| Joskus 1990-luvulla luin vaikuttavan runon, jossa puhuttiin siitä miten suurin osa maailman väestöstä elää köyhyydessä ja "matkustaa toisella kannella". Olen… |
325 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla turkkilaisen Nazim Hikmetin runo Ihmisten enemmistö, joka alkaa:
"Ihmisten enemmistö matkustaa välikannella,
matkustaa kolmannessa luokassa ---"
Runo löytyy esim. Puut kasvavat vielä -kokoelmasta (Tammi 1978, suom. Brita Polttila).
Runon tiedot löytyvät Lahden kaupunginkirjaston Linkki maailman runouteen -runotietokannasta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemDetails.aspx?PoemI… |
| Carl Collan on säveltänyt Z. Topeliuksen runon På Roines Strand. Bells Publishing-kustantamon nuotissa toinen säkeistö alkaa "Fader min är en tall i skogen… |
235 |
|
|
|
Verkossa saatavilla olevien lähteiden perusteella Topeliuksen runossa toisen säkeistön alku alkuperäisenä kuuluu "Fader min är en björk i skogen". Suomeksi lauletaan Kerttu Vehmaan käännöksen mukaan "Metsän koivu on taattoseni".
Ainakin joissakin Collanin sävellyksen ruotsinkielisissä nuottipainoksissa koivu on vaihtunut mäntyyn: "Fader min är en tall i skogen". Tässä muodossa säkeistö alkaa myös varhaisimmassa levytysversiossa vuodelta 1909, jossa laulun tulkitsi Oscar Ralf.
Liekö säveltäjällä tai nuotin puhtaaksikirjoittajalla tapahtunut virhe, joka on vakiintunut käytännöksi? Tähän osaa ehkä vastata joku musiikinhistorian erikoistuntija.
Lähteet:
Topeliuksen valittuja runoja (sivulla 85).
Runo Runeberg-tietokannassa
Digitoitu... |
| Muistelen nähneeni joskus kauan sitten Jacques Prevertin runosta napatun sitaatin, joka kuului suurinpiirtein näin: " Aasi, kuningas ja minä. Huomenna olemme… |
349 |
|
|
|
Säkeet ovat alun perin Prévertin runon Chanson du mois de mai ensimmäinen säkeistö: "L'âne le roi et moi / Nous serons morts demain / L'âne de faim / Le roi d'ennui / Et moi d'amour". Neljäs säkeistö toistaa nämä rivit ja lisää vielä yhden: "Au mois de mai". Alkukielisenä runon voi lukea Prévert-valikoimasta Histoires (1946) tai sen täydennetystä laitoksesta Histoires et d'autres histoires (1963).
Kysymyksen suomenkielisen käännöksen alkuperää en valitettavasti onnistunut selvittämään. Ainoa kokonaisuudessaan suomennettu Prévert-kokoelma on Paroles vuodelta 1946 (Sanoja, 2016). Tutkimissani muita Prévert-suomennoksia sisältävissä runoantologioissa tai lehdissä ei "Toukokuun laulua" vastaani tullut. Runoilija Lasse Heikkilän... |
| Lauri pohjanpään sanat runoon kevät |
1337 |
|
|
|
Lauri Pohjanpään runon kevät voi lukea muun muassa näistä linkeistä:
http://mirjammatilda.blogspot.com/2017/04/hei-vaan-puro-huus-ohi-rynnat…
https://www.etlehti.fi/comment/114893#comment-114893
https://kareliakuoro.files.wordpress.com/2013/04/kevc3a4t.pdf |
| Miten jatkuu Niilo Rauhalan runo: Tule sinä, joka näet veneeni hädän ja tunnet kaikki uponneet kivet. Tule ja seisahdu sieluni vesille, jotta näkisin: aamu on… |
510 |
|
|
|
Säkeet ovat peräisin Rauhalan vuonna 1981 julkaistun Ikkuna rohkeuteen -kokoelman runosta, joka alkaa sanoin "Hyökynä kohisee sieluuni tuuli". Kysymyksen sitaattiin sisältyy jälkimmäinen runon kahdesta säkeistöstä lähes kokonaan. Lopusta puuttuvat vain sanat "lintujen sini vetten päällä":
"Tule Sinä, joka näet / veneen hädän / ja tunnet kaikki uponneet kivet, / tule ja seisahdu sieluni vesille, / jotta näkisin: / aamu on lämmin / ja taivas avoin, lintujen sini / vetten päällä." |
| Muistiini on jäänyt runo tai mikä tämä nyt onkaan. Tekijää en muista, en löydä netistä enkä kirjahyllystäni. Löytäisittekö te sille tekijän ja vuosiluvun? Ehkä… |
243 |
|
|
|
Runo, josta kysymyksen säkeet ovat peräisin, on Runo ja kivääri V. A. Koskenniemen vuonna 1940 julkaistusta kokoelmasta Latuja lumessa. |
| Kysyn brittirunoilijaa runolle, joka päättyy: but you were still in the sea where I pushed you Where I wish I had pushed you before. |
162 |
|
|
|
Säkeet ovat Margo Lairdin runosta Ebb tide, joka ilmestyi alun perin Ken Geeringin toimittamassa Breakthru-runouslehdessä vuonna 1965. Runo sisältyy myös Geeringin kokoamaan Breakthru-lyriikan antologiaan It's world that makes the love go round (Corgi, 1968). |
| Hän lähti. Ovenkahvaan ja kynnyspuulle jäi kaipaus kukkimaan. Se kuiskaa kysyvän suulle -Ei erhettä milloinkaan tee elämän Antaja meille vaikka tänään… |
2145 |
|
|
|
Hän lähti on Hilja Aaltosen runo kirjasta Sydämeni virsi : runoja ja omaelämäkerta. Se oli yksi kirjan vuonna 1974 ilmestyneeseen laajennettuun painokseen lisätyistä runoista. Sydämeni virsi sisältyy Aaltosen Koottuihin teoksiin laajennetusta 2. painoksesta alkaen (1994). |
| 70-luvulla muistiin kirjoittamani runo alkaa näin: Elämä, hän on kuin tosi rakastettu, johtaa hetki hetkeltä pois lähettyviltään, ei jätä sinua, mutta ei hän… |
280 |
|
|
|
Kysymyksessä siteerattu runo on Veikko Polameren Klassiseen tapaan kokoelmasta Kevään kuolleet lehdet (Tammi, 1970). |
| EevaLiisa Mannerin tuotantoon rakennetussa teatteriesityksessä TTT jäi mieleeni kohta:".....sääli niitä, jotka kulkevat ilman taakkaa" tms. Taakka- sana kai… |
204 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla ensimmäinen runo Tämä matka -kokoelmaan sisältyvästä sikermästä Kambri : sarja merestä ja eläimistä.
"Tulla tyhjäksi ja luopua – / miten raskas on vaellus ilman taakkaa, -- " (s. 20)
Säälin ja taakan yhdistelmää en Mannerin tuotannosta onnistunut löytämään. Ajatus säälistä tulee vastaan ainakin kokoelman Niin vaihtuvat vuoden ajat päättävän Seferis-sikermän neljännessä runossa (Uni kietoi sinut).
" -- sääli heitä jotka kärsivällisesti odottavat / kadoksissa mustien laakeripuiden ja raskaiden plataanien alla -- "
"Sääli tovereita, jotka jakoivat kieltäymyksemme ja hikemme -- " (s. 64) |
| Kenen runossa puhutaan häiritystä |
188 |
|
|
|
Varteenotettava tarjokas voisi olla Caj Westerberg. Hänen kokoelmassaan Reviirilaulu (Otava, 1978) on sanoin "Ellei ihmistä häiritä" alkava runo, jossa aiheena on häirityksi tuleminen seuraamuksineen. |
| Kysyn miten jatkuu Kai Niemisen runo: Istun tässä ja ihmettelen Istun portailla vihellellen äkkiä havahdys Kesä on tullut pihalle sanaakaan sanomatta Toinen… |
728 |
|
|
|
Kai Niemisen kokoelmassa Oudommin kuin unessa (Tammi, 1983) alun perin julkaistu runo on kokonaisuudessaan tässä:
Istuin portailla / vihellellen. Äkkiä / havahduin: kesä / oli tullut pihalle / sanaakaan sanomatta
Säe "Istun tässä, ihmettelen" kuuluu eri runoon. Näillä sanoilla alkaa yksi Keinuva maa -kokoelman (Tammi, 1989) runoista. Istun tässä, ihmettelen on myös vuonna 2012 julkaistun Niemisen valittujen runojen kokoelman nimi, ja Istuin portailla on yksi valikoimassa mukana olevista teksteistä.
Kysymyksen ei aivan sanatarkka Aaro Hellaakoski -sitaatti on Jääpeilin aloittavan Keväinen junamatka -runon viimeisen säkeistön alusta:
valkoisessa harsossaan / tuomet tanssii syliin / pian / pian joudutaan / kukkivihin kyliin |
| Kenen runo on tämä, josta muistuu mieleen seuraavat katkelmat: Eikö totta, näin se on, kuultaessa kuutamon langetessa varjojen lumisille maille, toisen varjon… |
186 |
|
|
|
Muisteltu runo on Eila Kivikk'ahon Eikö totta! kokoelmasta Viuhkalaulu (1945). |
| Milloin on julkaistu Aale Tynnin runo, joka alkaa: Sivelen armaita kasvojasi, poskesi pientä omenaa. |
334 |
|
|
|
Runo Hymyily on Tynnin vuonna 1947 ilmestyneestä kokoelmasta Soiva metsä. |
| Onko Mika Waltarin julkaisematon käsikirjoitus Lauluja Saatanalle luettavissa jossain arkistossa ja/tai onko teoksen kaikki runot sisällytetty johonkin… |
700 |
|
|
|
Salanimellä Untamo Raakki kustantajille tarjottu Lauluja Saatanalle on ilmeisesti olemassa vain käsikirjoituksena. Panu Rajalan seikkaperäisen Waltari-elämäkerran teosluettelon mukaan käsikirjoitus on Ritva Haavikon hallussa.
"Joitakin hillitympiä runoja Waltari pelasti myöhempiin valikoimiin. Niitäkin hän yleensä loivensi", kirjoittaa Rajala. Varhaisimmat julkaistut Lauluja Saatanalle -runot ovat Työläisnuoriso-lehden numeroissa 16 ja 19 vuonna 1927 mukana olleet Ruumissaatto ja Hautausmaalla sekä Waltarin ja Olavi Paavolaisen ("Olavi Lauri") yhteiskokoelmaan Valtatiet (1928) päätynyt Pyramiidiuni (kehiteltynä siten, että sarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat laajentuneet ja kolmas poistettu). Lisää Lauluja Saatanalle -... |
| ”Sotalippumme uljas laskettu on / jo tornista Viipurin linnan..." - Kenen ja minkä niminen runo ja missä julkaistu? |
274 |
|
|
|
Arvo Kankaisen kirjoittama, 23.3.-40 päivätty runo Pohjolan miekka löytyy ainakin Hakkapeliitta-lehden numerosta 15/1940. |
| Pertti Nieminen ja Tuulia Toivanen mainitsevat toimittamansa "Älä puhu nyt enää" (2011) teoksen alkusanoissa, sen sivulla 16, Ezra Poundin kirjoittaman ja… |
177 |
|
|
|
Hei,
Kyseinen kohta viittaa on SKS:n julkaisemaan teokseen Oi runous : Romantiikan ja modernismin runouskäsityksiä (SKS, 2000). Tuossa Älä puhu nyt enää -teoksen esipuheessa oleva lyhyt sitaatti löytyy sivulta 271. Tuossa ei tosin taida olla itse essee, vaikka Pound vortisismista puhuukin. |
| Kenen runo alkaa näin: Auringon noustessa kimmeltäen rinnoille kukkivan maan, lähdemme sinistä vuorta päin..... |
352 |
|
|
|
Runo on Yrjö Jylhän Siniselle vuorelle kokoelmasta Kurimus (Otava, 1928).
Näin kuuluu ensimmäinen runon kuudesta säkeistöstä: "Auringon noustessa kimmeltäin / rinnoille kukkivan maan, / lähdemme sinistä vuorta päin / kahden vaeltamaan." |
| Mistä löytäisin kirjan: Kaakinen, Iikka Oulunsalolaisia runoniekkoja … |
192 |
|
|
|
Kyseessä on kustannusyhtiö Pohjankaltion omistamassa kulttuurilehti Kaltiossa v. 1963 julkaistu kahden sivun mittainen artikkeli. Sen ensimmäinen osa oli numerossa 4/1963 (s. 58) ja toinen numerossa 5-6/1963 (s. 88). Mikko Hakon runoutta käsitellään jälkimmäisessä osassa. Kaltion vuosikerta löytyy Oulun pääkirjaston varastosta. Artikkelista voi ottaa kopion kirjastossa. |
| Etsin Otavan 1970-luvulla julkaisemaa suomalaista runokokoelmaa, jonka kirjoittaja kuvaa runoissa omakohtaisesti oleskeluaan mielisairaalassa. Muistan että… |
217 |
|
|
|
Etsitty runoteos saattaisi olla Pekka Kejosen Hotelli Huminan lauluja (Otava, 1972).
Kejonen itse kommentoi kirjaansa muistelmateoksessaan 60-luvun kuvat ja muita otoksia seuraavasti: "'Hotelli Huminan Lauluja' on kokonaisuudessaan laitoskamaa. Osin sieltä kertovaa ja täysin siellä syntynyttä." (s. 88)
Silmäilin Mäkelän Muistan-sarjan osaa Otavan aika, ja kyllähän Kejonen kirjoineen siellä vilahtaa - nimenomaan ohimennen: "Monet hyväksikäyttäjät, kuten Otavan hetkellinen kirjailija Pekka Kejonen (Hotelli Huminan lauluja, Jarkko Laineen editoima) tulevat kilometrin pituisen listan kanssa ja kantavat kirjat saman tien joko Gordinin tai Hyytiäisen antikvariaatteihin." (s. 175-176) |
Kysy kirjastonhoitajalta