songs

Tilaa aihepiirin songs RSS-syöte
1263 osumaa haulle. Näytetään tulokset 201–220.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Isäni lauloi laulua, jota en ole löytänyt mistään: Sanat: ” Sinut näin minä aamussa toukokuun kätes valkean mulle kun annoit. Olit oksasta kauneimman ruusupuun… 454 Hilja Grönforsin "Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjaan" sisältyy laulu "Minä näin sinut aamuna toukokuun", jonka sanoitus on hyvin lähellä muistamiasi sanoja: "minä näin sinut aamuna toukokuun / kätes valkoisen tarjosit mulle / olit oksista kaunehin ruusupuu / ja sun vartesi nuppua kantoi". Laulu on kansanlaulu, joten siitä saattaa olla olemassa erilaisia toisintoja. Grönfors kertoo oppikirjassaan oppineensa laulun lapsuudessaan Tuusniemellä. "Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjassa" on laulun melodianuotinnos, sanat ja liitteenä cd-levy, jolla Hilja Grönfors laulaa laulun. Laulun nuotinnos ja sanat on julkaistu myös Kansanmusiikki-lehden vuoden 2019 numerossa 2 (s. 28).
Mikä karjan kutsulaulu on tunnarina Sadan vuoden sankarit- ohjelmassa? 614 Tunnusmusiikissa käytetty arkistoäänite kuulostaa Pasi Jääskeläisen esittämältä "Lypsäjän laululta" (1904):https://www.doria.fi/handle/10024/66417  
Laulusta "Peipon/Peipposen pesä" on kaksi sanoitusta. Keiden sanoitukset ne ovat ja milloin kirjoitetut? Ensimmäinen linkki, jossa äitini laulaa lasten kanssa,… 946 Kysymyksessä on kaksi eri laulua: ”Peipon pesän” on säveltänyt Heikki Klemetti ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937), ”Peipposen pesän” on säveltänyt ja sanoittanut Usko Kemppi (1907-1994).”Peipon pesä” alkaa: ”Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän”. Vanhin julkaisu, josta löysin Immi Hellénin runon ”Peipon pesä”, on ”Nuorison eläinten ystävä” nro 8-9 vuodelta 1910. Immi Hellénin ”Lasten runokirjassa” runon yhteydessä on vuosiluku 1915. Tähän kirjaan Hellén kokosi runojaan lehdistä, koulukirjoista, kirjastaan ”Lasten runoja 1” (Werner Söderström, 1898) ja pöytälaatikostaan.Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin sävellys sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E....
Kysyisin lastenlaulusta: "On ukko rinteessä yksinään talvisäässä, nokka jäässä. Hän seisoo uljaana mietteissään talvisäässä, nokka jäässä." Eli mikä on laulun… 671 Suomalaisissa julkaisuissa tämän ”Lumiukko”-nimisen laulun alkuperästä mainitaan, että sävelmä on norjalainen kansansävelmä, mutta sävelmän tai laulun norjalaista nimeä ei kerrota. Suomenkieliset sanat lauluun on kirjoittanut Ritva Laurila.Laulun melodia on norjalainen kansansävelmä, joka Norjassa tunnetaan Kristofer Jansonin (1841-1917) sanoittamana lauluna ”Hu hei! Kor er det vel friskt og lett”. Laulun nimestä on erilaisia versioita, esim. ”Hu hei” tai ”Oppå fjellet”. Saamelainen Kajsa Balto on levyttänyt laulun nimellä ”Vári alde”. Norjalainen heavy-yhtye Storm on tehnyt sävelmästä oman versionsa nimellä ”Oppi fjellet” antikristillisin sanoin. Lähteitä: Kristofer Janson Nynorsk kultursentrum -sivustolla:https://digitaltmuseum...
Etsimme äitini kanssa vanhaa laulua jonka sanat "yöt kesän valkeat vienot nuo" ja todennäköisesti jatkuu "..huumaa ne luo" tms. Jos tunnistatte kappaleen niin… 670 ”Yöt kesän valkeat vienot nuo” alkaa tanskalaisen säveltäjän Mogens Schraderin säveltämä serenadi ”Kesäyö”, johon suomenkielisen sanoituksen on tehnyt V. Arti (eli Kaarlo Väinö Valve). Laulun alkuperäinen nimi on ”I de lyse nætter”. Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia, mutta V. Artin sanoilla laulun ovat levyttäneet ainakin Eino Grön (säkeistöt 1 ja 3) ja Jukka Kuoppamäki.Eri sanoitusten erottaminen toisistaan on hankalaa, koska laulun suomenkielinen nimi on sama ”Kesäyö” eikä sanoittajan nimeä aina mainita. Reino Helismaan sanoilla (”Tuuli ei kuiskaa…”) laulun on levyttänyt esimerkiksi Georg Ots. Tuntemattoman sanoittajan sanoilla (”Pohjolan valkean yöhyen…”) laulun on levyttänyt Veikko Tyrväinen.Eino Grön: Kesäyö...
Olen etsinyt isäni minulle laulamaa laulua joka menee näin murteellisesti: Voi Ruurikki 'romoboi ja Rossija parkaa, kun Kamimura niiden päälle niemen takaa… 149 Tätä laulua on etsitty aiemmin, tässä linkki vastaukseen:https://www.kirjastot.fi/kysy/tormasin-netissa-vanhaan-suomalaiseen-kansanlauluun?language_content_entity=fi 
Oskar Merikanto on säveltänyt vuonna 1902 laulun Skogduvors Toner (alkuperäinen kirjoitusasu Skogsdufvors toner), johon sanat on kirjoittanut Jenny Blicher… 320 Gustav Djupsjöbackan mukaan Oskar Merikannon yksinlaulun ”Skogsduvors toner”, op47, nro 1, sanoitus on peräisin tanskalaisen kirjailijan Jenny Blicher-Clausenin romaanista ”Farbror Frans : en stilfærdig historie” (1901), johon sisältyy myös runoja. Tämä runo, joka päätyi Merikannon laulun sanoitukseksi, on romaanin loppuvaiheessa. Laulun on suomentanut Ilta Koskimies nimellä ”Metsäkyyhkyset”. Laulun suomenkielinen sanoitus ei ole suoraan romaanin suomennoksesta, vaan erillinen käännös. Ruotsinkielisen sanoituksen alkuperästä ei ole tietoa. Blicher-Clausen kirjoitti romaaninsa tanskaksi. Tanskankielistä alkuteosta en pääse näkemään, mutta se on saatavissa kaukolainaksi esimerkiksi Varastokirjastosta. Romaanin on kääntänyt ruotsiksi...
Onkohan englantilaista joululaulua Little Donkey suomennettu, ja jos, niin mistä löytäisin sanat? Kappaleen levytti ensimmäisenä Gracie Fields vuonna 1959 ja… 123 Tähän Eric Boswellin säveltämään ja sanoittamaan joululauluun en löytänyt suomenkielistä sanoitusta.
Löytyykö nuottia Mozart: Vuodenajat (Kun kevät kaunis tuli) sovitettuna kaksi- , kolmi- tai ylipäätänsä naiskuorolle. Kyseessä viisihenkinen naisten lauluyhtye? 372 P. J. Hannikaisen kaksiääninen sovitus tästä Mozartin säveltämästä yksinlaulusta (Sehnsucht nach dem Frühling, KV596) sisältyy Elsa Kojon toimittamaan "Suureen kevät- ja kesälaulukirjaan" (WSOY, 1984) ja myös P. J. Hannikaisen nuottiin "Sirkkunen : lauluja lapsille" (Gummerus, 1927 ja 1954). Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Kun kevät kaunis tuli". Suomenkielisen sanoituksen on kirjoittanut P. J. Hannikainen. Olavi Pesosen neliääninen sovitus sekakuorolle sisältyy nuottiin "Laulava kansa : säestykset ja kuorosovitukset laulukirjaan" (Valistus, 1961; 4. painos). Anders Öhrwallin kolmiääninen sovitus (SSA) löytyy verkosta Topeliuksen ruotsinkielisillä sanoilla ja nimellä "Kom hör min vackra visa": https://wessmans.com/pdf/artikel/...
Kuka on säveltänyt laulun Elämälle kiitos? 1006 Laulun Elämälle kiitos (Gracias a la vida) on säveltänyt Violeta Parra (1917-1967). Laulun espanjankieliset sanat ovat myös Parran käsialaa. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Radiossa tuli joskus 70-80 luvulla aamuisin lastenlaulu, jossa kerrottiin lasten heräämisestä, pukeutumisesta jne. Jossain kohtaa laulussa oli mm. "tässä on… 439 Tätä laulua on etsitty aiemmin tässä palvelussa eikä laulua löytynyt silloinkaan. Vastauksen kommenttikentässä eräs kommentoija muistelee laulun sanoja. Hänen mukaansa laulu alkaa: "Hyvää huomenta oma kulta". Näilläkään tiedoilla en onnistunut löytämään laulun nimeä tai esitystä. Aiempi vastaus ja kommentti: https://www.kirjastot.fi/kysy/muistaako-kukaan-mujeen-laulamaa-lastenla… Ehkä joku lukija tunnistaa laulun ja tietää laulun nimen tai esittäjän tai muita tietoja laulusta.
Mistä löytyisi vanha laulu "Äidin kyyneleet"? Laulu alkaa sanoilla "Lapsuuden päiväni muistan ja kotini pienoisen". 539 Frans Lehdon "Äidin kyyneleet" -niminen runo on julkaistu lehdessä ”Joulun ilosanoma” (01.12.1918). Runo alkaa: ”Kun lapsuuden päiväni muistan”. ”Sanansaattaja”-lehdestä (01.03.1919) löytyy Rikhard Mäkisen sävellys tähän runoon. Verkosta löysin esityksen laulusta nimellä ”Kun lapsuuden päiväni muistan”. Siinä sanat ovat suunnilleen samanlaiset kuin Mäkisen sävellyksessä, mutta melodia on erilainen. Esityksen tietojen mukaan laulu on peräisin ”Uusi veisu” -nimisestä laulukirjasta. Tästä laulukirjasta on useita painoksia, joissa kaikissa ei ole nuotteja mukana, mutta kollegani avulla tarkistin, että tämä sävelmä sisältyy ainakin nuottiin ”Uusi veisu : yksiääninen nuottipainos” (Evankelisluterilainen todistajaseura, 1984)....
Löytyisikö nuottia Jamppa Tuomisen esittämään kappaleeseen Liian pitkä matka 301 Kari Litmasen (salanimellä Kalevi Huttu) säveltämä ja Jorma Toiviaisen sanoittama "Liian pitkä matka kotiin" sisältyy nuottiin Litmanen, Kari: "Muuttolinnut : 26 Kari Litmasen hittiä" (BMG, 1999).
Onko virsi ”Soi kunniaksi Luojan” käännetty englannin kielelle? 512 Virren ”Soi kunniaksi Luojan” (tai ”Soi kiitokseksi Luojan”) on säveltänyt Jean Sibelius. Säkeistöt 1 ja 2 on kirjoittanut Aukusti Valdemar Koskimies ja 3. säkeistön Ilta Koskimies. Sibeliuksen teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden luettelossa sen nimi on ”Laulut, sekakuoro, op23. Nro 6a, Soi kiitokseksi Luojan”. Laulettavia käännöksiä on olemassa ainakin kaksi. Fabian Dahlströmin tekemän Sibeliuksen teosluettelon mukaan R. Birch Hoylen englanninkielinen sanoitus ”We praise Thee, our Creator” sisältyy nuottiin ”Cantate Domino : World Student Christian Federation Hymnal”. Tästä nuotista on useita painoksia, joiden sisältötietoja en pääse näkemään. Martti Nisosen englanninkielinen sanoitus ”Take flight, my song so tender” sisältyy...
Kuka sovitti nykyisin käytettävän version Maamme-laulusta? Olen ymmärtänyt, että alkuperäinen Fredrik Paciuksen versio oli paljon lähempänä sitä säveltä, jota… 746 Ensipainos Fredrik Paciuksen (1809-1891) säveltämästä ”Vårt land” -laulusta julkaistiin vuonna 1848 eli samana vuonna kuin laulu esitettiin ensimmäisen kerran ylioppilaiden kevätjuhlassa Kumtähden kentällä 13. toukokuuta. Ensipainoksessa, jossa on nuotinnos lauluäänelle ja pianolle ja myös mieskuorosovitus, kertausmerkkejä ei ole. Siinä laulun lopussa on soitettava fanfaariosa ja sen jälkeen loppusoitto. Fabian Dahlströmin mukaan Pacius sovitti laulun Kaartin soittokunnalle ja yhteisharjoitus laulajien kanssa pidettiin vasta juhlapaikalle lähdettäessä. On todennäköistä, että ylioppilaslaulajat lauloivat laulun yksiäänisesti Kaartin soittokunnan kanssa. Vainion mukaan kuorona oli vahvistettu Akateeminen lauluyhdistys (Akademiska...
Mistä on peräisin isoäitini laulama kaulu, ja miten sen sant menevät; muistan vain tämän osan: Ennen sitä ajettiin hevosella reellä karvainen kaakki oli… 227 Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kissankello mieskuorolaulun nuotti sanoineen 530 Martti Merenmaan runon "Kissankello" ovat säveltäneet ainakin Sulho Ranta, Jaakko Tuuri ja Lassi Utsjoki. Kysymyksestä ei selviä, kenen sävellystä haet. Kaikista näistä sävellyksistä on olemassa nuotti mieskuorolle: Maanpuolustajain lauluja. 2 (toimittaja Martti Turunen; Otava, 1943; säveltäjä Sulho Ranta; alkusanat: Yli kuljimme illan saatossa) Laulu-Miesten lauluja. 2 (toimittaja Raimo Spolander; Laulu-Miehet, 1947; säveltäjä Jaakko Tuuri; alkusanat: Yli kuljimme illan saatossa) Mieskuoro Sirkkain ohjelmistoa. [3. vihko] ([Mieskuoro Sirkat], 1963; säveltäjä Lassi Utsjoki; alkusanat: Me kuljimme illan saatossa) Serenadeja (toimittaja Aino Herranen; Suomen Mieskuoroliitto ry, [2019]; säveltäjä Lassi Utsjoki;...
Miten jatkuu loru: Ken on juossut läpi kaupungin, viiden minuutin ja allekkin, arvaat kai ketä tarkoitan.... Tätä laulettiin samalla kun taputettiin käsiä… 573 Tästä tulee mieleen tunnussävelmä televisioelokuvasta Koko kaupungin Vinski (1969). Musiikki on Kari Rydmanin ja sanat Pertti Reposen: "Ken voi juosta halki Hömpstadin / viiteen minuuttiin ja allekin / ken on hulivili kaupungin / ... Hei hei ihmisille Hömpstadin / hei hei hulivili kaupungin / hei hei tiedät ketä tarkoitin / ... " Laulun ensimmäiset säkeistöt kuullaan elokuvan alussa (0:00–0:45) ja viimeiset sen lopussa (38:10–38:55) ennen lopputekstejä. Koko kaupungin Vinski | Yle Areena Koko kaupungin Vinski | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Isoäitini lauloi minulle 1950-luvulla virttä, josta muistan vain osan ensimmäsestä säkesitöstä: "Vieraalla maalla ma orpona kuljen, suru syömmessäin salamoi"… 224 Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Jossakin laulussa on säe: Silloin mä sulle, rakastetulle, lempeni tunnustaa saan. 241 Saimme vinkin lukijaltamme. Laulu on Kotikylän laulu, se on Georg de Godzinskyn säveltämä ja Kaarlo Nuorvalan sanoittama balladi elokuvasta Saariston tyttö. Sen on esittänyt Leif Wager.