fåglar

110 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Löytyykö Kalevalan linnuista kattavaa teosta? Kalevalan sanakirjoissa on paljon viitteitä, mutta ei kaikkia. 34 20.3.2024 Hei, Eipä taida kattavaa teosta olla, mutta näistä lienee apua: Kunnasranta, M., Holmala, K., Martikainen, M., & Nieminen, M. (2022). Veenkoirasta vaakalintuun: Kalevalan eläimiä. Juminkeko. Råman, M. (2009). Kielastaja: Supisuomalainen mytologia. [Marita Råman]. Seuraavat artikkelit kuitenkin löytyvät: Mäkinen, K. (1997). "Kalevalan linnut". Julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti, 4(1), ss. 14-17. Qvarnström, Einar: "Något om fåglarna i Kalevala" Julkaisussa Nordenskiöld-samfundets tidskrift 1949, sivut 79-90 Lisäksi Suomen kuvalehdessä oli 2003-2004 tienoilla artikkelisarja Kalevalan eläinhahmoista.  
Kanat tunnettusti kykenevät tuottamaan munia ilman kukon läsnäoloa, ja kananmunat lautasillamme ovatkin pääsääntöisesti hedelmöittymättömiä. Tästä minulla… 55 15.3.2024 Linnut kykenevät tuottamaan hedelmöittymättömiä munia. Mikäli koirasta ei ole saatavilla, kun naaras on pesimävireessä, se voi munia hedelmöittymättömiä munia. Pöntössä olevat kuoriutumattomaksi jääneet munat voivat kuitenkin olla myös hedelmöittyneitä, mutta poikanen ei ole kehittynyt jostain syystä. Lähteet ja lisätietoa Uudenkaupungin Sanomat: Lintujen lemmenleikit https://www.uudenkaupunginsanomat.fi/2019/03/lintujen-lemmenleikit/ HS Lasten tiedekysymykset: https://www.hs.fi/tiede/art-2000005852527.html Kysy luonnosta:  https://suomenluonto.fi/uutiset/peppupusu/ Yle: Kymmenen erikoista faktaa munista  https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/23/kymmenen-erikoista-faktaa-munista
Miksi koiras sorsan pään höyhenissä on "metallisen" näköinen pinta? 142 2.5.2023 Suomessa pesiviä sorsalajeja on noin 35 ja säännöllisiä vierailijoita parikymmentä. Tunnetuin sorsalintumme on sinisorsan juhlapukuinen koiras, jonka pää on vihreänhohtoisesti musta. Vesilinnuilla on tiivis höyhenpeite, jonka läpi vesi ei pääse tunkeutumaan. Sorsalintujen pyrstön yläpuolella on rasvarauhanen, josta erittyvän rasvan ansiosta höyhenpeite säilyy vedenpitävänä. Lähteet ja lisätietoa:Luontoportti: SinisorsaPeda.net: Vesilinnut  
Elääkö Suomen luonnossa lentokyvyttömiä lintuja? 307 21.4.2023 Suomen luonnossa ei elä lentokyvyttömiä lintuja. Oheisesta linkistä näkyy, missä ja minkä verran lajeja lentokyvyttömä lintuja on elänyt ja missä niitä elää edelleen (siniset osat ympyröissä).
Mistä tulee sanonta "pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä"? Google näyttää lähinnä lähteitä, joissa tuo laitetaan Jeesukseen liittyväksi tarinaksi - mutta… 1324 15.3.2023 Laajalle levinneen syntytarun mukaan pyy on linnuista vanhin ja aikaisemmin se oli suuri lintu: "Kun pyy luotiin ensimmäiseksi, siitä tuli niin suuri, että kun 'pyy pyrähti, niin maa järähti, ja Luojan syvän värähti'. Luoja sanoi, ettei hänen luomansa saa enää sillä lailla häntä pelästyttää. Ja kun sitä ei voitu sietää, piti pyytä ruveta pienentämään. Siitä otettiin sitten lihaa jokaiseen seuraavaan lintuun, liha asetettiin täkän kahden puolen. Sen takia jokaisessa linnussa on pyynlihaa ja siksi pyy on joutunut niin pieneksi. Mitä enemmän luomakunta sikiää, sitä enemmän otetaan pyystä, kurjasta, lisää. Niinpä sanotaankin: 'Kutistuu kuin pyy maailman lopun edellä.' Maailman lopun edellä pyyn oli määrä mahtua lentämään sormuksen lävitse." (...
Missä lasten satukirjassa kerrotaan alligaattorista, joka kuoriutui linnunpesässä olevasta munasta. Lintuvanhemmat uskoivat, että tärkeintä oli opettaa… 96 20.2.2023 Pikkupojan rannalta löytämästä ja linnunpesään nostamasta munasta kuoriutuu krokotiili P. D. Eastmanin kirjassa Hei, nyt lennetään! Alun perin englanninkielisen kirjan ruotsinkielinen käännös on nimeltään Flaxa med vingarna.
Haluaisin oppia tuntemaan lintuja. Mistä löytyy oppaita, joissa on sekä kuva että ääni ym tiedot yleisimmistä Suomen linnuista? 109 25.1.2023 Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lintukirjoja, joihin on yhdistetty ääninäytteet. Tässä muutamia: Lintu ja ääni : kotoiset lintumme solisteina / [teksti:] Riku Cajander ; äänitteet: Lauri Hallikainen (sis. cd-levyn)   Linnut äänessä : 150 Pohjolan lintulajia äänineen / teksti: Jan Pedersen ; suomentanut ja Suomen oloihin soveltanut: Lasse J. Laine ; äänitteet : Lars Svensson ; valokuvat: Jari Peltomäki ja Markus Varesvuo ; piirrokset: Jony Eriksson (julkaisussa äänilaite, josta voi kuunnella lintujen ääniä)   Rantojen laulavat linnut / Riku Cajander, Juha Sjöholm, Tero Linjama. (lintujen äänet kuunneltavissa julkaisussa olevien QR-koodien kautta)   Suomen linnut : tunnistusopas / Lasse J. Laine ; [kuvat: Lasse J. Laine ... et al.] ...
Lähipäivinä, tammikuun viimeisenä viikonloppuna on "pihabongaus". Mitä lintuja todennäköisimmin havaitaan Tampereella? 74 24.1.2023 Tampereella on vuosien varrella havaittu 140 lintulajia, joista kuutisenkymmentä esiintyy nykyisin joka talvi. Kymmenen yleisintä kaupungin talvilinnustoon kuuluvaa lajia ovat sinisorsa, harmaalokki, naakka, kesykyyhky, varis, varpunen, harakka, sinitiainen, viherpeippo ja talitiainen. Lähde: Seppo Aro, Tampereen talvilinnustosta. – Tampereen kaupunkiluonto : opas kaupunkiekologiaan
Mikä on ALKKAKUNINGAS-niminen eläin(kala?), joka kuulemma asuu Jäämeressä? Nähtävästi tämä nimi on aika vanha, haluaisin tietää, millä nimellä se tunnetaan… 123 12.1.2023 Alkka on etenkin Lapissa ja Petsamossa käytetty vanha ruokin (Alca torda) nimitys (Kaisa Häkkinen, Linnun nimi). Swanin alkkakuningas on todennäköisesti ruokkien heimoon kuulunut siivetönruokki (alun perin Alca impennis, nykyisin Pinguinus impennis), pohjoisten merialueiden rannoilla elänyt suurikokoinen (75–90 cm) lentokyvytön merilintu. Tämän sukupuuttoon kuolleen lajin viimeiset yksilöt tavattiin 1800-luvun puolivälin paikkeilla. siivetönruokki - Pinguinus impennis | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus
Mikä on se suomalainen 2000-luvulla julkaistu kirja nimeltään, joka kertoo siitä lentokyvyttömästä sukupuuttoon kuolleesta linnusta, mikä on tuttu niistä Enid… 198 8.11.2022 Kyseessä on varmaankin Maarit Verrosen vuonna 2004 julkaistu novellikokoelma Keihäslintu. Kyseinen jo 1800-luvun puolivälissä sukupuuttoon kuollut lentotaidoton lintulaji oli siivetön ruokki (Pinguinus impennis, engl. great auk).  Siivetön ruokki mainitaan Enid Blytonin teoksessa Seikkailujen saari (The Island of Adventure, 1944, suom. Laila Järvinen, 1950). https://finna.fi/Record/anders.433354 https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_40954 https://www.enidblyton.net/adventure-series/the-island-of-adventure.html https://www.britannica.com/animal/great-auk
Mitä karmalintu mahtaa tarkoittaa tässä vanhan kansan lorussa? Kukolle oltta annettiin, kanalle kakku leivottiin, kukko puuron keitti, kana kastin lämmitti,… 120 24.10.2022 Runoa analysoinut Lauri Honko on epäillyt karmalinnulla tarkoitetun paarmalintua. Paarmalintu-nimen on meillä saanut useampi kuin yksi lintulaji (mm. pajulintu), mutta eritoten sillä on viitattu sieppoihin. Kansanrunoutemme lintuja tutkineen Arto Järvisen "romanttisesta lintuperinnekirjasta" ei karmalinnulle valitettavasti selitystä löydy. Lähteet: Lauri Honko, Nopeuden mensuraaleja kansanrunossa. – Kalevalaseuran vuosikirja. 38 Kaisa Häkkinen, Linnun nimi Matti Larjavaara, Linnun nimet kirjoissa. – Virittäjä 3/2004 Antero Järvinen, Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä
Mistä nettiosoitteesta löytäisin lunni yhdyskunnan live-seurannan? (Tarkoitan siis lintulajia nimeltä LUNNI). Kiitos vastauksesta. 181 28.6.2022 Explore.org-sivustolta löytyy viisi lunni-livekameraa ja paljon muutakin mielenkiintoista luontoaiheista sisältöä. Linkki lunneihin (engl. puffin): https://explore.org/livecams/puffins/puffin-loafing-ledge-cam      
Miten vaaleahöyheniset linnut voivat pitää koko ajan höyhenyksensä puhtaana, niin että se ei ole koko ajan likaisen näköinen? Kun kuitenkin käsitän, että… 523 29.4.2022 Linnut käyttävät tuntikausia päivässä höyhenpeitteen ja sulkien sukimiseen ja puhdistamiseen. Useimmilla linnuilla höyhenten hoitoon kuuluu kylpy, sukiminen ja rasvaus. Sukimalla poistetaan pintaloisia, likaa ja vanhentunutta sukimisrasvaa. Rasvaa erittää lintujen ainoa varsinainen ihorauhanen, pyrstön tyvessä oleva rasva- eli uropygiaalirauhanen. Sukiessaan linnut levittävät sen öljymäistä eritettä kaikkialle höyheniin. Rasvarauhanen on erityisen hyvin kehittynyt vesilinnuilla. Eritteellä on ilmeisesti useita tehtäviä. Se pitää höyhenet kimmoisina ja kosteina sekä suojaa niitä liialta kastumiselta. Ranta- ja vesilinnuilla se tekee höyhenpeitteestä likipitäen vedenpitävän. Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja. 4, Perhoskala–...
Suomenlinnan kevätlinnut: mitä lajeja siellä tyypillisimmin näkyy, kuuluu, pesii keväisin? Onko joukossa sellaisiakin, jotka eivät ole sisämaan suomalaiselle … 318 10.2.2022 Suomenlinnan pääsaarten pesimälinnustoa on luonnehdittu sanoin "monipuolinen muttei mitenkään erityinen". Kevättalvella Suomenlinnan etelävallien pälvipaikoilla voi tavata kottaraisia, kiuruja ja niittykirvisiä. Saaren jaloissa lehtipuissa viihtyy kultarinta, joka Suomessa on levinneisyydeltään eteläinen laji eikä siis välttämättä aivan jokapäiväinen tuttu kaikille suomalaisille – olkoonkin, että harvinaisena sitä esiintyy meillä Oulun korkeudelle saakka. Kiinnostavin osa alueen pesimälinnustoa löytyy Suomenlinnan ja kantakaupungin välisiltä luodoilta, joista osa on suojeltu. Lauttamatkalla Suomenlinnaan, lauttareitin länsipuolisilla luodoilla pesii haahkoja, sotkia, koskeloita, viisi lajia lokkeja  – täältä löytyy esimerkiksi Helsingin...
Onko lintujen laulun pohjalta tehty nuotistoja? 195 3.2.2022 Lintujen laulua tai ääniä on yritetty kuvata kirjaimin ja myös nuotein. Opettaja ja lintuharrastaja Jussi Sepän (1885-1951) ”Lintujen äänet” kuuluu luontokirjallisuuden klassikoihin. Siinä hän esittelee lintujen laulutapoja nuotein, kirjaimin ja kuvioin. Kirjan ensimmäisen painoksen ilmestyessä 1922 ei ollut vielä saatavilla lintuäänitteitä, joten eri lajien laulut oli opeteltava sanallisista kuvauksista ja nuotinnoksista. Myös kielitieteilijä Ivar Hortling (1876-1946) oli kiinnostunut linnuista ja lintujen äänistä. Hän oli musikaalinen ja käytti lintujen äänten kuvaamiseen nuottiviivastoa ja omia merkintätapojaan. Eläintieteilijä Olavi Sotavalta (1918-1991), jolla oli absoluuttinen sävelkorva ja joka myös sävelsi, nuotinsi satakielen...
Kun lintuja rengastetaan, miten linnut reagoivat? Voisi kuvitella että esim sydän hakkaa kovasti. 175 12.11.2021 Varmasti rengastettava lintu stressaantuu jonkin verran ja sen sydän esim. sykkii nopeammin kuin tavallisesti. Lintujen rengastaminen on kuitenkin luvanvaraista toimintaa, jota harjoittavat koulutetut rengastajat eettisten ohjeiden mukaan. Siksi lintujen stressi saadaan pidettyä luultavasti minimissä. Luonnontieteellinen museo huolehtii rengastajarekisteristä ja käyttää rengastustietoja erilaisissa tutkimuksissa.  Luomus.fi Miten rengastajaksi sekä Luomus.fi eettinen ohjeisto Tarkempaa tietoa lintujen reaktioista voi kysyä kokeneilta rengastajilta esim. Birdlife lintuverkko tai Luonnontieteellisen museon facebook
Mitkä kaikki linnut hyötyvät kaupunkiympäristöissä kasvavista pihlajista? 171 7.9.2021 Ainakin pihlajanmarjat kelpaavat monille linnuille. Loppusyksystä ne ovat lintujen tärkeä ravintomarja. Tilhi tunnetaan erityisesti pihlajanmarjojen popsijana, mutta ne kelpaavat marjansyöjistä myös taviokuurnalle ja räkättirastaalle. Pihlajanmarjat maistuvat myös eräille hyönteissyöjille, kottaraisille, tikoille ja käpylinnuille. Taviokuurna käyttää marjoista siemenet kuten myös punatulkku. Alkusyksystä kerttuja ja kerttusia voi nähdä pienimarjaisissa pihlajapuissa.  Marjoista notkuva pihlaja on linnun pitopöytä  https://yle.fi/uutiset/3-9091814 https://www.naturalehti.fi/2017/01/03/pihapihlajan-vieraat/ https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kuvareportaasi-linnut-loytavat-syyshe…
Olet tosi pitkään pohtinut, mikä ihme mahtaa olla tämän lapsuudessa lukemani kirjan nimi. Kirja oli siis kai tarkoitettu nuorille, mutta sen tapahtumat olivat… 179 24.8.2021 Hannele Huovin kirjassa Höyhenketju (Tammi 2002) Eleisa on menettänyt näkönsä, kun Haukka on nokkaissut hänen silmiään. Eleisa vaeltaa metsässä ketjulla yhteensidottuna Haukan kanssa, ja mukana on myös korppi Huki.
Miten kalalokit tunnistavat "sukulaisensa" ? Saman näköiset kaartelevat korttelimme yllä, mutta vain 3 tervehtii toisiaan. Viime vuonna pesineet katolla. Siis… 259 15.6.2021 Linnut tunnistavat toisensa erityisesti äänen perusteella. Linnunlaulun avulla yksilöt tunnistavat toisensa, toistensa sukupuolen ja omat lajitoverinsa. Linnuilla on myös erittäin hyvä näköaisti ja tutkimusten mukaan ne myös saattavat havaita eroja myös toistensa ulkonäössä. Monien lintulajien yksilöt eivät kuitenkaan tunnista vanhempiaan yli vuoden ikäisinä. Poikkeuksiakin tästä on, esimerkiksi kurjet, närhet ja varikset, joiden on havaittu tunnistavan perheenjäsenensä myöhemminkin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Linnunlaulu https://www.allaboutbirds.org/news/do-young-birds-recognize-their-paren… https://www.scientificamerican.com/article/most-unbred-animals-engli/
Kysymys lokin muninnasta: katselin lokkeja, ja mietin, kuinka kauan lokin parittelusta kestää, että naaras munii munan? :) 1310 23.4.2021 Ylen ja  Suomen luonnon artikkeleissa lintujen muninnasta kerrotaan näin: Munat kehittyvät linnun lisääntymiselimistössä yksi kerrallaan, pikkulinnuilla päivän välein. Suuremmat lajit voivat munia joka toinen päivä, eräät jopa kolmen vuorokauden välein. Munien lukumäärä kertoo samalla, kuinka monta päivää muninta on kestänyt. Lintuemo ei siis pidä sisällään useita munia samaan aikaan. Munarauhasessa munasoluista kehittyneistä munien esiasteista valmistuu yhden päivän aikana munatiehyessä valmis muna. Keltuaisen ja valkuaisen valmistaminen lintujen muniin on siis nopeaa. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/23/kymmenen-erikoista-faktaa-muni… https://suomenluonto.fi/uutiset/onko-linnulla-monta-munaa-sisallaan/