| Voiko asiasanoja lisätä Helmetiin itse? Tai voiko niitä toivoa lisättäväksi? |
82 |
|
29.2.2024 |
|
Aineiston asiasanoituksessa käytetään seuraavia sanastoja:
YSO - yleinen suomalainen ontologia
KAUNO - fiktiivisen aineiston ontologia
SLM - Suomalainen lajityyppi- ja muotosanasto
Asiasanoitusta aineistoon voivat lisätä ainoastaan kirjastojen luetteloijat. Ehdotuksia voi lähettää Helmet-sivuston palautelomakkeella, mutta ehdotettujen sanojen tulee löytyä näistä sanastoista. |
| Kun pääkirjauksena on yhteisö MARC21 kentässä 110, hyllytetäänkö nimekkeen mukaan vai yhteisön nimen mukaan? Tästä näkyy kirjavia käytäntöjä enkä ole varma… |
102 |
|
19.2.2024 |
|
Kenttää 110 käytetään, kun bibliografisen tietueen pääkirjauksen otsikko muodostetaan yhteisönnimestä. Eli siis, aina, kun teoksen tiedoissa on kenttä 110, teokset hyllytetään sen mukaan. Käytännössä kyse on silloin yleensä musiikkiäänitteistä. Helsingin yliopisto : RDA-kuvailu Marc-formaatilla
https://wiki.helsinki.fi/xwiki/bin/view/rdasovellusohje/RDA-kuvailu%20MARC%2021%20-formaatilla/Musiikin%20RDA-sovellusohje/03.%20P%C3%A4%C3%A4kirjauskent%C3%A4t%20%281XX%29/ |
| Miksi kirjaston nettisivuilla saattaa olla sama kirja useaan kertaan ja näiden kirjojen tiedot poikkeavat osittain toisistaan? |
104 |
|
2.1.2024 |
|
Samasta kirjasta voi ilmestyä useita eri painoksia, ja ne viedään kirjaston tietokantaan erillisina nimekkeinä. Kirjasta on voinut esimerkiksi ensin ilmestyä kovakantinen versio ja sittemmin pehmeäkantinen pokkaripainos. Vanhoista kirjoista otetaan uusintapainoksia, jotka voivat ilmestyä joko samalla tai uudella kansikuvalla.
Eri painoksissa saattaa olla ulkoisia eroja. Esimerkiksi kirjan sivumäärä voi vaihdella, vaikka teoksen tekstiä ei olisi mitenkään muokattu, sillä uusi painos voi olla ulkomitoiltaan erilainen tai teksti on voitu latoa erilaisella fontilla. Toki kirjan sisältöön on voitu tehdä myös muutoksia: vanhasta käännösromaanista on voitu julkaista uusi tai korjattu suomennos tai vanhojen tietokirjojen tietoja päivittää.... |
| Onko sovellusta minne voisin tallentaa lukemani kirjat? |
163 |
|
13.4.2023 |
|
Kirjojen sosiaalista luettelointia varten voi käyttää esimerkiksi Goodreadsia tai LibraryThingiä, jos listaamiseen haetaan tässä nyt jotakin musiikkitietokanta Discogsin kaltaista alustaa eikä esimerkiksi kirjablogeja, muistiinpanosovelluksia tai Instagramin kirjatilejä.
Amazonin omistamalla Goodreadsilla on eniten käyttäjiä ja eniten nimekkeitä. Käyttäjät kuvaavat Goodreadsin toimivan enemmän sosiaalisen median kaltaisena kanavana, kun taas LibraryThing sopii paremmin kirjojen katalogisointiin ja kuvailutietojen järjestelyyn. Molemmista palveluista löytyy hyvin myös suomenkielisten kirjojen kuvailutietoja. Näiden kahden todennäköisesti eniten käytetyn palvelun lisäksi on olemassa pienempiäkin alustoja, kuten esimerkiksi The StoryGraph,... |
| Mitä tarkoittaa " Innoituksen perustana (teos) : Moyes Jojo " ? |
193 |
|
18.3.2023 |
|
Luettelointitiedoissa lause on harvinainen, vaikka monet kääntäjät tekevät samaa kuin Riina Vuokko.
Lause tarkoittaa, ettei käännös ole aivan sanasta sanaan, vaan kääntäjä on halunnut tavoittaa myös kirjan tunnelman suomen kielellä.
Kersti Juva on kirjoittanut kääntäjän ammatista teoksia, joissa kielten erilaisuuksia pohditaan ansiokkaasti. https://kieliasiantuntijat.fi/juvan-teos-on-jannittava-sukellus-kaannosvastineiden-valtamereen/ |
| Miten hakea kirjaa helmet aineistohaulla tekijän nimen perusteella? Jos nimi pitää esittää muodossa esim. Linna, Väinö. Jos henkilön sukunimi on Le Van Quyen … |
115 |
|
14.7.2022 |
|
Tekijän nimenmuodon voi tarkistaa kotimaisissa nimissä KANTO - Kansalliset toimijatiedot -tietokannasta ja ulkomaalaisissa nimissä esimerkiksi VIAFin tietokannasta. Mikäli kyse on henkilöstä, valitse VIAFissa kentäksi Personal names. Michel Le Van Quenin oikea nimenmuoto on Le Van Quyen, Michel.
Helmetin vapaasanahaussa nimien järjestyksellä ei ole väliä, joten vaikeampien nimien kohdalla suosittelen käyttämään sitä. Se hakee tekijä-kentän lisäksi lähes kaikista tietueen kentistä. |
| Haaveilen saavani joskus cd- ja LP-levyistäni tietokannan. Onko tiedossanne em. tarkoitukseen räätälöityä sovellusta windows alustalle? |
191 |
|
8.11.2021 |
|
Kenties vastaus jota etsit on tämä? 26.5.2021 Kysy palvelusta:
"Oman levykokoelman luettelointiin ja hallintaan on monia ratkaisuja, riippuen siitä kuinka kattavasti levyt täytyy dokumentoida ja mitä tietoja levykokoelmasta pidetään tärkeinä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä ilmaisista tai maksuttomista vaihtoehdoista.
Kokoelman hallinnan ja keräilyn näkökulmasta yleisin on varmaan Discogs-verkkopalvelu ja mobiilisovellus. Oman kokoelman ylläpito Discogsin diskografiatiedoilla on helppoa, mutta jos levyn tietoja ei löydy valmiiksi niin uuden julkaisun lisääminen on aika tarkka ja moniosainen prosessi.https://www.discogs.com/https://www.discogs.com/app
Taulukko- ja tietokantaohjelmia (Microsoft Excel, Access, Open Office Calc...) voi... |
| Etsin softaa, jolla lueteloida oma levykirjasto. |
407 |
|
26.5.2021 |
|
Oman levykokoelman luettelointiin ja hallintaan on monia ratkaisuja, riippuen siitä kuinka kattavasti levyt täytyy dokumentoida ja mitä tietoja levykokoelmasta pidetään tärkeinä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä ilmaisista tai maksuttomista vaihtoehdoista.
Kokoelman hallinnan ja keräilyn näkökulmasta yleisin on varmaan Discogs-verkkopalvelu ja mobiilisovellus. Oman kokoelman ylläpito Discogsin diskografiatiedoilla on helppoa, mutta jos levyn tietoja ei löydy valmiiksi niin uuden julkaisun lisääminen on aika tarkka ja moniosainen prosessi.https://www.discogs.com/https://www.discogs.com/app
Taulukko- ja tietokantaohjelmia (Microsoft Excel, Access, Open Office Calc...) voi myös käyttää levykokoelman luetteloimiseen, ja valmiita Excel-... |
| Paljonko kestää että on uusi tietue tehty sierraan kirjasta? |
214 |
|
16.3.2018 |
|
On mahdotonta sanoa mitään yleispätevää, koska kuluva aika riippuu monesta tekijästä. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa aikaa, joka kestää kirjan julkistamisesta siihen että sen voi varata Sierran/HelMetin kautta, nykyään useimmat uutuudet tulevat vähin tiedoin tietokantaan ja varattavaksi jo ennen kuin uutuus on ilmestynyt. Näitten osalta voidaan sanoa, ettei aikaa kulu ollenkaan. Joskus käy kuitenkin niin, ettei kustantajan lupaama uutuus ilmestykään ilmoitetussa aikataulussa ja tapahtuu sitäkin, että kirja jää kokonaan julkaisematta. Tällöin viive voi olla vaikka kuinka pitkä.
Jos taas oletamme, että kysyjää kiinnostaa, kuinka nopeasti HelMet-luetteloijat saavat kirjatietueen valmiiksi, on siihenkin mahdotonta antaa yleistä... |
| Olen soittanut ja laulanut elämäni aikana useissa orkestereissa ja kuoroissa. Useimmille on yhteistä se että nuottien järjestämiseen ei ole mitään systeemiä… |
285 |
|
21.11.2017 |
|
Kirjastojen luettelointiohjelmat ovat maksullisia, joten eivät ehkä tule kysymykseen sinun kohdallasi. Library Thing -palvelun kautta on mahdollista maksutta luetteloida pienehköjä kokoelmia. Alla linkki sivustoon ja sivustoa käsittelevään blogiin:
https://fi.librarything.com/
http://blogs.uta.fi/kirjasto/2014/09/25/librarything-on-palvelu-kotikir…
Luetteloinnin voi tehdä myös Excel-tiedostona. Alla tietoa Excel-luetteloinnista Sakasti-sivustolta, joka on palvelu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöille ja toimijoille. Sivustolta löytyy myös linkki Marjaana Saapungin opinnäytetyöhön (Tervolan seurakunnan kirjojen luettelointi):
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content23907C
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/... |
| Mikä on tämän kirjan nimi? ISBN 978-951-0-42164-2 Onko nimi pelkkä Calendar girl vai Calendar girl Tammikuu Helmikuu Maaliskuu? Verkkokirjasto Anders sanoo… |
687 |
|
11.7.2017 |
|
Kansalliskirjaston Fennica-tietokanta osoitteessa https://fennica.linneanet.fi kertoo, että ”Calendar girl” on kirjan pääotsikko ja ”tammikuu, helmikuu, maaliskuu” puolestaan alaotsikko. Kirjojen merkitsemistavat saattavat hiukan vaihdella kirjastoittain.
Kirjastojen merkitsemistavoista löytyy tietoa esimerkiksi Kansalliskirjaston Kirjastoaineistojen kuvailusäännöt -sivustolta osoitteesta https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=86353913. Säännöissä on kerrottu, mistä kohti ensisijaisesti esimerkiksi kirjojen tiedot otetaan, mutta kirjastot saattavat toki poiketa ohjeista, jos katsovat itse jonkin muun ratkaisun paremmaksi.
|
| Ennen oli Helmet-sivuilla oikea tieto Anna Amnell = Pirkko Pekkarinen. Nyt minusta on tehty kaksi eri henkilöä. Kirjoitin ensimmäiset kolme Aurora-kirjaa… |
452 |
|
30.5.2017 |
|
Luettelointi Helmet-tietokannassa ei ole muuttunut, vaan siellä on kyllä aivan entiseen tapaan viittaustietue Anna Amnellista Pirkko Pekkariseen ja päinvastoin. Uudemman hakujärjestelmän (ns. Helmet-haun) näytöllä viite- eli auktoriteettitietueet tosin näkyvät varsin pieninä linkkeinä lähellä sivun alareunaa ja saattavat siksi helposti jäädä huomaamatta. Katso esim. tämä hakutulos (hakuterminä Pekkarinen Pirkko) ja siitä kohta "Hae termillä": http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spekkarinen%20pirkko__Oright….
Vanhemmassa hakujärjestelmässä (ns. perinteisessä Helmet-haussa) viittaustietueet näkyvät selkeämmin, katso esim. http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=a&searcharg=amnell+…
Viittaustietueet Helmet-tietokannassa... |
| Opiskelen ammattikorkeassa kirjastonhoitajaksi ja olen kiinnostunut elokuvien luetteloinnista. Kansalliskirjaston sivuilta löytyy kuvailusäännöt kirjallisuuden… |
996 |
|
30.1.2014 |
|
Kansalliskirjaston sivuilla olevat kuvailusäännöt osoitteessa http://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=86353913
on tarkoitettu kaikkien aineistolajien luettelointiin. Niitä käytetään siis myös elokuvien luetteloinnissa.
Elokuvien luetteloinnissa saatetaan välillä käyttää apuna Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen elokuvien ikärajatietokantaa, sen löytää osoitteesta http://www.meku.fi/index.php?option=com_meku&view=meku&Itemid=372&lang=…
Myös IMDb-tietokannasta saattaa joskus olla apua (http://www.imdb.com/).
|
| Olen informaatiotutkimuksen opiskelija ja teen aiheeseen liittyviä tehtäviä. Kysyisinkin, mistä Marc-kentästä kirjastotietokanta, esim. Helmet, poimii hakuun… |
560 |
|
27.9.2013 |
|
HelMet-järjestelmässä aineistotyyppi merkitään kenttään 599, joka on ns. "oma" kenttä. Rajauksissa käytetään kuitenkin ensisijaisesti ns. yliöön merkittävää koodia, joka esimerkiksi CD-levyillä on 3, kirjoilla 1. Kielirajaukset tehdään MARC-kentän 041 perusteella. Selväkielisenä kielet merkitään kenttään 546.
HelMet-tietokannassa voi normaalin asiakasnäytön lisäksi tarkastella tietuetta myös MARC-muodossa, jolloin on helppo tutkia, mistä kentästä mikin asiakasnäytön tieto on peräisin. Pääkirjauksen voidaan sanoa muodostuvan aina kahdesta pääelementistä eli pääkirjauksen otsikosta (tekijän tai esittäjän nimi, MARC-kentät 100 ja 110) ja päänimekkeestä, joka merkitään kenttään 245 (jos kyseessä on standardoitava teoksen nimi, käytetään myös... |
| Mitä tarkoitetaan YKL:n "viittausluokalla"? |
916 |
|
25.7.2012 |
|
Luokkaviittaus termiä käytetään, kun teos voidaan sisältönsä puolesta sijoittaa useampaan eri luokkaan ja sille annetaan varsinaisen luokan lisäksi useampia luokkaviittauksia, jotka ilmaisevat teoksessa käsitellyt toissijaiset aiheet.
|
| Kysyn salanimistä. Joissain kirjoissa on laitettu tekijä perään salanimi. Ilkka Remeksen eli Petri Pykälän kirjoissa niin ei kuitenkaan ole, vaikka salanimi… |
1233 |
|
6.10.2011 |
|
Tässä ei välttämättä ole kyse mistään sen kummallisemmasta kuin epäyhtenäisestä käytännöstä eri kirjastojen ja luetteloijien välillä. Usein kirjastot tosin hyödyntävät kansallisbibliografia Fennican luettelointitietoja sellaisinaan, joten salanimi-lisämääreen käyttö kirjastotietokantojen tekijätiedoissa on hyvin suuressa määrin yhdenmukainen Fennican kanssa: joissain tapauksissa sitä on käytetty, toisissa taas ei.
Ilkka Remeksen todellisen henkilöyden salaamisesta ei ole kyse. Kansallisbibliografian auktoriteettirekisterissä Petri Pykälän ja Ilkka Remeksen nimet on linkitetty toisiinsa, joten tekemällä Fennicassa tekijähaun "Remes, Ilkka" saa teoslistauksen ohella huomautuksen Ilkka Remeksen oikeasta nimestä.
Sitä paitsi, kun Remeksen... |
| Mari Jungstedtin "Kevään kalpeudessa" on kirjakerhon kuukauden kirja, mutta miksiköhän sitä ei löydy Helmet-haulla? |
1245 |
|
28.2.2011 |
|
Mari Jungstedtin vasta ilmestynyttä suomennosta "Kevään kalpeudessa" on kyllä tilattu HelMet-kirjastoihin, mutta niteet eivät ole vielä saapuneet kirjastojen hankinta- ja luettelointiosastoille. Teoksen tiedot näkyvät HelMetissä heti, kun teos on luetteloitu.
https://www.helmet.fi/
|
| Kirjastojärjestelmässä on aineistolajit DVD, CD, CD-ROM. Kyseessähän on tekninen laite. Vähän sama kuin lehtien aineistolajina olisi painopaperi. Levyhän voi… |
1803 |
|
9.2.2011 |
|
Kirjaston luetteloinnissa aineistolajilla tarkoitetaan sitä, missä muodossa ko. aineisto on ilmestynyt tai talletettu. Paperille painetusta materiaalistakin eritellään aineistolajien avulla kirjat, lehdet, nuotit, kartat jne.
Aineistolaji-määritteen avulla on mahdollista rajata hakua niin, että tulokseksi tulevat vain esimerkiksi tiettyä aihetta käsittelevat kirjat, mutta ei lehtiä, tai tietty musiikkikappale nuotteina, mutta ei äänitteinä. Aineiston luetteloinnin yksi tarkoitus on ennakoida sitä, millaisia tiedonhakumahdollisuuksia tarvitaan.
Elokuvien kohdalla tallennusmuoto on oleellinen tieto vaikkapa varausta tehdessä, jotta asiakas, jolla on käytössään dvd-soitin mutta ei videonauhuria - tai toisin päin - voi kohdistaa varauksen... |
| Mitkä ovat luetteloinnin ja sisällönkuvailun erot? Nämähän tarkoittavat osittain samoja asioita, mutta ne ratkaisevat erot? |
1901 |
|
4.10.2010 |
|
Luetteloinnilla tarkoitetaan dokumenttien perusrekisteröintiä, jossa aineisto kuvaillaan määrättyjen ulkoisten peruspiirteiden mukaan (esim. tekijä, teoksen nimi, julkaisutiedot, sivumäärä, muut ulkoasutiedot). Luettelointia tehdään tietyn formaatin mukaisesti esim. kirjaston aineistotietokantaan. Sisällönkuvailusta puhutaan silloin, kun dokumentin sisältö analysoidaan ja kuvataan. Siihen kuuluvat luokitus ja indeksointi, joka on sisällönkuvailua asiasanojen avulla. Sisällönkuvailun tehtävänä on tukea tiedonhakua sisällöllisin perustein. Luettelointi on näistä ensisijainen, koska ilman sitä ei voida tehdä sisällönkuvailua.
Lähde: Suominen, Saarti & tuomi: Bibliografinen valvonta : johdatus luetteloinnin ja sisällönkuvailun menetelmiin... |
| Ovatko Henrik Tikkasen kirjat: Kulosaarentie 8, Kulosaari... Majavatie 11, Herttoniemi... Mariankatu 26, Kruununhaka... romaaneja? vai omaelämäkerta? |
897 |
|
27.7.2010 |
|
Ne ovat romaaninmuotoon kirjoitettuja omaelämäkertoja. Esim. meillä
Helsingin kaupunginkirjastossa ne on luokiteltu romaaniluokkaan eli
1.4:een.On tietysti ns. "makukysymys" kuinka haluaa ne luetteloida.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
