| Kenen kirjoittama on runo, joka ollut myös kuolinilmoituksien tekstinä, alkaa "En tiedä,mitä teit ja annoit..."? |
530 |
|
|
|
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo, joka alkaa säkeellä Et tiedä mitä teit ja mitä annoit. Runo sisältyy Pohjanpään runokokoelmaan Lyyrillisiä runoja. Se on luettavissa myös Pohjanpään Valituista runoista (WSOY, useita painoksia).
Saatte koko runon sähköpostiinne.
Pohjanpää Lauri: Valitut runot (WSOY, 1953)
|
| Onko Aila Meriluodon runoa Jälkeenpäin käännetty englanniksi, sama kysymys Eino Leino Toinen, Toinen löytyykö käännöstä |
1210 |
|
|
|
Aila Meriluodon Jälkeenpäin löytyy englanniksi tulkittuna After you -nimisenä Leo Vuosalon ja Steve Stonen kääntämästä antologiasta The stone god and other poems (Marathon Press, 1960). Leinosta en valitettavasti englanninkielistä käännöstä onnistunut löytämään. |
| Etsin keskiaikaisten ranskankielisten truveerien (eng/ransk. "trouvère") käännöksiä nykykielille muinaisranskasta (kaikki kelpaa). En ole löytänyt juuri mitään… |
621 |
|
|
|
Truveerien tekstejä nykykielillä löytyy helpoimmin äänilevyjen tekstilipukkeista. Esimerkiksi suomalainen Oliphant-yhtye on levyttänyt truveerien lauluja, ja levyjen tekstilipukkeissa ovat laulujen sanat myös esimerkiksi englanniksi ja suomeksi. Truveerien lauluja voit etsiä kirjastojen tietokannoista asiasanalla truveerit ja rajata hakua esimerkiksi aineistolajilla tai -tyypillä. Myös nimeltä tunnettujen truveerien nimiä voit käyttää hakusanoina (esim. Adam de la Halle, Gace Brulé). Aineiston kuvailutiedoista pitäisi ilmetä esimerkiksi cd-levyjen esityskieli, mutta myös tekstilipukkeen sisältö (esimerkiksi: "Laulujen sanat tekstilipukkeessa: ranska, englanti, suomi.")
Truveereja: http://muhi.siba.fi/xwiki/bin/view/Muhi/View?id=... |
| Onko Shakespearen runosta The Phoenix and the Turtle olemassa suomennos? |
337 |
|
|
|
Valitettavasti etsimästäsi William Shakespearen runosta The Phoenix and the Turtle ei löydy valmista suomennosta. |
| Rakel Liehun runo Pääsiäiscredo |
451 |
|
|
|
Rakel Liehun runo Pääsiäiscredo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Ihmisen murhe on yhteinen (WSOY, 1974). Runo sisältyy myös Liehun koottujen runojen valikoimaan Runot 1974-1997 (WSOY, 2002).
|
| Etsin Lassi Nummen runoa Pääsiäisyö. |
733 |
|
|
|
Etsimäsi Lassi Nummen runo Pääsiäisyö sisältyy Nummen runokokoelmaan Hiidentyven (1984). Kokoelma kuuluu useiden Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI |
| Minulla on hukassa yksi runo, jonka luulen olevan Arvo Turtiaisen kirjoittama. Äitini sitä aikoinaan runoili. Sen nimi saattaa olla Onni, mutta sekään ei ole… |
784 |
|
|
|
Hukassa olleet säkeet ovat kuin ovatkin Arvo Turtiaisen. Ne sisältyvät kokoelmasta Tie pilven alta (1939) löytyvän Laulu ajasta ja rakkaudesta -sikermän samannimisen runon viidenteen säkeistöön. |
| Haluaisin tietää onko Aila Meriluodon ruotsinkielinen runo, joka alkaa näin: Det är alltid något som stiger över gränsen suomennettu ja mistä sen löytäisin?… |
626 |
|
|
|
Aila Meriluodon runo Det är alltid något som stiger över gränsen on kokoelman Silmämitta (1969) toisesta osasta. Kyseisessä kokoelman toisessa osassa on vain ruotsinkielisiä runoja. Valitettavasti etsimästänne runosta ei ole suomennosta.
Meriluoto, Aila: Kootut runot (1977)
|
| Topeliuksen runo Varhain murtunut alkukielellä. |
447 |
|
|
|
Etsimänne Zacharias Topeliuksen runo Tidigt bruten vuodelta 1869 sisältyy kokoelmaan Sånger. Runo on luettavissa digitoituna Project Runebergista. Alla on linkki runoon.
http://runeberg.org/topesang/c0103.html
http://runeberg.org/topesang/
|
| Kenen runo? |
1671 |
|
|
|
Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Niin vaihtuivat vuodenajat (1964), sarjasta Ajan ja tilan suhteita. Kyseinen runo on nimeämätön ja se alkaa näin: Jotakin on mennyt, tiesi lintu.... Runo on luettavissa myös esimerkiksi Eeva-Liisa Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (s. 263).
Lähde:
Manner, Eeva-Liisa: Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot (toim. Tuula Hökkä, WSOY, 1999)
|
| Kuka kirjailija on kirjoittanut ja missä kirjassa oheisen runon? |
423 |
|
|
|
Runon on kirjoittanut sosiaalidemokraattisessa työväenliikkeessä vaikuttanut Hilja Pärssinen (1876 - 1935). Hän julkaisi runoutta kirjailijanimellä Hilja Liinamaa.
Kyseinen runo on nimeltään Punavangille ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1926 kokoelmassa Muistojen mailta.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3946
Liinamaa-Pärssinen Hilja: Muistojen mailta (1926) |
| Kuka on seuraavien säkeidn tekijä? "Olen kuullut matkasauvas sinä kuljetit kauas, kauas. Monet kulutit anturat. Minun sallinet lojua, makaan. En astu… |
258 |
|
|
|
Säkeet on runoillut Aaro Hellaakoski. Ne ovat peräisin vuonna 1943 julkaistun Uusi runo -kokoelman sikermästä Pientä kokoa. Runo sisältyy myös suuren osan Hellaakosken lyyrisestä tuotannosta yksiin kansiin kokoavaan Runot-valikoimaan. |
| Te kirjastonhoitajat olette auttaneet minua ennenkin, joten kokeilen taas kepillä jäätä. |
859 |
|
|
|
Tekijänoikeudellinen suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Se siis rajoittaa huomattavasti käytettäviä runoja.
Eino Leinon lisäksi sopivia runoja löytyisi varmaankin myös esimerkiksi Saima Harmajalta, Edt Södergranilta, Kaarlo Sarkialta, Katri Valalta, Uuno Kailaalta, Joel Lehtoselta, J. H. Erkolta ja tietenkin Aleksis Kiveltä.
Runoja voisi etsiä esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen klassikkokorpuksesta, jossa on aineistoa esimerkiksi Edit Södergranilta, Uuno Kailaalta, Kaarlo Kramsulta ja Juhani Siljolta.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
Runoston sivuilta löytyy mukavasti mm. Runoston sivuilta.
http://runosto.net/
Aleksis Kiven, Kaarlo Kramsun ja Eino Leinon runoja löytyy Internitixin... |
| Onko Majakovskin runo 150 000 000 saatavissa suomenneksena. Jos ei niin löytyykö englannin kielinen käännös |
573 |
|
|
|
Armas Äikiän suomennos Vladimir Majakovskin runoelmasta 150 000 000 sisältyy Karjalan ASNT:n valtion kustannusliikkeen vuonna 1958 julkaisemaan Majakovski-valikoimaan Runoja ja runoelmia. |
| Mitenhän on suomennettu seuraava kohta César Vallejon runosta: Hay soledad en el hogar sin bulla, sin noticias, sin verde, sin niñez. Y si hay algo quebrado… |
561 |
|
|
|
Kyseinen katkelma on perulaisen César Vallejon (1982 - 1938) runon Los pajos lejanos (Kaukaisen askelet) viimeinen säkeistö. Runon on suomentanut Matti Rossi ja suomennos sisältyy teokseen Musta kivi valkoisen päällä : César Vallejon runoutta ja proosaa (Tammi, 1975).
http://ciudadseva.com/texto/los-pasos-lejanos-2/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Musta kivi valkoisen päällä : César Vallejon runoutta ja proosaa (suom. Matti Rossi, 1975)
|
| Eila Kivikk'ahon runo |
908 |
|
|
|
Eila Kivikk'ahon runo Kädet alkaa juuri tuolla rivillä. Runo on kokoelmasta Parvi (1961) ja se on luettavissa myös Eila Kivikk'ahon Kootuista runoista, josta on ilmestynyt useita painoksia.
Kivikk'aho Eila: Kootut runot (WSOY, 1979) |
| Mikähän Tommy Tabermannin runo on kyseessä ja mistä runokirjasta se löytyy. siinä sanotaan jotenkin näin: Näinkö helppoa on tehdä ihmeitä? Kuin leipää söisi… |
234 |
|
|
|
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tätä runoa. Monissa Tommy Tabermannin runoissa puhutaan ihmeistä, ja myös leipä esiintyy useassa runossa, mutta juuri tällaista runoa emme löytäneet. |
| Muistan osan runosta, ja toivoisin että saan varmistettua tekijän ja runon oikeellisuuden (oliskohan Hellaakoski?) ..Olen kuullut matkasauvas sinä raahasit… |
481 |
|
|
|
Hellaakosken tekstiähän tämä on, vuonna 1943 julkaistun Uusi runo -kokoelman sikermästä Pientä kokoa. Runo sisältyy myös suuren osan Hellaakosken lyyrisestä tuotannosta yksiin kansiin kokoavaan Runot-valikoimaan. |
| Onko Rainer Maria Rilken runoa Les Roses IX suomennettu? |
325 |
|
|
|
Ikävä kyllä Rainer Maria Rilken runosta Les Roses IX ei löydy suomennosta. |
| Runo, jossa sanotaan jotenkin näin: "Minun maani kulkee mukanani", mahdollisesti Eeva Tikan, kirjoitettu ennen v. 1994. Mistä löytäisin? |
512 |
|
|
|
Ihan täsmälleen kysymyksessä siteeratun kaltaista säettä en onnistunut löytämään, en edes Eeva Tikan runotuotannosta. Sangen lähelle etsittyä osuu Elisabet Laurilan runo Maani, joka sisältyy hänen vuonna 1972 julkaistuun kokoelmaansa Elisabetin runoja. Vuonna 1978 ilmestynyt Kootut runot sisältää samaisesta runosta laajemman kaksisäkeistöisen version.
Maani
Sininen maani
Valkoinen maani
Punainen maani
Suomi itsessäni
jota kannan mukanani
maailman halki -- |