Miten kauan kaislikot rantavesissä aiheuttavat ihottumaa eli järvisyyhyä? Syksyllä tai keväällä, milloin alkaa tai loppuu? |
244 |
|
|
|
Järvisyyhyn (kerkaria-dermatiitin) aiheuttaa vesilintujen loisen, mikroskooppisen pienen imumadon toukka. Keski- ja loppukesällä voi toukkien määrä rantavesissä nousta niin suureksi, että järvisyyhyä esiintyy pieninä paikallisina epidemioina. Imumato ei lisäänny ihmisessä, ja se kuolee nopeasti. Aiemmin imumadolle altistuneet ja herkistyneet henkilöt saavat voimakkaimmin oireita.
Duodecim terveyskirjasto 18.12.2019, Järvisyyhy, uimarinkutka.
|
Aiheuttavatko halkiomadot bilhartsioosin.Kehitysmaissa. |
130 |
|
|
|
Skistosomiaasi eli bilhartsiaasi tai halkiomatotauti esiintyy pääosin troopisilla seuduilla. Se on malarian jälkeen maailmanlaajuisesti toiseksi merkittävin parasiittitauti. Kyseessä on imumatojen luokkaan kuuluvien halkiomatojen aiheuttama sairaus. Tartunta saadaan, kun ollaan kontaktissa makeaan veteen, josta madon toukat tunkeutuvat ihmisen ihon läpi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Skistosomiaasi
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0… |
Perkasin eilen erän pikkumuikkuja joiden joukossa oli kuoreita. Osalla kuoreista oli kaiketi loisia. Vaikutelma oli kuin kuore olisi syönyt styrox-rakeita,… |
6106 |
|
|
|
Nimenomaan kuoreesta puhuttaessa yksi varteenotettavimmista taudinaiheuttajista on Glugea hertwigi -loinen. Suomessa sen esiintymistä on kartoitettu mm. Lahden Vesijärvessä ja Tuusulanjärvessä, joiden kuorekanta on ollut vakavasti tämän loisen rasittama.
[Kuva Glugea hertwigi -infektiosta: http://fishparasite.fs.a.u-tokyo.ac.jp/Gplecoglossi/glugea1.jpg]
Kuoreella esiintyy loisia useista eri taksonomisista eläinryhmistä - Glugea hertwigin lisäksi Triaenophorus nodulosus, Ergasilus sieboldi ja Argulus foliaceus voivat aiheuttaa massakuolemia sekä Diplostomum spathaceum sokeutta ja kuolleisuutta.
Tässä mainituista loisista Triaenophorus nodulosus on Glugea hertwigin ohella ainoa, jonka voisi ajatella ilmenevän kuvatunlaisina "pallukoina" [... |
Onko Suomen kaloilla loisia, jotka koteloituvat lihakseen ja tarttuvat sitä kautta eteenpäin, kuten trikiini sioilla ja karhuilla? |
4478 |
|
|
|
Kotkan Maretariumin asiantuntija vastaa näin:
"Leveää heisimatoa lukuunottamatta kalojen loiset Suomessa ovat täysin
vaarattomia ihmiselle.
Kaupattavissa kaloissa ei saa olla loisia eikä loisten aiheuttamia
muutoksia.
Leveää heisimatoa esiintyy pääasiassa vain hauessa, mateessa, ahvenessa ja kiiskessä ja niiden mädissä. Lapamadon toukilla ei ole ympärillään rakkulaa. Ne ovat ½- 2 cm:n mittaisia ja ne kuolevat keittämällä tai paistamalla ja jo yhden vuorokauden pakastus (-18 asteessa) tappaa leveän heisimadon.
Kalojen lihaksissa rakkuloita voi olla mm. siian rakkoloision aiheuttamana (siika ja muikku) ja haukimatojen ( kaksi eri matolajia) aiheuttamana (hauki, made, ahven, kuore, siika, muikku ym.)."
Lisäksi mm. kuvia kalojen loisista... |