Lieto

3 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–3.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Voiko Liedon kirjat palauttaa pääkirjastoon? 88 11.9.2020 Liedon kirjat voi palauttaa Turun pääkirjastoon, ja ylipäätään minkä tahansa Vaski-kirjaston aineiston voi palauttaa mihin tahansa Vaski-kirjastoon. Vaski-kirjastoihin kuuluvat: Turun kaupunginkirjasto Kaarinan kaupunginkirjasto Kustavin kunnankirjasto Laitilan kaupunginkirjasto Liedon kunnankirjasto Maskun kunnankirjasto Mynämäen kunnankirjasto Naantalin kaupunginkirjasto Nousiaisten kunnankirjasto Paimion kaupunginkirjasto Pyhärannan kunnankirjasto Raision kaupunginkirjasto Ruskon kunnankirjasto Salon kaupunginkirjasto Sauvon kunnankirjasto Taivassalon kunnankirjasto Uudenkaupungin kaupunginkirjasto Vehmaan kunnankirjasto
Mitä tiedetään rakennuksesta, joka sijaitsi Turun littoistenjärven luontopolun alkupäässä, lähellä järven rantaa. Hiekkarannalta polkua kulkien n. 500 m… 569 20.8.2015 Littoistenjärven luontopolku on osittain Kaarinan, osittain Liedon alueella. Jos kivijalka sijaitsee Kaarinan puolella, voit lähteä etsimään rakennuksen tietoja Kaarinan rakennusvalvonnan arkistopalveluista. He tarvitsevat kuitenkin paikan kiinteistötunnuksen tai osoitteen. Virkailijan mukaan vanhojen rakennusten kohdalla tietoja ei välttämättä löydy näilläkään tiedoilla. Palvelu on myös tapauskohtaisesti maksullista. https://www.kaarina.fi/asuminen_rakentaminen/rakennusvalvonta/fi_FI/ark… Jos kivijalka sijaitsee Liedon puolella, kannattaa ottaa yhteyttä Nautelankosken museoon. He ovat tehneet selvitystä Liedon alueen vanhoista rakennuksista. http://www.nautelankoski.net/ Myös Turun maakunta-arkistosta voi löytyä tietoja Liedon ja...
Haluaisin tietoa Liedossa v. 1889 ammutusta sudesta. 2306 11.6.2004 Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kyllä taustatietoja susiongelmaan 1800-luvulla, mutta kyseisestä Liedon sudesta ei löydy tarkempaa tietoa. Erkki Pulliaisen teos "Suurpetomme" (1999) antaa mielenkiintoista tietoa 1800-luvun susimetsästyksestä ja valtiovallan toimista tehostaa pyyntiä 1880-luvulla. Teoksessa "Liedon historia" osa 2 (s. 224) kerrotaan että Lieto, Pöytyä ja Marttila järjestivät yhteisen pedonajon 1880. Korotettuja tapporahoja maksettiin vielä vuosikymmenen alussa ja vuosikymmenen lopulla petokanta olikin jo harventunut huomattavasti. Kannattaa katsoa myös Jouko Teperin teos Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla (1977), joka on tällä hetkellä kirjastomme varastossa eri puolella Turkua, joten emme...