barnlore

8 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–8.

Kysymys	Luettu	Vastattu	Vastaus
Miten hokema "Ota kiinni mandariini" pitäisi tulkita? Käsketäänkö tässä ottamaan mandariini kiinni vai käskeekö joku minua ottamaan itsensä kiinni ja hän sanoo…	320	5.4.2023	Voisi tietenkin pohtia sitä, onko tällaista lastenperinteeseen kuuluvaa riimirunoutta tarpeen ylipäänsä tulkita. Aihepiiriä tutkinut Leea Virtanen sanoo kirjassaan Antti pantti pakana : kouluikäisten nykyperinne, että yksi tällaisten hokemien funktioista on "karkottaa hiljaisuus ja nauttia riimittelyn ilosta -- se on huutoa huudon vuoksi ja riimiä riimin vuoksi". Pihojen runous on käyttörunoutta, jonka viehätys ilmeisesti on suurelta osin juuri rytmissä ja riimittelyssä – pelkkä kielellinen käsittäminen ei tee sitä ymmärrettäväksi, niin kuin Virtanen osuvasti huomauttaa. "Lasten suullinen runous voidaan jakaa kahteen ryhmään: riimeihin, jotka kuuluvat leikkeihin, ja riimeihin, jotka ovat pikemmin eräänlaista ylellisyyttä, esim....
Mitä tarkoittavat aaluette, pikepikepusse ja aalu aalu aalu ee? Ovatko ne täysin keksittyjä vai perustuvatko johonkin. Itsekin olen tätä laulua laulanut…	1958	15.12.2021	Aaluette tunnetaan etenkin lastenlauluna/-hokemana, jota lauletaan tavallisesti vuoro- eli kaikulauluna (partiolaistermein myös: Vuorovaikutteinen huuto). Sitä hokevat etenkin partiolaiset, ja sen sanat löytyvät esimerkiksi PartioWikistä: AALUETTE (soolo+ muut) Aaluette, Aaluette Pikepikepusse, Pikepikepusse Aalu aalu aalu ee, Aalu aalu aalu ee Fillarin satula, Fillarin satula Kaasupoljin, Kaasupoljin Ylipitkä viineri, Ylipitkä viineri Ei tuu mittään, Ei tuu mittään Täytyy laulaa lujempaa (hiljempaa), Täytyy laulaa lujempaa (hiljempaa) Jne. kunnes tuntuu että on aika lopettaa: (viim. säkeistö) ”Täytyy laulu lopettaa” Aaluette on levytetty muutamaan otteeseen. Se löytyy esim. Fröbelin Palikoiden Jee-jee 30-vee -levyltä (...
Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä kirjan alkupuolella on kohtaus, jossa veljekset ovat karanneet metsään ja äiti lähtee sitten kylänmiesten kanssa heitä…	327	29.10.2021	Vastaus löytyy Sakari Katajamäen toimittamasta kirjasta Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen (SKS, 2020). Kirjassa on sanasto, josta selviää, että tonttusilla olo tarkoittaa samaa kuin hippasilla olo, "leikkiä niin, että yksi, tonttu, ottaa kiinni muita".
Mikä se on se pussauskoppi? Monissa loruissa ja lauluissa sellainen on, mutta onko sellaista koskaan ollut olemassa, mistä siis sana tulee?	4208	3.5.2018	Oikeata pussauskoppia ei liene ollut olemassa. Lorujen ja laulujen pussauskoppi taas on olennainen osa lasten kiusoitteluperinnettä, ja on mahdollista, että "koppi" on päätynyt tähän käyttöön pelkän loppusoinnun vuoksi. Lastenperinnettä paljon tutkinut Leea Virtanen kirjoittaa kiusoittelusta Tytöt, pojat ja tykkääminen -kirjassaan ja esittää, että sitä on kahdentyyppistä: väärään viiteryhmään samaistumisen korostamista ja eroottis- tai seksuaalissävytteistä. Pussauskoppi liittyy näistä jälkimmäiseen: sävyltään eroottinen tai seksuaalinen kiusoittelu vaihtelee pelkästä nimiparin yhdistämisestä pitkiin loruihin, joissa asianomaisia kuvaillaan sukupuoliyhdynnässä tai onnellisina vanhempina. Virtasen kirjaansa varten tutkima muistelma-...
"Tuu-tuu-tupakkarulla, mistäs tiesit tänne tulla..." alkaa vanha tuttu kehtolaulu. Mistä laulussa on itse asiassa kyse? Duetosta äidille ja tupakkarullalle,…	18149	6.3.2008	"Tuu,tuu, tupakkirullasta" on olemassa suuret määrät toisintoja ympäri Suomea. Suomen Kansan Vanhoihin Runoihin on tallennettu yli 700 toisintoa. Toisintoja pääsee tutkimaan helpoimmin SKVR-tietokannan (http://dbgw.finlit.fi/skvr/) kautta. Emme ole toistaiseksi onnistuneet löytämään tietoa tupakkirullan merkityksestä, mutta kysymyksenne on lähetetty edelleen Kansanrunousarkiston puolelle. Vastauksen saamisessa saattaa mennä useampi päivä.
Etsin tekstejä vanhoihin (etupäässä suomalaisiin) lastenloruihin ja -leikkeihin, joissa esiintyy kuolema. Omasta lapsuudestani muistan leikin, jossa juostaan…	1552	2.10.2007	"Hura hura häitä"–leikkiä on leikitty eri puolilla Suomea peruspiirteiltään samalla tavalla. Laulun sanoista ja melodiasta on sen sijaan runsaasti variaatioita. Yhdet toisinnot löytyvät teoksista: Ulla Lipponen: Din din doora – laululeikkejä (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990). Liisa Laaksonen: Lystiä leikkiä - perinnettä ja perinneleikkejä ([Hki] : Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1983). Sanojen muita toisintoja voi tiedustella Kansanrunousarkistosta (kansanrunousarkisto@finlit.fi, puhelin: 0201 131 240). Lähetämme mielellämme tarvittaessa myös viitteitä teoksista, joissa käsitellään lastenleikkejä ja lasten suullista perinnettä.
"...Istu puussa, tutti suussa, potta päässä ja järki jäässä." Missä lastenkirjassa esiintyy tämä katkelma?	4479	26.9.2007	Tämä katkelma löytyy selityksineen kouluikäisten nykyperinnettä käsittelevästä kirjasta: Virtanen, Leea: Antti pantti pakana (WSOY, 1970). Kirjassa (s.111-112 kerrotaan: "Merja istui puussa tutti suussa nenä räässä järki jäässä potta päässä." Tätä lorua Leea Virtanen kutsuu kiusoitteluloruksi. Kiusoittelun kohteen nimi vaihdetaan tilanteen mukaan. Usein näihin loruihin liittyy myös nimenvääntely. Esim. "Ismo pismo pakana istuu oven takana, tutti suussa..." Nämä lastenperinteeseen kuuluvat lorut ovat suullista kansanperinnettä, jota lapset käyttävät kaveripiireissä ja ne voivat esiintyä hyvinkin erilaisina muunnoksina ajasta ja paikasta riippuen. Tätä Leea Virtasen kirjaa voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
Tiedättekö onko runo ".. Hentun Liisa ja ...." (runossa luetellaan paljon eri henkilöitä) jossakin runo- ja lorukokoelmassa mainittu? Onko olemassa kirjoja…	1144	4.9.2007	Kitkat, katkat -runo löytyy ainakin kirjasta Lasten aarreaitta. osa 1. Kirjallisuutta aiheesta voi hakea osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 Kirjoittamalla asiasanoiksi kansanperinne ja lorut ja valitsemalla kieleksi suomen saa 15 viitettä. Kun korvaa asiasanan kansanperinne sanalla lastenperinne, viitteiden lukumäärä putoaa 8:aan. Löytyy esim. kirjat Kuukernuppi ja Leea Virtasen Lastenperinne.