| Kertooko Hannu Savo & Kamiina -yhtyeen kappale Aatamista ja Eevasta vai voidaanko se yleisesti tulkita rakkauslauluksi? |
531 |
|
|
|
Mainittu laulu lienee Rakkauden valo Hannu Savon ja Kamiinan levyltä vuodelta 2001. Laulussa rakastunut pari rakentaa talon. Mies käy töissä, nainen odottaa. Mutta sitten nurkan takaa tule käärme ja tarjoaa naiselle vihreää omenaa. Onni murtuu.
Paratiisissa ei tarvinnut tehdä töitä, joten kysessä eivät ole Aatami ja Eeva. Tässä rakkauslaulussa tai laajemmin ottaen parisuhdelaulussa hyödynnetään intertekstuaalista viittausta Raamatun luomiskertomukseen. Tällaista viittausta voidaan nimittää alluusioksi.
Alluusiosta: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:alluusio
Runojen tulkintaan voi perehtyä tarkemmin teoksessa Lentävä hevonen
Rakkauden valo on julkaistu kokoelma-cd:llä Suomirokkia 7
|
| Mikähän vanha laulu? Äitini (92-vuotias) muisteli tällaista laulua mutta ei oikein muistanut... löytyyköhän mistään? |
395 |
|
|
|
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sählöpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi mistä laulusta voisi olla kyse! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä laulua? |
| Löytyykö kirjastosta Laila Kinnusen Kun kappaleen nuotit jostain kokoelmasta? |
575 |
|
|
|
Kappale "Kun", jonka alkuperäinen nimi on "Du", sisältyy nuotteihin "Suklaasydän : piikkikorot ja ihanat iskelmät" (F-Kustannus, 2011), "Elämää ja erotiikkaa : Junnun parhaat" (F-Kustannus, 2005) ja "Sanojen takana Juha Vainio : 80 Juha Vainion laulua" (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Kaikissa näissä nuoteissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Ruotsinkielisin sanoin laulu sisältyy myös nuottiin Zetterlund, Monica: "Monica Z : sångbok : 69 sånger inspelade med Monica Zetterlund" (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1997).
Laulu alkaa: "Kun sua katselen, tunnen kutsun kuumeisen". Laulun on säveltänyt Bo Nilsson. Alkuperäiset sanat on tehnyt Cornelis Vreeswijk ja suomenkieliset sanat ovat Juha Vainion.
|
| Juha Vainio (niin muistelisin) on tehnyt kappaleen sahan palosta, jota varten oli tehty "tietyt sopimukset", ja latu johti kohteeseen, jonka lienee ollut… |
569 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Antaa palaa vaan" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Juha Vainio. Laulu alkaa: "Kirkonkylä, apteekki ja posti sekä saha". Laulussa sahapomo Backman ja pyromaani Pylvänäinen tekevät "tietyt sopimukset".
Laulu sisältyy nuottiin Vainio, Juha: "Tulta päin : Junnun laulukirja" (Fazer Songs, 1986). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja sanat. Äänitteenäkin laulu löytyy, esimerkiksi 10 CD-äänilevyn paketista Vainio, Juha: "Legendan laulut : kaikki levytykset 1963-1990" (Warner Music Finland, 2014).
|
| Mistähän voisi saada nuotit Kassu Halosen säveltämään ja Jarkko Aholan esittämään ihanaan joululauluun “Mielenrauhaa”?? |
1153 |
|
|
|
Kassu Halosen säveltämää ja Edu Kettusen sanoittamaa Mielenrauhaa-kappaletta ei valitettavasti ole julkaistu nuottina.
Nuottia siihen on kysytty aikaisemminkin.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-ihmeesta-loydon-nuotin-mielenrauhaa…
|
| Mikä laulu, kenen teksti? Lauloin sitä alakoulussa, ehkä näytelmässä tai kuvaelmassa 1940-luvulla: Tulen pohjasta päin/ vilu viljamme vei, hoihoo-o hoihoo/ on… |
621 |
|
|
|
Laulu sisältyy Zacharias Topeliuksen näytelmään "Totuuden helmi". Näytelmässä sen esittää Kerjäläispoika. Laulun on säveltänyt Lauri Parviainen, ja hänen toimittamastaan nuotista "Koulun kuorolauluja" laulu löytyy nimellä "Kerjäläispoika" (sanat, kolmiääninen nuotinnos). |
| Löytyykö lauluun Leo Ferre, Avec le temps nuotteja? |
399 |
|
|
|
Léo Ferrén säveltämä ja sanoittama laulu "Avec le temps" sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Ferré, Léo: Top Léo Ferré : paroles et musique avec accompagnement piano
Salvador, Henri: Performances (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit)
Myös verkosta löytyy nuotteja tähän lauluun esimerkiksi Google-haulla: "avec le temps" ferre pdf.
|
| Olen kuullut hauskan kappaleen joskus, enkä löydä sitä nyt millään. Se kuulostaa 60-70-luvun käännösbiisille ja on oikein menevä sävelkulultaan. Kuulin sen lp… |
973 |
|
|
|
Voisiko etsimäsi kappale olla Lill Lindforsin ”En man i byrån”.
Ragni Malmstén on laulanut sen suomeksi 1970, ”Mies laatikossa”.
https://www.youtube.com/watch?v=GTUPSyUQmHY
Alkuperäisen kappaleen sanat:
https://genius.com/Lill-lindfors-en-man-i-byran-lyrics
|
| Missä laulussa lauletaan,läsäkosken kylvömiehet terveen jäntevät läsäkosken kylvömiehet otteet pontevat |
403 |
|
|
|
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi. Palamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen. Muistaisikohan kukaan palstamme seuraajista kyseistä laulua? |
| Piti vielä kysyä tuosta Leipuri Hiivasta, että onko laulun kumputie erisnimi? |
580 |
|
|
|
Leipuri Hiiva -nimisessä kansanlaulussa leipuri Hiiva asuu Kumputiellä, joka laulun sanoissa kirjoitetaan isolla kirjaimella, joten se kaiketi on tien nimi ja erisnimi. |
| Etsin nuotteja Merja Rantamäen kappaleeseen nimeltä: Sinua varten. Tämä kaunis laulu löytyy albumista nimeltä: Luonnon luoma. |
687 |
|
|
|
Laulu Sinua varten on Raimo Henrikssonin säveltämä. Kappaleen nuotit löytyvät vuonna 1981 julkaistusta nuottikirjasta 30 suomalaista : 2. |
| Ranskalainen valssi, jonka suomennos alkaa: "Niin loistava on, niin välkkyvä on, tuo Champs Elysees" |
1232 |
|
|
|
Laulun nimi on Complainte de la butte, ja se on suomennettu nimellä Laitakadulla. Ranskaksi kappaleen on ensimmäisenä levyttänyt Cora Vaucaire vuonna 1955. Suomeksi kappaleen ovat levyttäneet Vieno Kekkonen ja Rita Elmgren. |
| Kenen runo tai oikeastaan laulu on : Ei liikahda lehti, ei laulut kaiu, ei tuulonen tuomen tuoksuja tuo, ei kaitsevan paimenen torvet raiu, ei vaarat vastahan… |
716 |
|
|
|
Laulun nimi on ”Syysyö” tai ”Syys-yö”. Sen ovat säveltäneet sekä Emil Kauppi että R. Raala eli Berndt Sarlin.
Emil Kaupin sävellys sisältyy ainakin nuotteihin Kauppi, Emil: ”Sekaäänisiä lauluja. Toinen vihko” (Luukkonen, 1909), ”Työväenopiston laulukirja : nuottipainos” (Otava, 1928) ja ”Laulukirja” (Kulutusosuuskuntien keskusliitto, 1936). Missään näistä nuoteista ei tämän laulun kohdalla mainita erikseen sanoittajaa, vaikka muiden laulujen yhteydessä sanoittajan nimi mainitaan. Myöskään Hanna-Maija Härmän kirjassa ”Emil Kauppi : säveltäjä ja musiikkimies” (Suomen työväen musiikkiliitto, 1979) ei sanoittajaa mainita.
R. Raalan sävellys sisältyy nuottiin Raala, R: ”Laululeivonen: kokoelma kaksiäänisiä koululauluja” (järjestänyt Anna... |
| Kenen kirjoittama tai suomentama runo on Soihtu käteen? Runo alkaa sanoin "Soihtu käteen, ase valon, rivit sankat asentoon". Tämä teksti on laulunsanoina… |
323 |
|
|
|
Runon on säveltänyt P. J. Hannikainen. Joissakin nuoteissa laulu on nimellä "Soihtu käteen". Esimerkiksi nuotissa "Kansakoulun lauluja : Uno Cygnaeuksen 100-vuotispäiväksi sepitettyjä" (1910) laulun nimi on "Kansanopettajain marssi". Nuotissa sanoittajaksi on merkitty I. H. Matti Vainion kirjoittaman P. J. Hannikaisen elämäkerran mukaan sanoittaja on Immi Hellén: "Sanat Immi Hellén 16.6.1910/1916".
Lähde:
Vainio, Matti: P. J. Hannikainen : säveltäjä, runoilija, suomalaisuusmies (Minerva, 2004, s. 291) |
| Miten mahtaa alkaa laulu, josta muistan vain muutamia sanoja? ... Tral-lal-la kuule käkeä, nyt et saisi olla äreä, tral-lal-la metsää, mäkeä koristaa… |
1567 |
|
|
|
Hugo Alfvénin säveltämä "Kevätpolkka" (Roslagsvår, R211) alkaa: "Päivä laskee jo vuorten taa ja rauhan työstänsä hetkeks' saa". Kertosäkeessä lauletaan: "Trallallaa, kuule käkeä! Nyt ei/et saisi olla äkeä. Kaunistaa metsää, mäkeä sinivuokon kukkarunsaus." Suomenkieliset sanat on tehnyt Reino Helismaa. Alkuperäinen sanoittaja on Alf Henrikson (tai Henriksson). Ruotsinkielinen sanoitus alkaa: "Solen sjunker i sjön till ro". Kertosäkeessä lauletaan: "Johansson, hör du gökarna?"
Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin julkaisuihin:
Suuri toivelaulukirja, osa 6 (nuotti ja suomenkieliset sanat)
Musiikki ja me : Musica 7-9 : säestyskirja / Tapani Arvola, Gudrun Kämäräinen, Brita Tapio (Fazer, 1982) (nuotti ja suomen- ja ruotsinkieliset... |
| Mistä laulusta kyse esitetty 1955-1975 välillä tanssikappale josta muistan sanoja ” Kirjeen sulle kirjoitin viikkoja siitä jo on” muuta tietoa ei ole |
558 |
|
|
|
Tango "Osoite tuntematon" alkaa: "Kirjeen sinulle kirjoitin viikko siitä jo on". Sen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Reino Helismaa. Henry Theel on sen levyttänyt vuonna 1955.
Henry Theel: Osoite tuntematon: https://www.youtube.com/watch?v=sYHq5qFgWIU
|
| Yksi J. Karjalaisen tunnettuja lauluja on 'Ankkurinappi'. Minulla on kuitenkin muistikuva, että joku suomalainen novellisti, mahdollisesti Mika Waltari, on… |
2715 |
|
|
|
Voisiko muistelemanne novelli olla Maila Talvion ”Leijona-nappi” novellikokoelmasta ”Lokakuun morsian : kertomuksia” (WSOY, 1948)? Se sisältyy myös hänen novellikokoelmaansa ”Rakkauden riemut ja tuskat : valittuja novelleja” (WSOY, 1949) ja kirjaan ”Kootut teokset”, osaan 12. Novellissa muistoksi jää leijonanappi.
J. Karjalainen kertoo ”Ankkurinapin” synnystä Populaarimusiikin verkkomuseon (Pomus) artikkelissa. Laululla ja Talvion novellilla ei näytä olevan mitään yhteyttä.
Talvio, Maila: Kootut teokset:
https://www.satakuntalainenosakunta.fi/mailatalvio/
J. Karjalainen ”Ankkurinapista” Populaarimusiikin museon artikkelissa:
http://wiki.pomus.net/wiki/Ankkurinappi
|
| Vanha lastenlaulu, joka alkaa "Västäräkkiperheen pienokaiset on". Miten menee sanat? |
1188 |
|
|
|
Laulun nimi on "Västäräkit", ja se alkaa: "Pin, Pan ja pikkupoika Pon, västäräkkiperheen pienokaiset on". Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Sirkka Valkola-Laine.
Laulun sanat löytyvät esimerkiksi "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 8 (s. 66). Laulu on ilmestynyt alun perin Valkola-Laineen nuotissa "Punahilkka : ja muita lastenlauluja" (Fazer, 1948). Siinä on sanojen lisäksi laulun melodia ja säestys pianolle. Tässä vanhimmassa versiossa laulun sanat ovat joissakin kohdissa hieman erilaiset kuin esimerkiksi "Suuressa toivelaulukirjassa". |
| Etsiskelen kansanlaulua, tai oikeammin sen sanoja. Laulun nimi on yleisimmin kai Sanoma Saksanmaalta ja se alkaa "sanoma on Saksnmaalta tuotu ja se totitsesti… |
633 |
|
|
|
"Sanoma Saksanmaalta" (tai "Sanoma Saksan maalta" tai "Albert ja Maria") on balladi, joka pohjautuu ruotsinkieliseen arkkiveisuun "Stralborgsvisan". Sen aiheena on epäsäätyinen rakkaus: rikas isä ei hyväksy tyttärensä ja köyhän nuorukaisen rakkautta. Laulusta on olemassa erilaisia käännöksiä ja niiden muunnelmia. G. W. Gustafsson julkaisi oman käännöksensä nimellä "Albert ja Maria" arkkiveisuna ensimmäisen kerran vuonna 1879, samoin D. J. Rautiainen oman käännöksensä. Laulua on laulettu eri melodioilla. Kirjassaan "Balladeja ja arkkiveisuja : suomalaisia kertomalauluja" Anneli Asplund kertoo tarkemmin laulun historiasta. Kirjassa on myös nuotinnoksia eri melodioista, joilla laulua on laulettu.
Asplundin... |
| Mistä saisin piano nuotin kappaleelle: "Vain yhden yön". Säveltäjä Rune Wallebom Jamppa Tuominen lauloi sen 1977 ensi levyllleen. Entäpä " the song for you"… |
441 |
|
|
|
Viola-tietokannan mukaan Wallebomin Vain yhden yön -kappaleelle ei löydy nuotteja. Russelin A song for you löytyy esimerkiksi Easy piano collection. No. 3 -kokoelmasta, ISBN 0-7119-1459-1 |