children's poems

292 osumaa haulle. Näytetään tulokset 201–220.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin runoa, joka alkaa "Ja karhu käänsi kylkeään ja puhui pojalleen.." Luulisin, että Lauri Pohjanpään. 763 Kyseinen runo on todellakin Lauri Pohjanpään Jouluyö metsässä. Runo alkaa rivillä "Ja karhu käänsi kylkeä ja puhui pojalleen". Runo on kokoelmasta Lastenrunoja vuodelta 1962. Saatte runon sähköpostiinne. Pohjanpää Lauri: Lastenrunoja (Valistus, 1962) https://kirjasto.kuopio.fi/start
Etsin näiden kahden runon / lorupätkän alkuperäiskirjoittajaa: 1. HIIRENVIRNA Hiirenvirna, hento, rento, sinistä ja purppuraa, palkoveneitä, tuulen henki,… 889 Hiirenvirna-runon kirjoittaja on Tuula Korolainen, ja se löytyy Korolaisen lastenrunokirjasta Kuono kohti tähteä. Kissankello-runon tekijäksi on eräällä nettisivulla merkitty Aaro T.K. Kyseessä on todennäköisesti harrastelijakirjoittaja.
Etsin sellaista säestystä lastenlauluun nimeltä: SYKSY ja LEHMÄ. Sen ovat tehneet J. & T. Löytty. Löytyykö siis cd:tä, jossa kyseinen kappale on? 923 Syksy ja lehmä -runo löytyy v. 1979 ilmestyneestä kirjasta Kukurikuu: runoja, lauluja ja leikkejä perheen pienimmille (kustantaja Gummerus). Kirjan tekijät ovat Jaakko ja Kaija Löytty sekä Tuomo Lahdelma ja Erkki Tiusanen. Kirjassa on myös runon nuotit ja ideointi runon käyttöön. Äänitteenä se näyttäisi olevan olemassa vain vanhana Kukurikuu-nimisenä c-kasettina (ilmestynyt v. 1979). Sekä runo että sen nuotinnos ovat hyvin lyhyitä.
Missä lastenkirjassa hiiriperhe asuu "vanhassa kenkärajassa"? 2971 Martti Haavion runossa "Hiirulaisen hieno maja oli vanha kenkäraja." Kyseinen runo löytyy ainakin kirjoista Eläinrunojen kirja, Peukaloputti, Pikku Pegasos ja Pieni Aarreaitta III. Myös Rodney Peppen kuvakirjassa Hiiriperhe rakentaa talon hiiriperhe tosiaan rakentaa vanhaan ruskeaan kenkään talon.
Koulun laulukirja Musiikin aika 3-4 (1989, copyright 1987) kertoo sivulla 108, että Heikki Sarmannon säveltämän Kesä-runon (Hyttysen hyrinä, ukkosen jyrinä,… 2740 Näyttää siltä, että netti on tällä kertaa oikeassa ja että "Musiikin aika 3-4" -nuotissa on väärä tieto Kesä-laulun ensimmäisen säkeistön tekijästä, sillä sama teksti on julkaistu monissa kirjoissa Kaija Pakkasen nimissä (esim. Pakkanen, Kaija: Huilu hilpeä, Pakkanen, Kaija: Leikkimökin runokoppa, Pakkanen, Kaija: Joka oksalla satu : Kaija Pakkasen satuja ja runoja, Neulaspolku : meidän lasten runot). Myös Rauni Muikun ja Ritva Ruhasen kirjassa ABC-kirja: Kevät (Otava, 1990, s. 96) tämä runo on, mutta siinä ei mainita runon tekijää. Lisäksi "Musiikin aika 3-4" -nuotissa on yksi kohta eri tavalla kuin Kaija Pakkasen runon muissa versioissa: nuotissa lukee "purosen juoksu", mutta Kaija Pakkasen kirjoissa "purojen juoksu".
Etsin 88 vuotiaan äitini puolesta hänen kaipaamaansa runoa. Jos teidän kauttanne ei voi saada asiaani apua niin tiedättekö mistä voisin etsiä. Runon tekijästä… 1566 Runo "Paavon mietteet" löytyy sävellettynä nuoteista Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja (toimittaneet J. N. Lahtinen ja Siiri Lampén, Valistus, 1927, s. 88-89) ja Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset (Valistus, 1932, s. 93). Runon tekijäksi on merkitty K. Hämäläinen. Runo alkaa: "Tuhansia tähtösiä vilkkui talviyössä." Toinen säkeistö alkaa: "Paavo pieni vaarinensa metsätietä kulki." Ja runo päättyy aivan kuten äitinne muistaa: "Paavo vielä miehenäkin lempii tähtiöitä." Runon on säveltänyt J. N. Lahtinen.
Voisiko saada sanat runoon: Oli Jokke joukossa peikkojen, ainoa lyhyt häntäinen... 1068 Kyseinen runo on nimeltään Jokke-peikko ja kiltti porsas. Runo on luettavissa esimerkiksi Kultaisesta lukukirjasta (toim. Martti Haavio, Aale Tynni ja A.Hinkkanen, 1957, WSOY). Kirjassa ei ole kerrottu runon kirjoittajaa, vaan runon alkuperästä on vain maininta ”ruotsalaisen lukukirjan mukaan”. Saat runon sähköpostiisi. https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena Kultainen lukukirja (toim. Martti Haavio, Aale Tynni ja A.Hinkkanen, 1957, WSOY)
Äitini oli oppinut tämän runon lapsena, siis 1920-luvulla. Tekijä ja runon nimi hukassa. Alkaa näin luultavasti: Ja nimenä olemme kuulleet Ilmari ja Antero… 2210 Runo on nimeltään "Ilmari ja Antero taivaan portilla". Se alkaa: "Taas taivahan portille kolkutetaan. Pyhä Pietari astuvi aukaisemaan." Runo löytyy kirjasta Lukemisto Suomen lapsille, osasta 2. Tästä kirjasta on julkaistu monta eri painosta. Ainakin 10. painoksessa, jonka ovat toimittaneet M. Airila, Mandi Hannula ja Eero Salola, tämä runo on mukana (Valistus, 1943, s. 94-97). Runon lopussa lukee: "Paul Thaelerin mukaan Alpo Noponen (Joulupukki)".
Mistä kirjasta löytyy ohjeistava runo, joka ehkä alkaa sanoilla: "Kätes pese edellä, saippualla vedellä, aikaa itsellesi suo kun sä astut pöydän luo..."… 2878 Runo on nimeltään Näin sinun on syötävä ja sen on kirjoittanut Max Oker-Blom. Se alkaa: "Kätes pese edellä saippualla ja vedellä! Aikaa itsellesi suo, kun sä astut pöydän luo!" Runo löytyy kirjasta Salo, Aukusti: Meidän lasten elämää (Otava, 1935, s. 84).
Osaisitteko kertoa kenen tuotantoa on seuraava runo: Kuka tänne ensin ehti, kehuskeli leskenlehti, Minä ensin nostin pään, kevään valoon lempeään. Sinivuokko… 6775 Runon nimi on Kevätkukkien kilpailu, ja sen on kirjoittanut Anna-Mari Kaskinen. Runo löytyy kokonaisuudessaan teoksesta: Kaskinen, Anna-Mari: Runometsä : kauneimmat lastenrunot. Kirjapaja 2004 (s. 61)
Asiakas kaipailee joko lastenlaulua tai -lorua, jossa olisi kerrottu muodoista; tässä tapauksessa tärkein muoto olisi neliö. Olisikohan sellaista jossakin… 1244 Kirjastosi aineistorekisteristä tai Frank-haun http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ kautta hakemalla asiasanalla 'muodot' tai 'muoto' löytyy paljon lasten kuvakirjoja, joissa on aiheena muodot. Myös yksi CD-ROM löytyi: Leikkilä : Lemmikkiystävät, c2003. Sarja: Alkupolku. Kun asiasanat yhdistää asiasanoihin 'lorut' tai 'lastenrunot' tai 'leikit' saadaan tulokseksi seuraavia lastenkirjoja: Nalle Puhin leikkikoulu. 2002. Niska, Heikki: Yrren avaruusmuodot. 2010. Parker-Rees: Tomi ja Milla etsivät aarretta. 2012.
Etsin lasten runoa, jossa "amaryllis puhkes kukkaan / Nöpöstiina joutui hukkaan". Viereisen kuvan mukaan neiti löytyi pöydän alta kukkamultaa napostelemasta… 1827 Nöpöstiinan runoseikkailuja löytyy Anni Qvistin kirjoittamasta ja Pirkko Hakkilan kuvittamasta kirjasta Höpsistä pussiin (WSOY, 1971).
Voiko jossakin arvioittaa itse tekemiään lastenrunoja? Omasta mielestäni tekemäni lastenrunot ovat erinomaisia. Haluaisin kuitenkin tietää, voisivatko ne olla… 1040 Voit lähettää tekstisi ammattilaisen arvioitavaksi arvostelupalveluun. Arvostelupalveluita on useita erilaisia, tunnetuin näistä lienee Nuoren Voiman Liiton arvostelupalvelu. Alta löydät linkkejä eri arvostelupalveluiden nettisivuille: Nuoren Voiman Liitto: http://www.nuorenvoimanliitto.fi/kirjoittajakoulutus/arvostelupalvelu/ Kirjan Talo: http://www.kirjantalo.org/arvostelupalvelu/ Kulttuurivihkot: http://kulttuurivihkot.fi/lehti/arvostelupalvelu Kriittinen Korkeakoulu http://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/arvostelupalvelu/
Mistä löydän runon, josta muistan katkelmat: sitä ahkerata lasta, pyykkiä ei sade kasta, auringossa kirkkahassa Pirkon pyykki kuivumassa... herttaiset on tässä… 1770 Runon nimi on Pirkon pyykkipäivä ja sen on kirjoittanut Immi Hellén. Runo alkaa: "Tätä ihanata päivää!". "Sitä ahkerata lasta" -säe aloittaa toisen säkeistön. Runo löytyy Urho Somerkiven ja J. F. Palménin kirjasta Lasten neljäs lukukirja (Otava, 1960).
Haluaisimme saada mahdollisesti 1930-luvulta tai myöhemmin, Nukkeäidin huolia -runon kokonaisuudessaan. Runossa sanotaan mm. näin: saa paikata ja pestä ei… 777 Kyseessä lienee Nukkeäidit-niminen runomuotoinen vuoropuhelu, joka löytyy Saara Heinon kirjasta Alakoululaiset esiintyvät : runoasuisia vuoropuheluja kaikkein pienimmille (Valistus, 1947).
Kansakoulun ekalla luokalla -58 lausuin runon: "Näin suutari Kalle lyö anturat alle, hän kenkiä hakkaa naulaa ja lakkaa ...." 1156 Suutari-Kallesta kertova runo on alunperin italialainen lastenruno. Suomeksi se on ilmestynyt Suutarinlaulu-nimisenä ainakin Martti Haavion, Aale Tynnin ja A. Hinkkasen laatimassa Kultaisessa aapisessa, jonka ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1956.
Missä runossa sanotaan:" Ei mikään ole somempaa kuin pieni marjatalo, panaiset seinät siinä on ja punainen kattovalo..." ja lopussa:"Minäkin muutan vaapukkaan… 2774 Vaapukkatalosta runoili Marjatta Kurenniemi. Tämännimisenä runo on julkaistu ainakin Urho Somerkiven ja kumppaneiden Lasten omassa lukukirjassa (Otava, 1958). Tässä puhutaan nimenomaisesti "pienestä marjatalosta": "En tiedä mitään somempaa / kuin pieni marjatalo." Myöhempi versio runosta kulkee nimellä Vattumadon talo. Se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1968 Kurenniemen ja Kaija Pakkasen yhteisessä runo- ja lorukirjassa Kaksi kukkopilliä. Siinä somasta on tullut sievä ja pienestä marjatalosta vattumadon talo: "En tiedä mitään sievempää / kuin vattumadon talo." Tässä muodossa runo vaapukkatalosta on päätynyt myös useaan antologiaan, kuten Pikku Pegasos, Suomen lasten runotar, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja sekä Pieni...
Etsin 1-2 runoa tai tarinaa. Ne olivat muistaakseni lukukirjassamme kansakoulussa v.67-68. Saattaa olla että kysessä on yksi runo/tarina tai sitten kaksi eri… 2274 1960-luvulla käytössä olleista lukukirjoista etsityt Pekka-runot löytyvät Maunu Niinistön, Aulis Ojajärven ja Aimo Turusen toimittamasta oppikoulun ensimmäisen luokan lukemistosta Keskikoulun lukukirja 1 (WSOY, 1962). Ensimmäinen runo on Oiva Paloheimon Auttamaton Pekka (s. 14), toinen Theodor (T. H.) Körnerin Maailman tekijä (s. 128). Auttamaton Pekka ilmestyi alunperin Paloheimon vuonna 1935 julkaistussa esikoiskokoelmassa Vaeltava laulaja. Sittemmin se on päätynyt myös lukuisiin runoantologioihin (esim. Runojen runot : satayksi kauneinta, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja, Eläinrunojen kirja, Eläköön koira, Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947, Lausuntarunoja nuorelle väelle :...
Mistä löytyisi runo Mummo ja Tatu kokonaisuudessaa; Olipa kerran, niin kertoo satu, kaupunki pieni ja siellä katu. Siell asui mummo ja mummon Tatu. Tatu oli … 2487 Valitettavasti emme ole löytäneet tuota runoa. Etsitty on useasta lastenrunokokoelmasta ja kyselty kollegoilta ympäri Suomen sähköpostilistalla, mutta Mummoa ja Tatua ei vain ole onnistuttu tavoittamaan.
Etsin lastenkirjaa 70-luvulta, jossa mm. tämä runo: "Suuren suuri on maailma, ja ihmeitä täynnä ihan. Nyt minä lähden kävelylle ja jätän kotipihan." Kirjaa… 1872 Kyse on luultavasti Tammen kultaiset kirjat -sarjan kuvakirjasta Pikkuveikko, jonka suomenkieliset tekstit on kirjoittanut Marjatta Kureniemi. Kirja on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran 1964 ja siitä on otettu uusia painoksia ainakin vuosina 1975 ja 1993. Alkuperäistekstissä runon kolmas säe kuuluu "...Nyt minä lähden ajelulle ..." Kirja on lainattavissa HelMet-kirjastosta: Wilkin, Esther Pikkuveikko Tammi, 1993