trafik

22 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miksi bensatankin korkki on jossain autoissa vasemmalla ja jossain oikealla? 167 27.1.2024 Bensatankin korkin sijainti tosiaankin vaihtelee. Minkäänlaista vedenpitävää sääntöä sille, miksi osassa autoista se on oikealla ja osassa vasemmalla, ei ole. Tankin korkin paikkaa määrittää se, miten auto on suunniteltu ja missä kohtaa autoa itse bensatankki sijaitsee. Osa auton valmistajista sijoittaa korkin aina samalle puolelle autoa mallista riippumatta, osa valmistajista vaihtelee korkin paikkaa. Lähteissä, joita tutkin, oli hieman vaihtelevia ja ristiriitaisiakin arvioita siitä, vaikuttaako tankin paikkaan se, minkäpuoleinen liikenne auton valmistusmaassa on. Esimerkiksi Tekniikan maailmassa sanotaan, että "korkin paikan voi myös päätellä valmistusmaan liikenteen puoleisuuden mukaan: esimerkiksi saksalaisissa autoissa täyttöaukko...
Millä "kyydillä" matkustettiin Tammela-Lahti vuonna 1908? Menikö tie Hämeenlinnan vai Riihimäen seudun kautta? Kiitos vastauksesta! 86 8.11.2023 Forssan museosta kysymykseen vastattiin seuraavasti: Matkustamisesta tuohon aikaan ei ihan helposti löydä tietoja. Forssasta on yleisimmin varmaankin lähdetty Hämeenlinnan tai Turun suuntaan. Ja tuohon aikaan luultavasti hevoskyydillä. Ensimmäiset linja-autot liikennöivät täällä lounaisessa Hämeessä vasta 1920-luvulla. Ihmisten kulkemisesta huolehtivat kievarit, jollainen Forssassakin saattoi tuolloin vielä toimia. Forssan historian (Risto Peltovuori) mukaan Laakson majatalo olisi palvellut kulkijoita vuoteen 1920 asti. Portaan kievari Hämeen härkätiellä taitaa olla Suomen viimeisimpiä toiminnassa olleita kievareita.  Tavararahtia oli Riihimäen asemalta kuljetettu 1860-luvulta lähtien Tammelaan ja Forssaan hevospelein (ennen Turku -...
Jos ja kun jonkin tavarankuljetusauton rekisterikilven ympärillä on oranssi kehys, merkitsee se sitä, että ajoneuvo on kaupallisessa ajossa. Mutta entäs… 116 2.10.2023 Hei! Tiedustelin asiaa Väylävirastosta ja kysymykseen vastattiin näin: Niitä kutsutaan taustalevyiksi. Aikaisemmin niitä oli paljon, kun opastimien valoteho oli heikompi ja niillä varmistettiin se, että myös voimakkaassa vastavalossa opastimen näyttämä väri (varsinkin punainen) kuitenkin näkyi. Nykyisin, kun kaikki uudet liikennevalo-opastimet toteutetaan LED-tekniikalla, taustalevyjä ei enää tarvita, kun niiden valoteho riittää kaikissa tilanteissa.  
Kontio Kruiser sähköskootterin kotisivuilla kerrotaan, että sillä saa ajaa siellä, missä polkupyörälläkin. Tarvitaanko tämän mahdollistamiseksi ilmoitettu maks… 162 28.6.2023 Kevyitä sähköajoneuvoja käytetään pyöräilijän liikennesäännöillä. Ne saavat olla enintään 25 km/h kulkevia ja max. 1 kW tehoisia. Kontio Kruiserin ajoneuvoluokka on kevyt sähköajoneuvo. Lisätietoja löydät alla olevilta Traficomin sivuilta. Lähde ja lisätietoja Traficom: Sähköiset liikkumisvälineet https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/sahkoiset-liikkumisvali… Traficom: Ajoneuvoluokat https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/ajoneuvoluokat?toggle=K…
Miten pääsi kulkemaan Turusta Naantaliin 1910-luvulla? 80 8.6.2023 Naantaliin pääsi esimerkiksi höyrylaivalla, joita kulki kesällä joka päivä. Myös maantietä pitkin pystyi kulkemaan. Rautatietä Naantaliin ei ollut vielä 1910-luvulla rakennettu. Höyrylaivojen aikataulut julkaistiin sanomalehdissä.
Erään kallioleikkauksen ikä kiinnostaa. Olen silloin tällöin ajanut polkupyörällä kevyen liikenteen väylää, joka Länsimäentien itäpuolella seuraa ensin lyhyen… 157 27.1.2023 Hei! Suoraan en saanut tietoa mistään, mutta Väylävirastosta vinkattiin tekemään tiedonsaantipyyntö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kirjaamoon. Kirjaamon osoite on kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi
Miksi liikennevalojen vihreässä nuolivalossa nuoli on valaistu ja ympärys on musta, mutta keltaisessa ja punaisessa nuolivalossa on toisinpäin? 519 4.2.2022 Liikenneviraston julkaisemassa Maanteiden liikennevalojen suunnitteluohjeessa (2016) kerrotaan yksityiskohtaisesti, millaiset suunnitteluperiaatteet lain mukaan määrittelevät liikennevalolaitteiden rakennetta. Ohjeessa todetaan, että "nuolikuviolla varustetussa opastimessa vihreän valon aukko on nuolen muotoinen", kun taas "punaisen ja keltaisen valon aukoissa toistetaan vihreän nuolen suuntaan osoittava nuoli mustin ääriviivoin." Ohjeessa ei erikseen perustella, miksi vihreän valon rakenteen on poikettava punaisesta ja keltaisesta. Olettaisin, että nuolikuvioin varustetut valot eroavat toisistaan johtuen värien havaittavuuteen liittyviin tekijöihin. Liikennevalojen suunnittelussa keskeistä on juuri havaittavuus, joten on hyvin...
Jos verrataan ajoneuvoista aiheutuvia pienhiukkaspäästöjä pienpuulämmittämisestä aiheutuviin niin kumpi on vuositasolla suurempi? 174 21.4.2021 Tuoreen tutkimuksen mukaan pientalojen puulämmitys tuottaa pääkaupunkiseudulla enemmän pienhiukkaspäästöjä kuin autoliikenteen pakokaasut.  https://julkaisu.hsy.fi/tulisijojen-kaytto-ja-paastot-paakaupunkiseudulla-vuonna-2018.html https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmansaasteet/puunpoltto
Disneyn Aristokatit-elokuvassa hovimestari Edgar lähtee yöllä viemään kissoja maaseudulle. Youtube-videossa, jossa tämä kohtaus on, joku on ihmetellyt, miten… 399 24.1.2021 Mitä luultavimmin Pariisin yöt olivat eloisia eivätkä suinkaan hiljaisia vuonna 1910. Vuosisadan vaihteessa ennen ensimmäisen maailmansodan puhkeamista Pariisissa elettiin ajankautta, joka tunnetaan nimellä ”La Belle Epoque”, suomennettuna kaunis aikakausi. Tämä vaurauden aikakausi sijoittuu vuosien 1880-1914 välille. Tuolloin elettiin rauhan aikaa, loistokkaita vuosia. Pariisi oli taiteilijoiden ja boheemin elämäntavan keskittymä. Elokuva, kabaree ja can-can tanssi olivat suosittuja kansan huvituksia. Montmartressa Pigallen punaisten lyhtyjen alueella sijaitsi maailmankuulu kabaree Moulin Rouge, joka eli aktiivisia vuosiaan viihdyttäen yleisöä ympäri Eurooppaa erilaisin tanssi- ja teatteriesityksin. Moulin Rougessa ja punaisten lyhtyjen...
Miksi autojen etuvalot ovat valkoiset ja takavalot punaiset? 308 9.12.2020 Valojen käytöstä määrätään tieliikennelaissa (§49). Eteenpäin on käytettävä valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävää valaisinta ja taaksepäin punaista valoa näyttävää valaisinta, Lisäksi määrätään, että ajoneuvossa ei saa käyttää laitteita, jotka näyttävät tai heijastavat eteenpäin punaista valoa tai taaksepäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa. Poikkeuksena on poliisiauto, jossa käytetään eteenpäin punaista pysäytysvaloa vilkkuvan, sinisen hälytysvalon kanssa. Valojen käytöstä säädetään siksi, että pimeässä ajoneuvon kulkusuuntaa on vaikea hahmottaa. Kun punainen valo on määritelty takavaloksi, muut tielläliikkujat tietävät, että punaisen valon näkyessä ajoneuvo on liikkumassa katsojasta pois päin. Värien valikoitumiseen näin...
Kuinka yleistä oli hevosilla kulku oli 70-luvulla Stadissa? Olen syntynyt -59, asuin Puotinharjussa koko lapsuuteni. Siellä oli yksi hevonen jolla kärrättiin… 330 6.5.2020 Tarkkaa vastausta kysymykseen ei löytynyt. Maataloushallituksen Yleisestä maatalouslaskennasta 1969 löytyy kunnittaisia tietoja kotieläinten lukumääristä kunnittain. Luvuissa on kuitenkin mukana vain ne eläimet, joita oli yli yhden peltohehtaarin mailla, eli näihin ei lukeudu ne hevoset, jotka eivät olleet maatilakäytössä. Laskennan mukaan Helsingissä oli 15.6.1969 yhteensä 84 hevosta maatiloilla (sivulla 64).  Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluosaston laatima Julkaisu Helsingin liikenteestä vuodelta 1976 valottaa eri liikennemuotojen käyttöä kaupungissa. Julkaisussa ei näy mainittavan hevosia lainkaan. Helsingin joukkoliikenteen kehityksestä voi lukea teoksesta Hevosomnibusseista metroon : vuosisata Helsingin joukkoliikennettä....
Minä päivämääränä moottoripyörän 120 km/h ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus tuli voimaan? 221 6.5.2019 Ajoneuvokohtaiset rajoitukset, joissa moottoripyörien suurimmaksi sallituksi ajonopeudeksi määrättiin 120 kilometriä tunnissa, tulivat voimaan heinäkuun alussa 1973. Samaan aikaan oli tarkoitus ottaa käyttöön tiekohtaiset nopeusrajoitukset, mutta niiden osalta aikataulu viivästyi kuukaudella.  Moottoripyörien ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen voimaantulon tarkka päivämäärä oli siis 1.7.1973. Lähteet: Mitä missä milloin 1974: kansalaisen vuosikirja (Helsinki: Otava, 1973), s. 331-332. "Nopeusrajoitus hillitsee moottoripyörien vauhtia", Helsingin Sanomat, 29.6.1973, s. 9.
Paljon on puhuttu taksiuudistuksesta. Ymmärtääkseni liikennelaeissa tapahtui paljon muitakin uudistuksia. Mistä niistä saa tietoa? 232 22.8.2018 Suomen lakeja on mahdollista lukea Finlexin kautta (oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu): https://www.finlex.fi/fi/ Ajantasainen ja vanhempikin Taksiliikennelaki löytyy täältä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/haku/?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=taksiliikennelaki&submit=Hae+%E2%80%BA. Muita liikenteeseen liittyviä lakeja löytyy sivuston asiasanaston avulla. Sopivia asiasanoja ovat vaikkapa liikenne ja tieliikenne: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/asiasanat/
Etsin lapsille ja nuorille erilaisia materiaaleja, joissa käsiteltäisiin energiankulutusta ja liikennevalintoja kestävän kehityksen näkökulmasta kiinnostavalla… 424 23.12.2017 Seuraavat kirjat sopivat erityisesti ala-asteikäisille lapsille:   Jacquie Wines: 101 tapaa pelastaa maapallo Melanie Walsh: 10 askelta maapallomme auttamiseksi Christina Goodings / Anna-Mari Kaskinen: Lapsen oma vihreä kirja   Glenn Murphy: Ilmastonmuutos – Mitä minä voin tehdä? Jaana Palanterä: Vihreän elämän valintoja   Vähän vanhemmille suosittelen seuraavia aineistoja:   Tuomas Vanhanen: Valot päälle! Puolueeton kirja energiasta Katja Antila: Pysäytä ilmastonmuutos – suomalaisen arjen valintoja Dokumenttielokuva Before the flood (tekstitetty suomeksi) Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Routasisarukset  -fantasiakirjasarja   Lisäksi:   Verkossa pelattava Energiapeli on laadittu herättämään keskustelua energia-...
Aamulla bussipysäkiltä työpaikalle kiiruhtaessa tuli mieleen seuraava kysymys: miksi joidenkin suojateiden valot vaihtuvat vain ja ainoastaan sitä nappia… 735 31.10.2014 Kaikki suojatievalot eivät toimi samalla lailla. Oleellista valo-ohjauksessa on liikenneturvallisuus. Jalankulkijan odotusaika saattaa vaihdella esim. liikennevalojen sijainnin ja vuorokaudenajan mukaan. Helsingin liikennesuunnitteluosaston selvityksessä liikennevalojen toimintaperiaatteista mainitaan neljä erilaista suojatievalojen perustoimintatapaa. 1. Jalankulkijan vihreä valo syttyy automaattisesti tietyn ajan kuluttua (ns. aikaikkunassa) eli omalla vuorolla vihreä tulee aina, vaikkei nappia paina. Jos suojatien valo-ohjaus toimii aina tämän periaatteen mukaisesti ei painonappeja ole suojatielle asennettu. Tämä ohjaustapa on käytössä hyvin vilkkailla suojateillä. 2. Jalankulkijan vihreä valo syttyy tietyssä aikaikkunassa jos...
Etsin lyhyehköjä satuja, jotka kertovat matkustamisesta jollain välineellä; autolla, junalla, laivalla, lentokoneella, raketilla, pyörällä. 734 3.10.2014 Ohessa valikoima lasten kirjoja, joissa matkustetaan erilaisilla menopeleillä: Haderlein, Ute : Iloisia Nallesatuja; Helsinki : Kirjalito, 2011. Hirvonen, Lauri: Hupsutupsun junamatka. Helsinki : WSOY, 2009. Montanari, Donata : Pikku Juna; Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 1994. Oram, Hiawyn: Matkalla vaarin luokse; Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 2001. Kinnunen, Tommi: Vernerin matka maailmalle. Helsinki : Nemo, 2010. Whybrow, Ian: Automatka mummolaan. Karkkila: Mäkelä, 2010. Lachman, Ruth Mabee: Riston laivamatka. Helsinki : Tammi, 1977. Winters, Pierre : Hui, me lennetään! / Pierre Winters & Tineke Meirink ; Helsinki : Lasten Keskus, 2011. Emmett, Jonathan: Jaska Jänön vapaapäivä. Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 2006. Kelman, Marcy:...
Onko laillista keulia polkupyörällä autotiellä? 2506 22.8.2014 Tieliikennelaki 3 §: "Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tienkäyttäjä ei saa tarpeettomasti estää tai häiritä liikennettä." Lakia tulkitsee poliisi ja viimekädessä tuomioistuin. Liikenneturva on tässä asiantuntijaorganisaatio. Kysymyksen heille voi lähettää sivulla https://www.liikenneturva.fi/fi/kysymykset-ja-vastaukset
Miksi lentokoneiden turvallisuusmääräykset ja -tarkistukset ovat vaativampia kuin muun julkisen liikenteen? Terrorismipelon pitäisi tilastojen valossa… 736 21.3.2012 TraFi ilmailu ohjaa ja valvoo turvatarkastuksia Suomen lentoasemilla. Säännölliset turvatarkastuksen aloitettiin vuonna 1975, mutta niitä kiristettiin vuoden 2001 syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen. http://informationservice.civilaviationauthority.fi/matkustajienturva Ilmailulain 11. luvussa käsitellään myös turvatarkastustuksiin liittyviä asioita: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/2005/20051242 Myös muussa liikenteessä tehdään turvatarkastuksia ainakin pistokokeen tyyppisesti. Ainakin Britanniassa on jossakin vaiheessa suunniteltu turvatarkastuksia myös esim. juna-asemille. Trafin sivuilta löytyy tietoa myös rautateitse ja laivalla matkustamiseen liittyvistä turvallisuusasioista: http://www.trafi.fi/rautatiet/...
Jos kahdella naapurimaalla on eri puoleinen liikenne, miten se vaihtuu rajalla? 1284 21.9.2009 Tätä ongelmaa ei Euroopassa oikeastaan ole, sillä vasemmanpuoleista liikennettä noudattavat Iso-Britannia, Irlanti, Malta ja Kypros, jotka ovat saarilla. Kauempana tähän tilanteeseen kuitenkin voi joutua. Englanninkielisen Wikipedian laajasti vasemmanpuoleista liikennettä käsittelevässä artikkelissa, ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Right-_and_left-hand_traffic#Changing_side… kerrotaan kuvien kera erilaisista siirtymäpaikoista. Ylityspaikassa voidaan ohjata liikennettä liikennevalojen avulla, johtamalla liikenne sillalle, liikenneympyrään tai yksisuuntaiselle tielle, tai opastaa vain liikennemerkein varsinkin vähän liikennöidyillä rajoilla. Suomenkielisen Wikipedian artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieliikenne#Oikean-...
Tarvitsisin tietoa entisajan matkanteosta Suomessa (n.1800-1900). Tiedättekö jotain nettisivua tai kirjaa asiaan liittyen? 1221 18.10.2007 Esim. seuraavista teoksista saattaisi olla hyötyä: Kiiskinen, Kyösti: Rautahevon kyydissä - junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon (Gummerus, 1996) Silvasti, Eero: Väylät ja valta - liikenteen historiaa, historian liikettä (Atena, 2001) Tuhat vuotta tiellä, kaksisataa vuotta tielaitosta, osat 1 (tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860) ja 2 (1860-1945) (Tielaitos, 1999) Tie yhdistää (Tiemuseotoimikunta, 1986) Vakkilainen, Matti: Vanhoilla valtateillä - kruununteiden ja kansanpolkujen vuosisataisia vaiheita (Scan-Auto, 1982)