lottor

11 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–11.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko Suomessa joskus ollut Seoy-niminen vaatefirma? Jostain näin, että Lottien kenttälakissa olisi ollut Seoy valmistajana. Mitään muuta tietoa en kyseisestä… 102 6.11.2023 Finna-haulla löytyy valokuva lottalakista, jossa on lakin sisäpuolella merkintä "Seoy". Merkinnän tarkoitus on ilmeisesti tässäkin jäänyt vähän epäselväksi: onko kyse valmistajasta vai jostakin muusta tunnuksesta. https://www.finna.fi/Record/mkm.166867518587700?sid=3299584203 (Kuva: Mikkelin kaupungin museot) Jukka I. Mattila on kirjoittanut teoksen Lottapukujen historia (Minerva Kustannus Oy, 2021). Se on hyvin seikkaperäinen selvitys lottapukineiden historiasta 1920-luvulta aina järjestön lakkauttamiseen v. 1944 asti. Myös lakit esitellään tarkasti. Asujen, lakkien ja jalkineiden valmistajista ei kuitenkaan juuri lainkaan kerrota. Seoy-merkintä ei siitä selvinnyt Myöskään erilaisilla digilähteillä, kuten Kansalliskirjaston...
Montako sotaveteraanita ja rintamalottaa on elossa nyt? Entä Etelä-Pohjanmaalla? 66 12.9.2023 Veteraaniliittojen sivuston mukaan sotaveteraaneja oli elossa 2985 vuonna 2022. Sivulta näkyy myös ennuste tästä vuodesta eteenpäin. Ilkka-Pohjalaisen artikkelin Veteraanityö siirtymässä perinneyhdistyksille (19.9.2022) mukaan sotaveteraaneja oli Etelä-Pohjanmaalla elossa runsas 100. Kauppalehden artikkelissa Lotta Svärd pisti strategiansa uusiksi ja suuntaa nyt miljoonaomaisuutensa tuotot kolmeen kanavaan (30.3.2022) kerrotaan, että Lottia oli viime vuonna elossa n. 1200. Olin yhteydessä Etelä-Pohjanmaan Lottien määrästä Etelä-Pohjanmaan Lottaperinne ry:hyn, mutta heillä ei ollut tällaista tilastotietoa. He vinkkasivat, että Lotta Svärd Säätiöllä voisi olla tietoa. Halutessasi voit olla yhteydessä sinne info@lottasaatio.fi
Etsin kirjaa/julkaisua naisylioppilaiden ilmatorjuntakoulutuksesta sodan aikana, koulutusta Laajasalossa, muistomerkki Espoossa. 81 20.8.2022 Erkki Väliniemi on koonnut Laajasalon historiaa koskevan nettijulkaisunsa yhteydessä  artikkelin Jatkosotaa Laajasalossa.  Linkki artikkeliin .  http://ykh.mbnet.fi/ykh_historia_uusin/kertomuksia.html#valonheitinlotat (2015). Artikkelin lopussa on lähdeluettelo, jonka avulla pääsee eteenpäin.  Urho Myllyniemen kirja Vain valioita joukossamme on -  lottien 14. valonheitinpatteri Helsingin ilmatorjunnassa (Ilmatorjuntasäätiö, 2014) kertoo ilmatorjuntalotista Helsingissä ja ainakin esittelytekstin mukaan se keskittyy nimenomaan naisylioppilaisiin, jotka keskeyttivät opintonsa ilmatorjuntatyön vuoksi.  Helmet-linkki: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2185814?lang=fin  
Ainakin sotien aikana v. 1939-44 Lottajärjestön organisaatioon kuului rajatoimistoja. Mitä ne olivat ja missä niitä oli? 147 3.12.2021 Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Rajatoimistot ovat jääneet Suomen historiassa varsin vähälle huomiolle, vaikka niillä oli keskeinen rooli sodassa selviytymisessä. Lotta Svärdin järjestön ja rajatoimistojen tärkeimpänä tehtävänä oli tukea Suomen uurastusta rintamalla. Rajatoimiston henkilökunta oli myös tärkein linkki lottajärjestön ja puolustusvoimien välillä sotien aikana. Maritta Pohlsin ja Annika Latva-Äijön kirjoittamassa kirjassa ”Lotta Svärd – käytännön isänmaallisuutta” käsitellään aihetta laajasti ja yksityiskohtaisesti. Rajatoimistoja oli alun perin vain yksi, eikä sekään aloittanut rajatoimiston nimellä, vaan Kannaksen toimistona. Toimisto perustettiin 1939 ensin Perkjärvelle, mutta siirrettiin sittemmin Viipuriin. Se...
Etsin elämänkertatietoja mm. Lotta Svärd järjestön muonituspäällikkönä ja Mikkelin piirin puheenjohtajana toimineesta Irma Maria Turusesta (1898-1991). http:/… 419 5.1.2017 Hei, Irma Turusesta löytyy lyhyet henkilökuvat mm. seuraavista teoksista: Häkkinen, Raili. Mikkelin lottahistoria (Mikkeli 1999). Tuominen, Pirjo (toim.). Lotat : Suomen naisten suuri tarina (Helsinki 2010). Valitettavasti kirjallisuudesta ei löytynyt tietoja Irma Turusen puolisosta tai vanhemmista.
Haluaisin tietää, kuinka paljon tänä itsenäisyyspäivänä 2012 on elossa Sotainvalideja tai veteraaneja ja lottia? Arvio riittäisi! Kiitos! 1455 3.12.2012 Viime sodissa vammautuneista 95 000 sotainvalidista on yhä elossa noin 7 000. Sotaveteraaneja on elossa noin 42 000. Arviot elossa olevien lottien määrästä liikkuvat välillä 20 000-25 000. http://www.sotainvalidit.fi/ http://www.sotiemmeveteraanit.fi/ http://www.lottasaatio.fi/
Sain muutama vuosi sitten mummuni hautajaisissa tietää hänen olleen sodan aikana lottana. Nyt minua kiinnostaisi tietää mitä ja missä mummuni on sodan aikana… 3553 26.4.2011 Kansallisarkiston sivulla on Portti-tietokanta, jossa on esitelty talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil… . Sisällysluettelosta pääsee kohtaan "lotat". Siellä kerrotaan, että Lotta Svärd -järjestön arkistoon sisältyy kortisto jatkosodan aikana komennuksella olleista lotista. Pääesikunnan viestiosaston arkistosta (T 20873) löytyy puolestaan viestilottia koskeva kortisto. Kaikkia näitä aineistoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä, ks. http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lotta_Sv%C3%A4rd#Miten_etsin_tieto… . Sivuilla on muutakin tietoa aineiston etsimisestä ja arkistolähteistä.
Meillä on tekeillä Veteraanimatrikkeli ja siihen tulee myös luettelo lotista. Ainoa lottamatrikkeli jonka löysimme on Kariston julkaisema (1973)… 2993 19.1.2004 Lottamatrikkeleita on ilmestynyt useitakin. Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyi 108 nimekettä. Hain nk. laajennettuna hakuna käyttäen asiasanoja "lotat" ja "matrikkelit". Kirjoja ei välttämättä ole saatavilla pääkaupunkiseudulla, mutta niitä voi pyytää kaukolainaksi muista Suomen kirjastoista. Kaukopalvelumaksu on 4 €/ kirja. Linda-tietokantaa et valitettavasti pääse selaamaan omalta koneeltasi, mutta se on käytettävissä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen asiakastyöasemilla. Helmet-aineistotietokannasta löytyvät seuraavat neljä matrikkelia, joissa on tiedoja myös lotista: "Lotta Svärd : Etelä-Suomi"/ toim. Taito Seila. Hki : Aikakirja, 1973. ISBN 951-9098-03-8 "Jalkaväkirykmentti 56 : 1941-1944" / Kaino Tuokko...
Onko Lotta (Svärd) -järjestöstä ja toiminnasta saatavana englanninkielistä tietoa? 721 13.7.2001 Lotta Svärd järjestöstä löytyy vähän englanninkielistä tietoa. Tässä joitakin artikkeleita, joista on ehkä apua. Ollila, Anne: Women´s voluntary associations in Finland during the 1920s and 1930s. (Scandinavian journal of history. 1995:2, s. 97-107) Olsson, Pia: ”Learn to love your country and its people”: from Lotta ideology to action. (Finnish-Hungarian Symposium on Ethnology. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.1995 s. 246-253) Olsson, Pia: Motherly love or practical work: nationalism in the Lotta Svärd local branches during the 1920s and 1930s. (Ethnologia Fennica: Finnish studies in ethnology.1999. s. 22-29) Eskelinen, Anne: Women and the army. (Finnish peace making. 1987. s. 276-282) Tuomivaara, Sirpa: The oraganization of women in...
Joudun pitämään juhlapuheen 30.5.01 80-vuotta täyttävälle naiselle, joka on Ilomantsista kotoisin, Kalevalan lausuntaa harrastava ja lotta. Mistä löydän ao… 1369 14.5.2001 Kalevalaisesta perinteestä löytyy paljon tietoa, mutta koska henkilö on kotoisin Ilomantsista, tässä muutama lähde ilomantsilaisesta perinteestä Kalevalaan liittyen: Runon ja rajan teillä, Kalevalaseuran vuosikirja 68, 1989. Turunen, Aimo: Mantsin laulu, 1987. Turunen, Aimo: Mateli Kuivalatar, 1985. Kotiseutumme Ilomantsi : Kalevala-kunnan kotiseutulukemisto, 1987. Tässä on myös muuta tietoa Ilomantsista. Eino Leinon runoudessa on myös vaikutteita kalevalaisesta lauluperinteestä, hänhän vietti jonkin aikaa Ilomantsin Mekrijärvellä (Megrijärvellä). Runoteos Yökehrääjä liittyy tähän aikaan. Helkavirret myöhemmin ovat tietysti myös tätä perinnettä. Eino Leinon kirjoitelmista, joista osa ajoittuu vuodelle 1921, voi aistia tuon ajan henkeä. Ne...
Tyttäreni tekee esitelmää Suomen Lotista. Olisiko netissä tiivis tietopaketti aiheesta? 685 24.4.2001 Erinomainen osoite netissä on http://lottamuseo.com/lotta_svard.htm