lorut

108 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä kirjasta: ”On jäätä pakkasta, paljon lunta. Se pingviinin on valtakunta. Se siellä elää ja asustaa ja merestä kaloja sukeltaa. 29 5.12.2019 Runo on Bo Bjurströmin kuvittamasta kirjasta "Yhdessä : kuvia ja loruja eläimistä" (Artko, 1977), johon runot on kirjoittanut Kristiina Karhu. Kirjan jokaisella sivulla on kuva kahdesta saman lajin eläimestä ja eläimeen liittyvä loru, esimerkiksi hirvestä, seeprasta, kirahvista, mäyrästä ja ketusta.
Onko sellaista teosta olemassa, jossa esiintyisi suomenkielisiä esim. "rimmaavassa muodossa" tai muuten vaan värssyjä tai runoja etunimistä? 29 14.11.2019 Tällaista kirjaa ei valitettavasti löytynyt. Alla linkki kuitenkin yhteen etunimien värssysivustoon:  https://varssyja.wordpress.com/nimi-loruja/
Siskosten kanssa muistetaan lapsuudesta jokin kirja tai runo tai joku muu, jossa on lause: rouva Kettu Repolainen on uhkea muhkea nainen. Kukaan meistä ei vain… 60 30.8.2019 Muistelemanne railakas runokirja on Pirkko Koskimiehen Pupu Tupunan loruaapinen (Artko, 1982).
Kyseessä lasten lorukirja. Kirjan kansi vaaleanpunainen jossa piirretty tytön kuva. Tekijää en muista, ulkomaalainen. Kirjassa loru joka alkaa sanoin; … 77 10.8.2019 Anni Qvistin kirjoittaman ja Pirkko Hakkilan kuvittaman kirjan "Höpsistä pussiin (WSOY, 1971)" kannessa on piirretty tytön kuva ja kirjassa on loru, joka alkaa sanoin: "Amaryllis puhkes kukkaan, Nöpöstiina joutui hukkaan...". Kirja tosin on kotimainen, eikä kansikaan vaaleanpunainen, mutta olisikohan kuitenkin oikea?
Ovatko alla olevat lasten lorut/runot kaikki vanhoja kansanloruja vai onko niillä vielä tekijänoikeus voimassa? Onko teillä tietoa asiasta...? - Körö körö… 329 5.8.2019 - Körö körö kirkkoon on lastenlaulu, jonka sävel ja sanat ovat tuntemattoman tekijän.  - Kierrän, kierrän kaupunkia on suomalainen kansaruno.  - Harakka hyppii maassa on kansanloru. - Harakka huttua keittää on suomalainen kansanlaulu. - Tässä on isä tukeva,  tässä äiti puuhaisa on suomalainen lastenloru. - Veetään nuottaa on kansanloru. - Maanantaina makkarat tehtiin on suomalainen kansanruno.   - Leivon, leivon leipäsiä on suomalainen kansanruno. Tiedot löytyvät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta: https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm)  Monet loruista/runoista on myös sävelletty. Sävellysten tekijänoikeudet on erikseen selvitettävä.   
Onko Aleksis Kiven jossain tekstissä loru Someron pitäjän taloista: Syvänojan Sonni, Sylvänän Jalli, Ollilan Älli? 67 7.5.2019 Laulua entisen Suur-Someron pitäjän taloista ei Kiven teksteissä lauleskella. Aleksis Kiveen tämä loru kuitenkin liittyy siten, että sitä lauleskelleeseen Someron Pajulasta, Myllymäen torpasta kotoisin olleeseen Heikki-nimiseen mielenvikaiseen kulkuriin viitataan Seitsemän veljeksen yhdeksännessä luvussa: "Siinä hän seisoo kuin entinen Paijulan Heikki, se Myllymäen Hessu, röykkiö kenkärajoja seljässä." Myllymäen Hessu (s. 1810, k. 1870) oli "yksinäinen, lapsekas ja hiukan sekapäinen mies". Hän toimitti paimenenvirkaa ja muuta pientä ammattia eikä koskaan suuttunut, vaikka koko kylä piti häntä narrinaan. Hän kierteli pitäjästä pitäjään, joskus kantaen kenkärajoja olkapäällään ja lallatellen laulua: "Vilukselan Vitka / ja Viuvalan Pispa, /...
Pääsiäislorujumppia tai leikkejä lapsille 106 9.4.2019 Suomen Latu on muokannut perinteisistä ulkoleikeistä pääsiäisteemaan sopivia leikkejä. Ohjeet löytyvät sivulta:https://www.suomenlatu.fi/uutiset/ulkoile/paasiaisen-parhaat-ulkoleikit.html Myös Marttojen sivuilla on muutama vinkki:https://www.martat.fi/marttakoulu/pikkukokki/kotikulmilla/pelit-ja-leik…Maija Baricin kirjassa Tohelon ja Torvelon pääsiäinen on leikkejä, lauluja ja loruja:https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1153314 Pääsiäistietoutta, loruja ja puuhaa löytyy lisäksi kirjoista: Juvonen, Virpi: Laskiaisesta luttuun Lasten pääsiäiskirja Juvonen, Riikka: Pääsiäisen salaisuushttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1833435https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1330961https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
"Onnea, onnea, onnea vaan, punainen tupa ja perunamaa"? 232 19.3.2019 Sanonnan alkuperästä ei löytynyt tarkkoja tietoja, vaikka se mainitaankin monissa lorukirjoissa. Täytynee siis siirtyä epävarmemman pohdinnan puolelle. Vanhasta sanomalehtiaineistosta ei juurikaan paljonkaan osumia sanonnasta. Sen sijaan lastenlehti Pääskysen numerossa 14.12.1878 on ilmestynyt Z. Topeliuksen kirjoitus Punainen tupa, joka on ilmestynyt myös Lukemisia lapsille -sarjassa. Kirjoituksessa kaksi lasta – Aina ja Ruusa – käy vuoropuhelua suunnitellen, mihin käyttäisivät kaksi hopearahaa. Aina ehdottaa maantien varressa olevan pienen punaisen tuvan ostamista, ja siitä lähtee liikkeelle heidän pienen taloutensa suunnittelu, joka tosin osoittautuu aika hankalaksi. Lopulta lapset antavat rahat köyhille. Näkisin, että ”punainen tupa...
Etsin vanhaa leikkilorua, joka liittyy kivillä pelattavaan noppapeliin. Iäkäs ihminen muisteli sellaista lorua lapsuudestaan. Nippis nappis naulastuolista ei… 57 29.1.2019 Ilman tarkempia tietoja emme valitettavasti onnistuneet selvittämään lorua. Ainakin näistä kirjoissa on myös vanhoja lasten leikkiloruja: - Jos sul lysti on : Suomen lasten leikkirunot / toimittanut Ismo Loivamaa - Leikkiloruja / kuvitus ja toimitus Kirsi Lappalainen  - Onko koira kotona? : miten ennen leikittiin / Kirsti Manninen, Pirkko Kanerva   - Suomen kansan leikkejä / Käytäntöön sovitti Anni Collan - Kuukernuppi : vanhoja ja uusia lastenloruja / toim. Ulla Lipponen                                                                        
Mitenkähän jatkuu: Varis se lähti kruununkylästä viljaa varastammaa... Kenen runo mahtaa olla 100 24.1.2019 Varis varkaissa on merkitty lastenloruksi Pohjanmaalta - sen tekijää ei tunneta. Varis se lähti ruunun kylästä viljaa varastamaan / mies tuli tiellä vastahan / koppasi kiven kouraansa / löi sillä varista jalkaan Kipiti kopiti, kipiti kopiti / kipiti, kopiti, kipiti, kopiti / varis oli jalatonna Sika juoksi tietä pitkin / kaukalo sian perässä / ämmä istui kaukalossa / pitkä pussi selässä Kipiti kopiti, kipiti kopiti / kipiti kopiti, kipiti, kopiti / varis meni possun kyytiin.
Mikä on sellainen vanhankansan lastenloru/satu , missä on muistaakseni joku kana joka juoksee jonkin asian takia jotain kyselemässä eri paikoista ja aina saa… 180 11.1.2019 Kyseessä on kaiketikin vanha kansanruno kukon ja kanan saunamatkasta (Kukon ja kanan saunamatka). Runosta näyttäisi olevan useita versioita ja runo esiintyy myös usealla eri nimellä. Alla olevissa linkeissä on luettavissa muutama versio. Lisäksi runo löytyy myös esimerkiksi teoksista Kolmas lukukirjani (toim. Lauri Viljanen, useita painoksia), Lennä, lennä leppäkerttu : tuttuja lastenrunoja ja -loruja (koonnut Helvi Karahka, useita painoksia).   http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr06169610 http://www.kysy.fi/kysymys/tassa-minun-versioni-kukon-ja-kanan-saunaretkesta https://finna.fi/ http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Helmellä helistää, maalis maata näyttää mitä sanotaan muista kuukausista? 128 28.12.2018 Yliopiston almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan "Maaliskuu maata näyttää." -sanonnan olevan  vanhan kansan hokema. Lähdettä sanonnalle tai muita kuukausia ei mainita. https://almanakka.helsinki.fi/fi/publikationer/blogi/483-maaliskuu-maata-nayttaa.html Näitä kuukausiloruja on monia, mutta aivan etsimäsi mukaista emme löytäneet. Elsa Beskowin Vuosisatu: kuvakirja -teoksessa vuosi alkaa näin: "Tammikuu alkaa vuoden, ja helmikuu on lyhkäisin..." Mm. Saini Knuutilan tekemässä Aapisessa taas näin: "Tammikuu ja tuiskusää, helmikuu ja hiihtoretki..." Kirjastonhoitajalta on aikaisemminkin kysytty näitä runoja. Alla linkki aikaisempaan vastaukseen, jossa on myös kysytty lorua, jossa "maaliskuu maata näyttää", mutta "helmikuussa...
Virren 548 3:n säkeistön sanat ja lastenloru 355 19.9.2018 Virren 548 (Tule kanssani, herra Jeesus) sanat ovat peräisin Hilja Haahdin vuonna 1899 julkaistuun Tuomenterttuja-kokoelmaan sisältyvästä runosta Rukous. Alun perin tämä kaksisäkeistöinen runo alkoi sanoin "Tule luokseni, herra Jeesus", mutta kun se seuraavana vuonna liitettiin laulukirjaan Hengellisiä lauluja ja virsiä, alku oli muutettu nykyiseen muotoonsa ("Tule kanssani..."). Runon sävelsi inkeriläinen musiikkimies, opettaja Mooses Putro. Kun Tule kanssani, herra Jeesus otettiin mukaan virsikirjaan vuonna 1938 se sai sävelmäkseen Armas Maasalon koraalin. Kaikissa tutkimissani painetuissa lähteissä sekä Haahdin runo että siihen perustuva virsiteksti sisältävät vain kaksi säkeistöä. Kysymyksen lastenlorulle en tekijää löytänyt, mutta...
Luulen muistavani muut kohdat lastenlorusta "Mikä yks?-minä tässä, mikä kaks?-silmää päässä" jne kymppiin asti lukuunottamatta kahdeksikkoa. Jos "reessä… 83 13.8.2018 Mikä yksi?-lorusta on olemassa useita erilaisia toisintoja. Eroavaisuuksia eri versioiden välillä on varsinkin lorun alkupuolella; kohdat 7-10 sen sijaan olivat osapuilleen samat useimmissa tutkimissani versioissa: seitsemän tähteä Otavassa (Seulasissa), kahdeksan kappaa nelikossa, yhdeksän kertaa (kirkonkelloja) läpätään, kymmenen käskyä laissa. Sellainenkin variantti tosin löytyy, jossa on "kahdeksan äyrii markass". "Kahdeksan kappaa nelikossa" on kuitenkin tavallisin vastaus kysymykseen "Mikä kahdeksan?" Riittäisiköhän se lievittämään kismitystä?
Onko olemassa jokin loru, jonka avulla muistaa lihojen nimet venäjäksi? Muistan, kun joskus joku venäjää opiskellut henkilö sanoi tällaisen, mutta en muista… 141 7.8.2018 Tätä on kysytty valtakunnalliselta kirjastonhoitajien keskustelupalstalta venäjää opiskelleilta eikä kukaan ole tunnistanut lorua. Olisikohan tuttu jollekin lukijoistamme?
Mikä mahtaa olla lapsuuden lukukirja (saattoi olla laskentokin) yli 60-vuoden takaa, josta löytyvä numeroloru alkoi jotenkin näin: "Ykkönen on kirahvi, sen… 336 6.7.2018 Kollega löysi lorun. Se  nimeltään Numeroloru ja julkaistu vuonna 1956 lastenrunoja ja satuja sisältävässä kirjassa Aarteiden kirja 2: kerro äiti. Runon on kirjoittanut alunperin norjalainen Zinken Hopp, suomentajaa ei mainita.  Aivan muistamallasi tavalla se ei mene, mutta lienee silti sama: 1 on kirahvi, jalkana pylväs 2 on joutsen, niin valkea, ylväs 3 on rotta, joka vaaroja vainuu... TIetoa kirjasta ja sen sisällöstä kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9510041793 Kirjasarja Aarteiden kirja on monista kirjastoista vielä lainattavissa. Se on mm. Riihimäen pääkirjaston varastossa.  
Mikä se on se pussauskoppi? Monissa loruissa ja lauluissa sellainen on, mutta onko sellaista koskaan ollut olemassa, mistä siis sana tulee? 863 3.5.2018 Oikeata pussauskoppia ei liene ollut olemassa. Lorujen ja laulujen pussauskoppi taas on olennainen osa lasten kiusoitteluperinnettä, ja on mahdollista, että "koppi" on päätynyt tähän käyttöön pelkän loppusoinnun vuoksi. Lastenperinnettä paljon tutkinut Leea Virtanen kirjoittaa kiusoittelusta Tytöt, pojat ja tykkääminen -kirjassaan ja esittää, että sitä on kahdentyyppistä: väärään viiteryhmään samaistumisen korostamista ja eroottis- tai seksuaalissävytteistä. Pussauskoppi liittyy näistä jälkimmäiseen: sävyltään eroottinen tai seksuaalinen kiusoittelu vaihtelee pelkästä nimiparin yhdistämisestä pitkiin loruihin, joissa asianomaisia kuvaillaan sukupuoliyhdynnässä tai onnellisina vanhempina. Virtasen kirjaansa varten tutkima muistelma-...
Hakusessa on loru, joka loppuu jotenkin "pienelle suurta voi olla kuperkeikka". On saattanut oli jossakin oppikirjassa. Mikä runo voisi olla kyseessä? 240 13.4.2018 Valitettavasti emme löytäneet tätä lorua. Tuntisiko joku lukijoista sen?
Miltä vuodelta on loru, jossa sanotaan muun muassa "Markkulan Heikin hevosen kello" ja miten se kokonaisuudessaan menee? 224 26.3.2018 Kyseessä on suomalainen kansanruno, jonka syntyvuosi ei ole tiedossa: Piu, pau, papin kello, apulaisen aisakello, Kivijärven kirkonkello, lukkarin lesken lehmänkello, talonpojan taskukello, Markkulan Heikin hevosenkello, vallesmannin vellikello, Turun kirkon tornikello.
OM MOUVVELISSE PAPEETE, UMPEETE LAIT … RUMPPANOO. 155 11.1.2018 Emme valitattavasti tunnistaneet lorua. Se voisi olla vanha lasten loru, esimerkiksi sellainen, jota on käytetty jotakin leikkiä aloitettaessa ja jonka sanat eivät välttämättä tarkoita mitään. Loruja on koottu moniin kirjoihin, mm. Mervi Kosken kokoamaan ja toimittamaan kirjaan Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa.