja väkirehujen viljelyalojen sekä hävikin ja satovaihteluiden...
Mikä on vainiopakko ruotsiksi? 377 Vainiopakko on ruotsiksi tegtvång (= nödvändighet el. skyldighet att vid tegskiftet i en by samtidigt utföra odlingsåtgärder). Lähde: Liisa Mali, Maatalouden sanakirja = Lantbrukets ordbok = Landwirtschftliches Wörterbuch = Agricultural dictionary, 1958.
Tietoa viljankorjuusta elokuussa 1948 Tohmajärvellä? 188 Luultavasti noin tarkasti määriteltyä tietoa ei löydy oikein mistään. Sopivia muistelmiakaan nimenomaan Tohmajärveltä ei osunut hakuihini. Arvelisin kuitenkin, ettei viljankorjuu ollut niin kovin erilaista Tohmajärvellä kuin yleisesti Suomessa, joten kenties seuraavista maatalouden yleishistorioista voisi löytyä hyödyllistä tietoa: Suomen maatalouden historia. II : Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle / toimittanut Matti Peltonen Suomen talonpoika 800-2010 / Pentti Viita Suomen talonpoika kautta aikojen / Eino Jutikkala Suomen talonpojan historia / Eino Jutikkala Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia / Jari Niemelä Tohmajärvestä on kirjoitettu myös historia: Vanhan Tohmajärven historia / Jaana Juvonen...
Miksi tanska edellytykset maa- ja karjatalouden harjoitta miseen ovat hyvät (10)? Etsi syy- seuraussuhteita eli mikä asia johtuu mistäkin 1218 Tanskaan liittyvä aikaisempi kysymys ja vastaus siihen löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -vastausarkistosta 23.3.2002. Hakemistossa kannattaa käyttää asiasanaa Tanska. Vastauksessa on mainittu hyviä kirjalähteitä. Ks. myös muut Tanska-vastaukset. http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/asiasanahakemisto/ Edellytyksiä maa- ja karjatalouden harjoittamiseen ovat esim. - suuri osa maan pinta-alasta soveltuu sijainnin ja ilmaston ansiosta viljeltäväksi - ilmasto on suotuisa - maaperä on hedelmällinen - metsää on vähän - maassa voi harjoittaa karjanhoitoa ja viljellä useita maataloustuotteita - maatalous on kehittynyttä - maassa on paljon perheviljemiä - osuustoimintalaitos on hyvin organisoitunut - yhteiskunta on hyvin organisoitunut
Onko olemassa tietoja eri maiden vienti ja tuontiluvuista ruoan osalta. Eli kaikkien maailman maiden luvut ruokatuotteiden osalta koottuna jossain, jotta voisi… 782 Hei, Eri maiden ruoan tuonti- ja vientitilastoja sinun on helpoin lähestyä ensin Tilastokeskuksen "Kansainvälistä tilastotietoa" -portaalin avulla => http://tilastokeskus.fi/tup/kvportaali/ Valitse sieltä osio "Kansainvälisen tiedon taulukot" => http://tilastokeskus.fi/tup/kvportaali/pxweb.html => http://pxweb2.stat.fi/Database/Kansainvalisen_tiedon_tietokanta/databas… Hakupuusta löytyy aihealue "Maa-, metsä- ja kalatalous" ja taulukko FAO:n "Maataloustuotteiden tuonti ja vienti (tonnia) 2006-2010". Aloita oman taulukon teko valitsemalla osataulukko. Jos haluat käyttää FAOn alökuperäislähdettä FAOSTAT -tilastotietokantaa löydät sen osoitteesta => http://faostat.fao.org/ Itsemuokattavien tilastotaulukoiden lisäksi FAOSTAT -...
Etsin kirjallisuutta (tai muita lähteitä), jotka kertovat torpista, kruunnuntorpista ja mäkituvista 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä… 2596 Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista löytyisivät ainakin seuraavat torppareita ja torpparilaitosta käsittelevät teokset: - Gylling, Edvard: Suomen torpparilaitoksen kehityksen pääpiirteet ruotsinvallan aikana : tutkimus. Helsinki : Puromiehen kirjapaino, 1909 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto) - Peltonen, Matti: Talolliset ja torpparit : vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. Helsinki : Suomen historiallinen seura, 1992 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto) - Haatio, Toivo: Torpat ja torpparit. Espoo : 2005 - Rasila, Viljo: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. (1961) - Rasila, Viljo: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe. (1970) - Niemelä, Jari: Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia. Helsinki : Suomalaisen...
Etsin dokumenttia tms. joka kertoo EU:n maataloustuen epäsuotuisasta vaikutuksesta kehitymaiden (mm. Afrikassa) (maa)talouteen. Kuulin jossain tälläisesta… 977 Tähän on vaikea vastata, kun ei ole tiedossa minkälainen dokumentti on kyseessä: artikkeli, raportti, muistio vai joku muu. Ja minkä kielinen julkaisu. Kotimaisesta Aleksi-artikkelitietokannasta löytyy hakusanoilla ”maatalous”, ”tukimuodot”, ”kehitysmaat” esim. Suomen kuvalehden artikkeli Tiilikainen, Teppo: Kehitysmaat moittivat EU:n maataloustukia julkaisussa Suomen kuvalehti 2004: 45, s. 15. Samoin Pauliina Pulkkisen artikkelit Helsingin sanomissa 7.8.2006 (”WTO-kierroksen suurimpia häviäjiä kehitysmaat”) ja 23.6.2006 (WTO:ssa ratkaisu vielä kaukana : Yhdysvaltojen, EU:n ja kehitysmaiden tarpeet menevät ristiin”). Maailman kauppajärjestö WTO on vastustanut maataloustukia. Kansainvälinen kehitysyhteistyöjärjestö Oxfam on julkaissut...
Kuinka monta lammasta on Irlannissa? 1626 Irlannin tilastokeskuksen (Central Statistics Office Ireland)mukaan vuonna 2007 Irlannissa oli noin viisi ja puoli miljoonaa lammasta. http://www.cso.ie/statistics/livestockjune.htm
Etsin maatalous & tuotantoeläimiin liittyvää yleistä sanastoa, kielinä englanti ja ruotsi. Kirja olisi hyvä olla niin englanti/ruotsi -> suomi -> englanti… 3366 Kouvolan kaupunginkirjastossa on seuraavat kaksi sanakirjaa: Leevi Latvatalo, Kantri 2000: suomi-englanti-suomi: maatalouden ja maaseutuelinkeinojen erikoissanakirja, 2000; Liisa Mali, Maatalouden sanakirja (suomi-ruotsi-saksa-englanti), 1958. Voit etsiä lisää yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta https://linda.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=lo… hakusanoilla maatalous ja sanakirjat sekä kotieläimet ja sanakirjat. Sanakirjoja löytyy myös netistä. Voit hakea itse Makupalat-linkkikirjastosta http://www.makupalat.fi/. Valitse Yhteiskunta - Maa-ja metsätalous - Maatalous - Sanastoja - saat neljä linkkiä.
Etsin tietoa suomalaisen maatalouden ja maatalouspolitiikan muutoksista 1960-luvulta lähtien tähän päivään saakka. 936 Suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutoksia käsitteleviä tutkimuksia on ilmestynyt mahtava määrä, jopa maatalouden ja maatalouspolitiikan kehitystä 1960-luvulta näihin aikoihin valottavia, joten tämä on vain pintahipaisu. Tietoa löytyy sekä kirjoista että Internetistä: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/AGRONET , http://64.233.183.104/search?q=cache:a1ONSE3sxOkJ:www3.hamk.fi/kirjasto… http://64.233.183.104/search?q=cache:JJb_spza94wJ:www.tiedekirjasto.hel… http://64.233.183.104/search?q=cache:KnMR4tX6OOMJ:www.kunnat.net/k_peru… Kirjoja löytyy runsaasti yleisistä kirjastoistakin, esimerkiksi HelMet-kirjastoista: Suomalaisen kirjallisuuden seura on toimittanut tänä vuonna Sirkka-Liisa Rannan kulttuurihistoriallisen teoksen Hellettä,...
Mistä löytyisi tietoa maatalouden tuista? Erityisesti CAP-, LFA-tuista sekä ympäristötuesta ja hevosten kansallisista tuista? 1069 Maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla ( http://www.mmm.fi/ ) on Tuet ja rahoitus -linkki missä on mm. kaikki tuet A:sta Ö:hön sekä ohjeet, oppaat ja tiedonannot.
Milloin heinäseipäät tuli Suomeen ja mihin heinät laitettiin kuivumaan ennen niitä? 1193 Ilmar Talven kirjassa Suomen kansankulttuuri kerrotaan niittämisestä ja heinän kuivaamisesta näin: "Niittäminen aloitettiin tavallisesti aikaisin aamulla, jolloin heinä oli kasteen pehmittämää. Iltapäivällä se haravoitiin pitkiin karheisiin, joita päivän kuluessä käänneltiin. Yöksi heinä kasattiin pieniin rukoihin, jotka seuraavana päivänä uudelleen hajotettiin kuivumaan. Jälkikuivatukseen käytettiin myös haasiota." Heinäseipäät yleistyivät Suomesssa 1920-luvulla. Seuraavista kirjoista löydät lisätietoja: Talve Ilmar: Suomen kansankulttuuri Vuorela Toivo: Suomalainen kansankulttuuri Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta: http://www.helmet.fi
Onko FAO:n vuosikirja Production yearbook löydettävissä netistä? 1072 FAO:n Production yearbook ei ole internetissä. Sen sijaan siellä on FAO:n maksuton tietokanta FAOSTAT. Se sisältää maataloustuotteiden tuotantotilastoja maittain. Palvelu löytyy osoitteesta: http://faostat.fao.org/ Ilmaistietokannasta voi poimia tietoja rajoitetun määrän eli yhdellä kertaa 500 lukua.
Mihin luokkaan sijoitan ko. kirjan: Maaseudun kehittämistyön satoa,maaseudun kehittämishankkeet Tavoite 5b- ja 6-ohjelmissa 1995-1999 julkaisija MMM, ISBN 952… 1218 Mielenkiintoista kyllä, mainitsemaasi teosta ei löydy Fennicasta eikä Lindasta, mutta kylläkin Helkasta, jossa se on UDK:n mukaan sijoitettu luokkaan 631.1 (Maatalouden liiketiede. Maanviljelystalous). Jos teillä käytetään luokitusjärjestelmänä YKL:ta, niin siinä taas vastaava luokka näyttää olevan 67.1. Itse kirjaa näkemättä on tietysti vaikea sanoa, kuinka hyvin tuo luokka ja sen sisältö vastaavat teoksen sisältöä, mutta ainakin otsikon perusteella tämä valinta vaikuttaisi varsin luontevalta. Toivotan työintoa kirjaston järjestämiseen!
Mistä lähdeteoksista\nettisivuilta voisi löytää tietoa maatalouden historiasta? 670 Kysymyksessäsi ei käynyt ilmi haluatko tietoa nimenomaan Suomen maatalouden historiasta, vastaukseni on tämän oletuksen pohjalta. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyi mm. seuraavat maatalouden historiaa käsittelevät teokset: Simonen Seppo: Maatalouden historia Vihola Teppo: Leipäviljasta lypsykarjaan Peltonen Matti: Talolliset ja torpparit Soininen Arvo M.: Vanha maataloutemme Käy katsomassa myös Viikin tiedekirjaston sivuja http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi. Viikin koetilalta löytyvä Helsingin yliopiston maatalousmuseo voisi olla myös tutustumisen arvoinen vierailukohde http://www.helsinki.fi/museo/maatmus.