| Miksi laulun sanoituksissa tai lyriikassa käytetään usein muotoa "sun" tai "mun", kun pitäisi käyttää akkusatiivimuotoja "sut" ja "mut"? Esim. Päivänsäde ja… |
316 |
|
|
|
Laululyriikka on oma kirjoittamisen lajinsa, jolla on omat vapautensa. Heikki Salo käsittelee sen ominaisuuksia kirjassaan ”Kahlekuningaslaji : laululyriikan käsikirja” (Like, useita painoksia, esim. 6. täydennetty painos 2014).Laululyriikka yksinään on puolivalmis tuote ilman musiikkia. Laululyriikka kirjoitetaan ensisijaisesti kuultavaksi. Salo tarkastelee musiikin ja tekstin yhteyksiä, esimerkiksi vokaalien ja konsonanttien soivuutta. On tärkeää, millaiseen konsonanttiin tavut päättyvät. Konsonantit d, k, p ja t ovat huonosti soivia. Tämä voi olla yksi selitys sanoittajien valinnoille. |
| Radiosta tuli juuri Muistojen Bulevardi -ohjelmassa kappale Kengänkiillottajapoika, jonka esitti Lasse Liemola. Laulussa oli kohta, missä laulettiin "...kas… |
426 |
|
|
|
Laulu on Kas-kas kenkävoiteen mainosiskelmä. Sen on säveltänyt Erik Lindström ja sanoittanut Saukki eli Sauvo Puhtila. Se on julkaistu esimerkiksi cd-levyllä "Rahojen rytmiä ja 55 muuta mainosiskelmää" (Artie Music, 2015).Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi |
| Onko lasten laulusta Bää, bää karitsa erilaisia sanoituksia? |
569 |
|
|
|
Alice Tegnérin säveltämään ja sanoittamaan lastenlauluun ”Bä bä vita lamm” löysin kaksi suomenkielistä sanoitusta Saukin eli Sauvo Puhtilan ”Bää bää karitsa” -sanoituksen lisäksi. Saukin sanoitus alkaa: ”Bää bää karitsa tuotko villoja”. Säkeistöjä on neljä.”Mää mää lampaani” -sanoituksen tekijäksi on joissakin lähteissä merkitty Edit Polón, joissakin sanoittajaksi on merkitty trad. tai sanoittajaa ei mainita. Laulu alkaa: ”Mää mää lampaani anna villoja/villojas”. Edit Polón on merkitty sanoittajaksi myös Lapsikuoro Satulaulajien versiossa ”Mää mää lampaani”, joka alkaa: ”Mää mää lampaani onko villoja”. Jaakko Mäntyjärvi on käyttänyt tätä versiota sovituksessaan ”Kaksipa poikaa Kurikasta ja kaverit”. Näistä versioista löysin vain yhden... |
| Missä runossa on? Maailma on pitkä itään, maailma on pitkä länteen, tapaammeko enää koskaan, sinä ja minä? |
121 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla kiinalaisen Xiu Oyangin runo, joka on myös sävelletty Neilikka-yhtyeen esittämäksi lauluksi nimeltään Kukat niinkuin sinä? Samantapaista runoa on kysytty meiltä aiemminkin, ja silloin vastauksessa ehdotettiin tätä runoa. Löydät aiemman vastauksen ja lisää tietoa runosta täältä. |
| Kuka sanoitti Heli Keinosen esittämän laulun Kuninkaan kutsu. |
269 |
|
|
|
Heli Keinosen laulun Kuninkaan kutsu on sanoittanut Kari Tuomisaari.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4581004?sid=4751669525#… |
| Mikä on se iskelmätyyppinen laulu, ehkä tango, joka loppuu:..”olet taivaan suurin salaisuus”? Ei löydy tuolla sanayhdistelmällä. Sitä laulaa ainakin Weranta… |
472 |
|
|
|
Kappale on nimeltään "Salaisuus". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Anna Suominen ja levyttänyt Jenna Bågeberg (2012).Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiAndersson, Iiro: Anna Suominen taipui tangokisaan keikkailun kautta (21.06.2012):https://yle.fi/a/3-6186265 |
| Onko mistään saatavissa nuotteja Agit prop:in kappaleeseen Oppimisen ylistys? |
492 |
|
|
|
Agit Prop -yhtye on levyttänyt Eero Ojasen sävellyksen Oppimisen ylistys Bertolt Brechtin runoon Lob des Lernes. Suomenkieliset sanat lauluun on kirjoittanut Hannu-Pekka Lappalainen.Laulun nuotti sisältyy esimerkiksi sävelkokoelmaan Silmät armaat : Eero Ojasen lauluja (2000) sekä Suuren toivelaulukirjan osaan 24 (2018).Silmät armaat : Eero Ojasen lauluja HelmetissäSuuri toivelaulukirja 24 Helmetissä |
| Laulu missä lauletaan purjeveneistä\laivoista mies laulaja |
457 |
|
|
|
Kirjastojen tietokannoista lauluja voi etsiä laulun nimen ja kotimaisia nuotteja myös alkusanojen mukaan, joskus myös kertosäkeen mukaan.Aiheen mukaan lauluja voi etsiä Yleisradion Fono-tietokannasta. Aiheella laiva löytyy 185 suomenkielistä viitettä, purje-alkuisella sanalla 23 viitettä. Valitettavasti Yle Arkisto on lopettanut Fono-tietokannan päivittämisen tammikuussa 2022.Yleisradion Fono-tietokanta:www.fono.fiFonon tarkennettu haku:http://www.fono.fi/LaajennettuHaku.aspx |
| Laulu: Missä lienet mun angervoisein, vaikkako löysit jo toisen |
211 |
|
|
|
Hei,Kyseessä lienee Eino Leinon runo Mirjamin laulu, jonka on lauluksi säveltänyt Erkki Melartin.Laulun/runon kolmas säkeistö kuuluu:"Missä viivyt sä armaani?Missä valkea orhisi?Joudu jo luokseni, angervoisen’,vaiko jo löysit toisen?" |
| Onko lauluun Tatuoitu ruusu nuottia? Kaija Pohjola laulaa. San: Niin hiljaa hyväilen mä…. |
176 |
|
|
|
Nuotti tähän Veikko Juntusen säveltämään ja Helena Hatusen sanoittamaan kappaleeseen löytyy digitoituna Outi-kirjastojen tietokannasta:https://outi.finna.fi/Record/outi.969804?sid=4743506440Veikko Juntusen nuotit on Juntusen ja Oulun kaupunginkirjaston toteuttama sähköinen nuottikirjasto, jossa on yli 700 Juntusen kappaleen nuotit pdf-muodossa:https://outi.finna.fi/Content/musiikki?lng=en-gbNuottien yksityinen käyttö on vapaata. |
| Löytyykö mistään nuotteja? Ala-asteella 1980-luvulla lauloimme koulun kuorossa harakoista, jotka nostivat taivaankannen korkealle, jotta maailmaan saatiin… |
141 |
|
|
|
Nuottiin "Ylen opettavaiset laulut" (Yleisradio, 1979) sisältyvät "Harakoiden valituslaulu" ja "Taivas nousee" vastaavat kuvaustasi. Laulut on säveltänyt Jukka Jarvola ja sanoittanut Marja-Leena Tuurna. Laulut kuuluvat Jukka Jarvolan sävellykseen "Ensimmäinen auringonnousu", jonka teksti pohjautuu polynesialaiseen kansansatuun. Tämä sävellys tai musiikkisatu mainitaan Antti Häyrysen kirjoittamassa Konserttikeskuksen historiikissa "Sikamakeet konsertit : Konserttikeskuksen viisikymmentä vuotta" (s. 28):https://www.konserttikeskus.fi/wp-content/uploads/2021/04/kk_sikamakeet_konsertit_170x240_www.pdfYleisradiolla on kokoelmassaan äänite tästä musiikkisadusta:http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=ensimm%c3%a4inen+auringonnousu... |
| Onko julkaistu äänitettä (mieluummin cd-levyä) hevosaiheisista lauluista? |
193 |
|
|
|
Hevosaiheisia lauluja sisältävät esimerkiksi seuraavat cd-levyt:Suomenhevonen : kunnon hevonen (Grigori Star, 2007)Old faithful : songs from the saddle (Jasmine Records, 2007)Pinsiön mieskuoro: Hummani hei! : Suomenhevonen-kantaatti sekä muita hevosaiheisia lauluja (Pinsiön Mieskuoro, [2001])Hevosaiheisia lauluja on myös C-kasetilla Holma, Teuvo: Rahalla saa... ja hevosella pääsee (kustantaja tuntematon, [1980]).Suomalaisen rap-yhtye Horse Attack Sqwadin tuotanto on hevosaiheista, esimerkiksi cd-levy Suuren Yli-Hevosen armosta (Överdog, 2018). Aiheen perusteella lauluja voi etsiä Yleisradion Fono-tietokannasta:http://www.fono.fi/LaajennettuHaku.aspxhttp://www.fono.fi/Aihehaku.aspx? |
| Onnen hetkiä biisin ensiesitys |
231 |
|
|
|
Onnen hetkiä nimisiä lauluja on neljältä eri tekijältä.Kari Kuuva 1977, Leo Siirtola 1981, Pekka Lintula 2010 ja Pedro de Pajaro 1997. Linkki Fono tietokantaan. |
| Päässä soi kipale "kipitä tim" ja muistelen finlanderssilla olleen semmoisen kappaleen mutta en löydä sitä mistään enkä muutakaan kipitä tim kappaletta… |
399 |
|
|
|
Tässä taitaa olla kysymys väärin kuulluista laulun sanoista: "Gimme dat ding".Finlanders: Gimme dat ding YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=DHNWMc5_I1kKappaleen tekijät ovat Albert Hammond ja Mike Hazlewood, suomenkieliset sanat on tehnyt Raul Reiman. Kappale oli The Pipkins -duon hitti vuonna 1970:https://www.discogs.com/artist/468931-The-Pipkins |
| Kuka "runoilijakuninkaamme" mahtaa olla kyseessä, joka runoili näin: "ja Narwan tantereilla werta wuosi"? Löysin maininnan vuoden 1929 Uusi Suomi -lehdestä,… |
132 |
|
|
|
Johan Ludvig Runebergin "Vänrikki Stoolin tarinoihin" sisältyvän "Porilaisten marssin" vanha suomennos alkaa: "Poi'at kansan urhokkaan, mi Puolan, Lützenin ja Narwan tanterilla verta vuoti". Tämä suomennos, jonka tekijää ei ole julkaisussa mainittu, löytyy myös Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy myös useita artikkeleita, joissa kerrotaan tämän runon tai sanoituksen syntyvaiheista. Lähteitä:Runeberg, J. L: Wänrikki Stoolin tarinat (1877):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1915372?page=1 Suomen armeijan kunniamarssi : Porilaisten marssi J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista:Digi.kansalliskirjasto.fi, Suomen sotilas, 01.05.1938. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.... |
| 1930-40 luvulla äänitetty suomalainen laulu, jossa sanat: Tuo surun kukka, kaunis on, mi elää loistees auringon… |
289 |
|
|
|
Eero Väreen vuonna 1949 levyttämän tangon nimi on "Surun kukkia". Sen on säveltänyt Olavi Helsky. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Helsky on myös sanoittaja, mutta Kansalliskirjaston tietueen mukaan sanoittaja on tuntematon.Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiSurun kukkia YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=nuxd_ByOctA |
| Muistan lapsuudesta erään kuorossa lauletun laulun, jonka nimi oli muistaakseni 'meren sininen näky' ja kertosäe meni 'suuret tuulet purjeissa kuulen, aallot… |
142 |
|
|
|
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Myöskään tietokannoista ei ollut apua laulun löytämisessä. Mutta, muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun. Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Isäni lauloi laulua, jota en ole löytänyt mistään: Sanat: ” Sinut näin minä aamussa toukokuun kätes valkean mulle kun annoit. Olit oksasta kauneimman ruusupuun… |
377 |
|
|
|
Hilja Grönforsin "Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjaan" sisältyy laulu "Minä näin sinut aamuna toukokuun", jonka sanoitus on hyvin lähellä muistamiasi sanoja: "minä näin sinut aamuna toukokuun / kätes valkoisen tarjosit mulle / olit oksista kaunehin ruusupuu / ja sun vartesi nuppua kantoi". Laulu on kansanlaulu, joten siitä saattaa olla olemassa erilaisia toisintoja. Grönfors kertoo oppikirjassaan oppineensa laulun lapsuudessaan Tuusniemellä. "Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjassa" on laulun melodianuotinnos, sanat ja liitteenä cd-levy, jolla Hilja Grönfors laulaa laulun. Laulun nuotinnos ja sanat on julkaistu myös Kansanmusiikki-lehden vuoden 2019 numerossa 2 (s. 28). |
| Mikä karjan kutsulaulu on tunnarina Sadan vuoden sankarit- ohjelmassa? |
567 |
|
|
|
Tunnusmusiikissa käytetty arkistoäänite kuulostaa Pasi Jääskeläisen esittämältä "Lypsäjän laululta" (1904):https://www.doria.fi/handle/10024/66417 |
| Laulusta "Peipon/Peipposen pesä" on kaksi sanoitusta. Keiden sanoitukset ne ovat ja milloin kirjoitetut? Ensimmäinen linkki, jossa äitini laulaa lasten kanssa,… |
826 |
|
|
|
Kysymyksessä on kaksi eri laulua: ”Peipon pesän” on säveltänyt Heikki Klemetti ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937), ”Peipposen pesän” on säveltänyt ja sanoittanut Usko Kemppi (1907-1994).”Peipon pesä” alkaa: ”Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän”. Vanhin julkaisu, josta löysin Immi Hellénin runon ”Peipon pesä”, on ”Nuorison eläinten ystävä” nro 8-9 vuodelta 1910. Immi Hellénin ”Lasten runokirjassa” runon yhteydessä on vuosiluku 1915. Tähän kirjaan Hellén kokosi runojaan lehdistä, koulukirjoista, kirjastaan ”Lasten runoja 1” (Werner Söderström, 1898) ja pöytälaatikostaan.Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin sävellys sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E.... |