| Kuinka paljon Suomessa mahtaa olla aikuisia ihmisiä, jotka eivät osaa lukea, jos tällä tarkoitetaan sitä, että he eivät osaa lukea ollenkaan? Eivät osaa lukea… |
213 |
|
5.12.2023 |
|
Väestön lukutaidosta ei kerätä Suomessa tietoja mihinkään rekisteriin, joten kattavaa tietoa lukutaidottomien määrästä ei valitettavasti ole. OECD:n kansainvälinen aikuisten otospohjainen taitotutkimus PIAAC mittaa aikuisten lukutaitoa, numerotaitoa ja soveltavia ongelmanratkaisutaitoja, mutta lukutaidottomien henkilöiden määrää ei sen tuloksista saa.
Niilo Mäki Instituutissa on tutkittu kehitysvammaisten lukutaitoa erikseen. Heillä saattaisi olla jotain arviota siitä, mikä osuus kehitysvammaisista on lukutaidottomia. |
| Äänikirjat varmaan parantavat kuullun ymmärtämistä mutta heikentävätkö ne lukutaitoa? |
152 |
|
27.9.2022 |
|
Näyttäisi olevan niin, että ne, jotka asiaa ovat tutkineet, pitävät äänikirjojen kuuntelemista hyödyllisenä, koska se innostaa lukemaan, parantaa sanavarastoa ja kehittää kielellistä hahmotusta. Toisaalta fyysisten kirjojen lukeminen tuo paremmin esiin kieliopin hahmotuksen ja oikeinkirjoituksen sekä tekstin lukemisen sujuvuuden.
Äänikirjat kehittävät lukutaitoa, https://www.lukulux.fi/tama-lukemisesta-tiedetaan/uusmedioiden-mahdolli…
Onko äänikirjojen kuunteleminen lukemista, https://www.oulunylioppilaslehti.fi/viikon-51-tiedekysymys-onko-aanikir…
Kannattaako kirja ahmia silmillä vai korvilla? Äänikirjat vähentävät stressiä ja ovat näppäriä, mutta toisinaan kannattaa myös pysähtyä lukemaan, https://yle.fi/uutiset/3-10290663
Enhancing... |
| Nasu tai Tikru on kysynyt Nalle Puhilta: "Mitä sanat tarkoittavat?" |
319 |
|
25.1.2022 |
|
Valitettavasti Nalle Puhin ajatusta sanojen tarkoituksesta ei ole vieläkään löytynyt. Olen kysynyt asiaa myös kollegoiltani Suomen yleisissä kirjastoissa kirjastojen sisäisellä sähköpostilistalla, mutta valitettavasti sitäkään kautta ei ole tullut yhtään vastausta.
Lukuliikkeen sivuilla (Lukuliike.fi) puhutaan ”lukemisen rakenteista” ja ”lukutaitotyötä edistävistä rakenteista” lähestulkoon synonyymeinä.
https://lukuliike.fi/
”Lukutaitotyötä edistävät rakenteet = kansalliset ja alueelliset lukutaitotyötä edistävät verkostot, toimijat, resurssit sekä niitä tukeva tutkimus, koordinointi, viestintä, hallinto ja lait”
Asiaa avataan tässä vielä tarkemmin:
https://lukuliike.fi/kansallinen-lukutaitostrategia-2030/lukuliikkeen-suuntaviivat/... |
| Miten lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä voi kehittää vielä vanhemmalla iällä? |
604 |
|
17.3.2021 |
|
Puhutaan paljon lasten ja nuorten lukutaidosta, mutta joka kymmenes aikuinen osaa lukea vain vaivoin. Tutkija Sari Sulkusen mukaan aikuisten lukutaidottomuudesta pitääkin puhua enemmän. Keskimääräisen lukutaidon heikkenemiselle on myös sisällöllisempi selitys. Koska kirjoitettujen tekstien tai lukemisen harjoitusta saadaan tänä päivänä vähemmän kuin aikaisemmin, se heijastuu taidoissa. Lukutaito on niin kuin mikä tahansa muukin taito. Jos sitä haluaa kehittää, pitää lukea. Tarvitaan siis harjoitusta.
kielibaari.fi | Tutkija Sari Sulkunen: Aikuisten heikosta lukutaidosta pitää puhua enemmän ja näkyvämmin
Tässä Ylen Paula Tiessalon artikkelissa samasta aiheesta löytyy lopusta myös lukutaitotesti, jolla voi testata omaa lukutaitoaan.
... |
| Onko Juhani Ahon Rautatie-romaanin Matti lukutaidoton? |
301 |
|
10.12.2019 |
|
Ahon teksti kyllä vahvasti johdattelee tulkitsemaan Matin lukutaidottomaksi. Matti tarvitsisi silmälasit, mutta ei ole sellaisia hankkinut, "kun ei ole löytänyt käypiä". Todellisin syy lienee kuitenkin hänen heikko lukutaitonsa, jonka hän kömpelösti yrittää verhota huononäköisyydeksi. Rovasti kuitenkin tietää, että "Matti oli huonolukuinen, hyvin huonolukuinen".
Moderni lukutaitoisuus, taito lukea ja kirjoittaa, oli 1800-luvun maalaisväestön keskuudessa hyvin harvinaista. Enemmistö ns. säätyläislukutaidon osaajistamme oli ruotsinkielisiä. Rahvaan eli sääty-yhteiskunnan alaluokkaisen väen "lukutaidoksi" riitti toisto- ja ulkoluku eli kirkollinen lukutaito. Henkilö saatettiin merkitä rippikirjoissa sisälukutaitoiseksi, vaikka... |
| Onko tietoa siitä. kuinka moni peruskoulun ensimmäiselle luokalle menevistä lapsista osaa lukea? Entä kuinka moni toiselle luokalle menevistä ei vielä ole… |
304 |
|
26.4.2019 |
|
Aika moni lapsi oppii lukemaan jo ennen kouluun menoa. Luvut poikkeavat toisistaan hieman lähteen mukaan, mutta esimerkiksi Heikki Lyytisen ja Paula Lyytisen artikkelin (Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisvaikeuksia?, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto) mukaan nykyään yli kolmannes lapsista on oppinut peruslukutaidon ennen kouluun menoa:
http://www.lukimat.fi/lukeminen/kirjoituksia/suomenkieliset-artikkelit/lukivaikeudet.pdf
Toisluokkalaisten lukutaidosta ei löytynyt tarkempia tietoja, mutta peda.net-sivuston mukaan "ensiluokkalaiset osaavat tavallisesti keväällä yhdistää äänteitä ja lukea sanoja. Toisen lukuvuoden loppuun mennessä lapset yleensä lukevat sanoja tarkasti ja lauseita sujuvasti."
https://peda.net/... |
| Haluaisin kovasti syventää omaa lukutaitoani. Tarvitaanko siihen teoriatietoa esim. erilaisista lukutavoista vai pitääkö vaan jatkaa lukemalla kaikenlaisia… |
319 |
|
19.12.2018 |
|
Paras tapa syventää omaa lukutaitoaan on varmasti juuri se, että lukee paljon ja monipuolisesti. Teoriatietoa lukemisesta, lukemisen merkityksestä ja erilaisista lukutavoista löytyy esimerkiksi näistä kirjoista:
Marika Helovuo: 100 syytä lukea: lukukipinän sytytyskirja. Avain, 2016.
Kalevi Kantele: Nopean lukemisen opas. Tammi, 2000.
Reijo Kauppila: Nopea lukeminen. Reijo Kauppila, 2018.
Merete Mazzarella: Silloin en koskaan ole yksin: lukemisen taidosta. Tammi, 1999.
Monilukutaitoa digiaikaan: lukemisen ja kirjoittamisen uudet haasteet ja mahdollisuudet. Äidinkielen opettajain liitto, 2016.
Katri Sarmavuori: Opi ja ohjaa lukemista. Avain, 2011.
Kannattaa perehtyä myös Lukukeskuksen kokoamaan tietopakettiin lukemisesta ja... |
| Olen etsinyt ainakin miljoonalla eri hakusanalla (5-7:lllä) vastausta siihen, kuinka moni alakouluun tulevista lapsista osaa jo lukea, muttein ole löytänyttä… |
914 |
|
6.11.2013 |
|
Tämä on kysymys, josta ei ole tilastoitu. Unescon ja OECD:n lukutaitojen mittamisen raja on viisitoista vuotta ja sitä vanhemmat. Mannerheimin lastensuojeluliitolla www.mll.fi saattaa olla asiasta faktaa. Sitten voisi etsiä aiheesta tehtyjä yksittäisiä tutkimuksia esim. yliopistojen kasvatustieteiden laitoksilta.
|
| Mistä voisin saada tietoa siitä, osasivatko kaikki lukea ja kirjoittaa 1700-luvulla Suomessa? Lisäksi kysyisin, joko silloin tanssittiin polkkaa, vai mikä oli… |
1120 |
|
8.2.2013 |
|
Läheskään kaikki suomalaiset eivät osanneet lukea ja kirjoittaa 1700-luvulla. Lukutaitoisuutta on tilastoitu vasta vuodesta 1880 (Tilastollinen vuosikirja 1903), jolloin jo suurimmalla osalla oli lukutaito.
Tässä palvelussa aiemmin annetun vastauksen mukaan 1700-luvulla lukutaitoisten määrä vaihteli kovasti paikkakunnittain, esimerkiksi Varsinais-Suomessa eri paikkakunnilla lukutaitoisten määrä vaihteli 1720 - 1730-luvuilla 16 ja 44 prosentin välillä. Määrä kuitenkin kasvoi nopeasti vuosisadan loppua kohden. Kirjoitustaitoisia oli vielä selvästi lukutaitoisiakin vähemmän. Lisää tietoa ja lähteitä löytyy aiemmasta vastauksesta:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c9dbc24e-f1f5-4d6…
Polkka on syntynyt vasta 1800-luvulla.... |
| Yhdysvalloissa on READ-ohjelma, jossa epävarmat lukemaan opettelevat lapset treenaavat lukutaitoaan lukemalla koirille. Onko missään Suomen kirjastossa… |
935 |
|
6.4.2011 |
|
Ainakin Kaarinan kirjastossa on alkanut samanlainen toiminta. Turun Sanomista löytyy artikkeli aiheesta:
http://www.ts.fi/online/kotimaa/178086.html
|
| Onko selvitetty, kuinka monta prosenttia ekalle luokalle tulevista lapsista osaa jo lukea? |
1078 |
|
1.10.2010 |
|
Pirkko Karvosen vuoden 1998 elokuussa tehdyn tutkimuksen mukaan 30% koulunsa aloittaneista osasi lukea. (Karvonen: Yhä useampi osaa lukea koulun alkaessa, Opettaja-lehti 4:1999 - luettavana verkossa) Lainaus kyseisestä artikkelista: "1950-luvulla lukutaitoisia koulunaloittajia oli Somerkiven (1958) mukaan 5,5 % ja 1980-luvulla 20 % (Julkunen 1984)."
Vuonna 2009 tekemässään gradussa Anna-Maija Vuokila toteaa "Tutkimusten mukaan reilu kolmasosa lapsista osaa lukea kouluun tullessaan." (Vuokila: Ettei kenenkään tarvitsisi opetella uudelleen lukemaan, Jyväskylän yliopisto, 2009 - luettavana verkossa). Hänen lähteissään mainitaan Ulla Leppäsen Development of literacy in kindergarten and primary school vuodelta 2006, josta löytyisi varmasti... |
| Minkä ikäisille suosittelet kirjaa Ihmemies Topi, Tuulakallioniemi. |
2202 |
|
21.11.2008 |
|
Kirjassa Topi tulee kuudennelle luokalle ja häntä kiusataan erilaisuutensa vuoksi. Usein kirjan lukijat ovat päähenkilöä vähän nuorempia. Tätä voisi suositella viidennelle luokalle, mutta kyllä se käsittääkseni soveltuisi myös neljännelle tai kuudennelle luokalle lukutaidon tasosta riippuen.
|
| Kirjastonhoitaja! Mistä löytyisi materiaalia ,että ekaluokkalainen oppisi paremmin lukemaan? Onko joitakin tietokonepelejä tai kirjoja saatavissa? Kysyy… |
1398 |
|
12.11.2008 |
|
Esimerkiksi Hel-Met- kirjastoista löytyvillä CD-ROM- levyillä
ABCD- romppu: leikiten lukemaan, Lukimaa, Studio 4 sekä Alkupolku- sarjan Eskari- ja Ekaluokka-rompuilla voisi harjoitella lukemaan opettelua. Paljon muitakin lukemista tukevia CD-ROM- levyjä varmasti löytyy, ja niitä kannattaa joko etsiä HelMet- verkkokirjastosta http://www.helmet.fi hakusanalla "lukeminen" (ja valita aineistolajiksi CD-ROM) tai kysyä kirjaston henkilökunnalta.
Kirjastojen lastenosastoilla on yleensä myös erikseen kirjoja lukemaan opetteleville, usein otsikolla "Helppolukuiset" tms. Tällaisia lukemaan opetteleville tarkoitettuja kirjasarjoja ovat esimerkiksi Vihreä banaani, Sininen banaani, Keltanokka, Kirjava kukko, Lukukaveri, Hyppivä sammakko ja Vikkelä... |
| Tiedustelisin mitä perhelukeminen tarkoittaa ja mitä siihen kuuluu? |
1753 |
|
10.12.2007 |
|
Perhelukemisen tarkoitus on antaa vanhemmille eväitä ja valmiuksia lasten lukutaidon tukemiseksi ja oman lukutaidon edistämiseksi sekä kehittää perheen lukuharrastusta ja –innostusta. Perhelukemisen (Family Literacy) käsite on peräisin Yhdysvalloista, josta se on kasvanut v. 1987 tapahtuneen alun jälkeen kansanliikkeeksi, jossa on mukana päiväkoteja, kouluja, kirjastoja, lukukeskuksia ja työpaikkoja. On laadittu perhelukemisohjelmia ja perustettu työpajoja, kirjallisia yhteisöjä, joissa vanhemmat tutustuvat lastenkirjoihin, oppivat lukemaan ääneen ja keskustelemaan lukemastaan lasten kanssa. Lastenkirjojen lukemisen kautta vanhemmat voivat oppia erilaisia kaikenikäisille hyödyllisiä lukemisen ymmärtämisstrategioita.
Perhelukuryhmään kuuluu... |
| Lukutaidon yleistyminen Suomessa eri vuosisadoilla? Fredrika Runebergista kertovan historiallisen näytelmän alkurepliikeissä paljastuu, että hänen… |
19090 |
|
8.10.2007 |
|
Luetettavia tilastotietoja asiasta on vasta vuodelta 1880
Tilastollisen vuosikirjan 1903 (tilasto 15b) mukaan koko maassa v. 1880
kansakoulukurssia korkeampi kaikkiaan 1,8 %
suomenkieliset 0,4 %
ruotsinkieliset 9,5 %
muita luku- ja kirjoitustaitoisia kaikkiaan 10,8 %
suomenkieliset 9,3 %
ruotsinkieliset 18,7 %
ainoastaan lukutaitoisia kaikkiaan 85,0 %
suomenkieliset 87,7 %
ruotsinkieliset 71,4 %
yhteensä siis vähintään lukutaitoisia 97,6 %
suomenkieliset 97,4 %
ruotsinkieliset... |
| Kuulin viime syksynä, että Helsingin kirjastoihin ollaan perustamassa "lukinurkkauksia" (joissa olisi materiaalia oppimisvaikeuksista käsiville? Selkokirjoja?… |
1545 |
|
13.6.2007 |
|
Kallion kirjastossa toimi Lukinurkka vuosina 1993 - 2000. Se oli Suomen ensimmäinen yleisölle avoin informaatiopiste oppimisongelmista. Nykyisin toiminta on siirtynyt Erilaisen oppimisen keskuksen tiloihin Vilhonkadulle. Keskuksessa toimii Helsingin seudun erilaiset oppijat ry eli HERO, joka on yhdysjärjestö erilaisille oppijoille, heidän vanhemmilleen ja muille asiasta kiinnostuneille. http://www.lukihero.fi/index2.html
Erilaisen oppimisen keskuksen palvelut on tarkoitettu kaikenikäisille oppimisvaikeuksista kärsiville.
Kallion kirjastossa on edelleen informaatiopiste oppimisvaikeuksista, joka sijaitsee kirjaston ensimmäisessä kerroksessa. Pisteestä löytyy tietoa luki- ja oppimisvaikeuksista sekä esitteitä ja tiedotteita mm. Heron... |
| Löytyykö tutkimustietoa, kirjallisuutta tai artikkeleita aiheeseen "sosiokulttuurinen näkemys/näkökanta lukemiseen/lukutaitoon"? |
1707 |
|
4.10.2005 |
|
Tässä muutamia vinkkejä aiheeseen. Nämä löytyivät yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta, joka on käytössä kirjastoissa.
Mäyry, Leena. Yhdeksäsluokkalaisten käsityksiä tekstistä ja tekstitaidoista : kuvaus kahdelta Alavuden yläasteen yhdeksänneltä luokalta. Jyväskylä, 2005. Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomen kieli. Saatavana elektronisessa muodossa: http://thesis.jyu.fi/05/URN_NBN_fi_jyu-2005329.pdf
Kartimo, Tiina Susanna. Seitsemänvuotiaan lapsen lukutaidon yhteys sukupuoleen ja virikeympäristöön / Tiina Susanna Kartimo, Katja Maria Mutanen. Joensuun yliopisto, 1996. Pro gradu -työ : Joensuun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta. Luokanopettajan koulutuslinja.
Valkonen, Liisa Eila-Kaarina. Kodin,... |
| Onko aikuisten lukemisesta, lukutottumuksista, lukutaidosta tai lukuharrastuksesta ja esim. niiden kehittymisestä tehty laadullista tutkimusta Suomessa (tai… |
1649 |
|
25.5.2005 |
|
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Lukutaito työssä ja arjessa : aikuisten kansainvälinen lukutaitotutkimus Suomessa, 2000.
Fagerström, Marja-Liisa, Aikuisten lukuharrastustutkimus (Pro gradu -työ : Turun yliopisto, kasvatustiede), 1995.
Kirjastojen aineistotietokantoja ja teosten saatavuustietoja pääsee katselemaan www-osoitteessa: http://www.kirjastot.fi/
Myös artikkeliviitekannoissa Aleksissa ja Artossa on aiheeseen sopivia artikkeleita. Artosta löytyvät mm. seuraavat artikkelit:
Kantele, Kalevi, Miten on suomalaisten aikuisten lukutaidon laita? Kirjastolehti 2000 : 8, s. 20.
Linnakylä, Pirjo, Aikuistenkin lukutaidossa on kehittämisen varaa. Virke 2000 : 5, s. 8-12.
Arinen, Pekka,... |
| Haluaisin opettaa 4-vuotiaalle lukemisesta kiinnostuneelle pojalleni lukemista. Opetuksen tueksi tarvitsisin materiaalia; cd:tä, videoita ja kirjoja. Ongelmani… |
2495 |
|
22.9.2004 |
|
Nykyisin on käytössä erilaisia lukemaan opettamisen menetelmiä. Esimerkiksi seuraavat kirjat esittelevät joitakin menetelmistä, joita on käytetty opetettaessa alle kouluikäisiä lapsia lukemaan:
Doman, Glenn, Miten opetan pienen lapseni lukemaan, lempeä vallankumous. WSOY. 1991.
Karvonen, Pirkko, Lukuleikkejä lapsille. Kirjayhtymä. 1993.
Magga, Marja, Ymmärtäminen ja lukemaan opettaminen käytännössä. Laatusana. 1992.
Sarmavuori, Katri, Mikael oppi lukemaan kotona - lapsen lukuprosessi kolmen vuoden iästä
kuuden vuoden ikään Domanin menetelmää käyttäen.
Äidinkielen opetustieteen seura ry:n tutkimuksia 11. 1995.
Lisää yllä mainittujen kaltaisia, usein hyvin tieteellisiä esityksiä, löytyy esimerkiksi maakuntakirjastojen aineistotietokannoista... |
| Opi kirjoittamaan cd romppu,sellainen jossa lapsi oppii tavuttamaan ja kun samaa kirjainta kaksi peräkkäin sanassa oliko se nyt konsonantti tai joku sellainen |
2339 |
|
28.3.2001 |
|
Vaasan alueella sinun kannattaa katsoa Internet-aineistohakua osoitteessa http://lib.vaasa.fi:8080
Kohtaan aihe/kohde voit kirjoittaa joko lukutaito tai kirjoitustaito; materiaaliksi valitse cd-rom; kieleksi suomi ja kirjastoksi Vaasa. Esimerkiksi asiasanalla lukutaito saat tulokseksi yhdeksän romppua:
HESSU KISSAN AAKKOSTARINAT , KALLEN KUVITUSTALO , LAIVAKATIN MATKASSA , LILLIN JA LASSEN SEIKKAILUT , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : KIRJAIMISTA SANOIKSI 1 , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : SANOISTA LAUSEIKSI 2 , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : LAUSEISTA TARINOIKSI 3 , SANA-HIIRI , VELHOKISSA KLORIDI KLAVIATUURI JA KADONNEET AAKKOSET.
Samalla pystyt myös katsomaan, onko haluamaasi romppua saatavilla tällä hetkellä jossain kirjastossa.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
