| Olen laulanut lapsenlapselleni unilauluna Jukka Kuoppamäen laulua, jonka ensimmäisen säkeistön sanat kuuluvat näin: Lennä, lennä perhonen |
208 |
|
|
|
Tämä laulu löytyy satukasetin Satuset: musiikillista sadunkerrontaa toisesta osasta "Juuso-hiiren soittoseikkailu".Laulu löytyy kokonaisuudessaan satukasetilta Jukka Kuoppamäen laulamana kohdasta 35:33 alkaen.Satuset / 1. Juuso-Hiiri ja häijy rintaneula 2. Juuso-hiiren soittoseikkailu / 1972 Youtube https://www.youtube.com/watch?v=zNu9iYR3w-gLähde:Satuset: musiikillista sadunkerrontaa 1. Juuso-Hiiri ja häijy rintaneula 2. Juuso-hiiren soittoseikkailu / 1972 Teksti: Raimo Berkan Ohjaus ja kerronta: Raiku Kemppi ja Seela Sella Musiikki: laulut ja sävel Jukka Kuoppamäki Musiikin tuottaja: JKC MUSIC Kustantaja: Audiomark Oy Helsinki 1972 |
| Etsin laulua, joka on sanoitettu sota-aikana Vala-laulun sävelmään. Muistan, että sanoituksissa ovat sanat "kilkkaa karjan kellot" ja sitten mainitaan … |
249 |
|
|
|
Laulun nimi on Paimenlaulu.Laulun on säveltänyt A. Klauwell ja suomenkieliset sanat ovat P. J. Hannikaisen. Tähän kysymykseen löysin vastauksen aikaisemmasta kysymyksestä:Mikä laulu: tuu tuu tutteli tuu.. laulussa myös sanat "Kun karjan kellot kalkattaa... | Kysy kirjastonhoitajalta |
| Onko olemassa mitään tietoa Intiaanin Sotahuuto kappaleen alkuperästä ja todenmukaisuudesta? |
467 |
|
|
|
Intiaanin sotahuuto on Martti Pihan sävellys ja sen sanat on tehnyt Timo Vuori. Teksti koostuu pääasiassa lännentarinoille ja ylipäänsä seikkailukertomuksille tyypillisistä aineksista – intiaanien kätkemä kulta-aarre, sitä tavoitteleva ahne valkoinen kullankaivaja, kiivaasti omaansa puolustavat intiaanit. Niin kuin kaikissa tarinoissa, on tässäkin mukana "totta" – silti kokonaisuus on enimmäkseen mielikuvituksen tuotetta."On vuoristossa jossakin aarre kultineen, / sen taru kertoo apaššein sinne kätkeneen" voidaan hyvinkin nähdä omalla tavallaan todenmukaisena: mineraaleistaan rikkaalla alueella eläneiden apachien kätketystä kulta-aarteesta kerrottiin taruja, joista monet henkilöityivät apachipäällikkö Cochiseen. "Intiaanit hiipii,... |
| Telefo(o)ni Afrikassa on vanha lastenlaulu. Sen lopussa on kohta, jota olen usein ihmetellyt. Kaikissa sanoituksissa, jotka olen löytänyt, on teksti "Häntä… |
435 |
|
|
|
Aksel Törnuddin Koulun laulukirjassa (1913) Telefoni Afrikassa päättyy seuraavasti: "Häntä pannaan toisen korvaan, toinen kärsää käyttää / ja tuo uusi telefoni kaikki toiveet täyttää!"Runon kaikkein alkuperäisimmässä versiossa, joka ilmestyi aikaisemmin samana vuonna Arvid Lydeckenin satu- ja runokokoelmassa Kun päivä paistaa, kyseinen kohta esitetään kirjan kuvituksessa: yksi marakatti ääntelee kärsään ja toinen on pannut norsun hännän korvaansa (kuvateksti: "Näin elefantti menetteli"). Itse runossa sanotaan vain kuvaan viitaten "Aivan niin se menetteli, kuten kuva näyttää, / ja tuo uusi telefoni kaikki toiveet täyttää!"Myöhemmin Arvily sepitti runonsa kokonan uudelleen ja se sai nimen Puhelin Afrikassa. Tämä versio ei jätä sijaa... |
| Mikä lastenlaulu 80-90 luvulta? Ken aurinkoisen päivän nähnyt on, ja kukkaniityn maamme kaunehimman. On nähnyt maamme luonnon suloisimman. Vain täällä kotona… |
265 |
|
|
|
Aimo Mustosen säveltämä ja sanoittama laulu "Suomen kesä" alkaa: "Ken aurinkoisen aamun nähnyt on". Sanoitus vastaa kuvaustasi, vaikka ei sanatarkasti. Laulu sisältyy Elsa Kojon toimittamaan nuottiin "Suuri kevät- ja kesälaulukirja" (WSOY, 1984) ja nuottiin Mustonen, Aimo: "Entten tentten : iloisia lasten laululeikkejä. [1]" (Fazer, 1972). |
| Mistä löytyisi äitini aikoinaan laulama laulu, jossa kysytään pieneltä mieheltä (miesi) kun hän lähtee koulumatkalle kirjat laukussaan, ja mitä muuta sieltä… |
208 |
|
|
|
Lähimmäksi kuvaustasi osuu laulu ”Pieni matkalainen”, joka alkaa: ”Pien’ on tuossa matkalainen, kirjat, taulut laukussaan”. Ensimmäisen säkeistön lopussa kysytään: ”Minne, minne käy sun tiesi, pieni reipas matkamiesi?” Siunausta ei tässä laulussa toivoteta, mutta toisessa säkeistössä lauletaan: ”…Herra sulle olkoon siellä oppaanas…” Tämän laulun sanoittaja on K. (eli Konstantin eli Kosti) Raitio. Melodia on kansansävelmä. Säkeistöjä julkaisuissa on yleensä neljä. Alkuperäisessä runossa ”Pienelle matkalaiselle” säkeistöjä on viisi. Runo sisältyy esimerkiksi K. Raition kirjaan ”Esi- ja toinen lukukirja” ja August Kannisen toimittamaan ”Lasten lukukirjaan”. Laulu sisältyy esimerkiksi Reijo Pajamon kirjaan ”Koulun laulutunnilla” ja nuottiin... |
| Etsin Jukka Jarvolan säveltämän ja Kaarina Helakisan sanoittaman lastenlaulun Elmeri merta purjehtii sanoja. Esim. kirjasta Vauvojen laulun aika löytyy… |
243 |
|
|
|
Näissäkin kirjoissa on vain yksi säkeistö Helmeri merta purjehtii -laulusta, mutta pidempänä versiona kuin lähettämässäsi liitteessä. Koulun musiikki. 3-4 (Otava, 1986)Koulun musiikki. 3-4 : Opettajan kirja (Otava, 1987)Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009)Kaarina Helakisan kirjoittamassa runossa on kaksi säkeistöä. Runo on julkaistu vuonna 1976 teoksessa Posetiivi (WSOY) ja se on nimeltään Helmeri Meri. Jukka Jarvolan säveltämät runot löytyvät Posetiivi-nimiseltä kasetilta ja LP-levyltä. Helmeri Meri -runon voi lukea myös Helakisan teoksesta Niille joilla on nauravat korvat : valitut runot (Otava, 2008) sekä kokoelmista Vauhtipyörä : meidän lasten runot (Otava, 2002) ja Pieni aarreaitta. 3 : Runoaitta (WSOY... |
| "Isoäiti Ystäväni" - laulun sanat ja nuotit |
246 |
|
|
|
Kyseessä on ilmeisesti laulu "Isoäiti", jonka on säveltänyt Lauri Parviainen ja sanoittanut Anna Haava. Kappaleen sanat löytyvät täältä. Nuotinnos löytyy Joki-kirjastojen kokoelmassa olevista nuottikirjoista Koulun kuorolauluja (WSOY 1946) ja Pienten lauluja (WSOY 1980). |
| Löytyisikö nuotteja pitkään runoon "Mummon silmälasit", joka kertoo Liisa-tytön lukemaan opettelusta ja suhteesta häntä hoitaneeseen mummoon. Laulun on tänä… |
289 |
|
|
|
Runon lauluversio sisältyy nimellä "Silmälasit" nuottiin Törnudd, Aksel: "Koulun laulukirja" (WSOY, 1913; useita painoksia). Laulun on säveltänyt Aksel Törnudd. Nuotissa on laulun melodianuotinnos ja sanat. Laulu alkaa: "Asui eukko ennenmuinen perukalla Pohjanmaan, toisna tyttö pikkuruinen..." Laulussa säkeistöjä on vain viisi, joten runon tarina jää kesken. Pianosäestys sisältyy nuottiin Törnudd, Aksel: "Koulun laulukirjan säestykset" (WSOY, 1914).Voit tarkistaa nuottien saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fiTätä runoa koskevaan kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin:https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytyisi-tama-mummon-silmalasit?language_content_entity=fi |
| Lauloin kansakoulussa v. -60 äitienpäiväjuhlassa laulun, joka alkoi: Maassa makaa lintunen, pikkuinen linturukka, jos et pääse siivilles, niin sinut perii… |
109 |
|
|
|
Usko Kempin säveltämä ja sanoittama laulu "Inna ja linnunpoikanen alkaa": "Maassa makaa lintunen, pikkuinen linturukka, jollet pääse siivilles..." Laulu sisältyy nuottiin Kemppi, Usko: "Satulauluja" (Fazer, 1967; 1. painos Westerlund, [1956?]). Kokoelman laulut on alun perin tehty Inna-tytölle, mutta nimen paikalla voi käyttää laulajan ja leikkijän nimeä. |
| Etsin M.A. Nummisen biisin sanoja tai levyä, jolta ko. biisi löytyisi: ”Missä jatsi on piilossa, kun sitä enää lainkaan kuule ei?”… … ”Jatsi on löydettävä!” |
226 |
|
|
|
Kyseinen biisi on nimeltään Missä jatsi on piilossa?, ja se löytyy Silmälasiapina-nimiseltä äänitteeltä (1983). Kappaleen esittää M. A. Numminen yhdessä Karviaiset-lapsikuoron kanssa. Kappale löytyy myös Nummisen kokoelmalevyltä Pulla kasvaa - Jänismiehen ihan kaikki lastenlevyt (2012).Valitettavasti näyttää siltä, että ainakaan kirjastojen valikoimissa olevista nuottijulkaisuista kyseisen laulun nuotteja/sanoja ei löydy. Edellä mainittuja Nummisen levyjä löytyy kirjastoista, eli kannattaa kysyä äänitettä omasta kirjastosta.Kyseinen biisi näyttäisi löytyvän myös suoratoistettavana verkkopalveluista (esim. YouTube Music). |
| Mistä löytäisin nuotit lastenlauluun "havupuu ja lehtipuu" |
223 |
|
|
|
Hei! Ylivieskan kirjastossa näyttäisi olevan "Musiikkimatka" niminen nuottikokoelma jossa on kyseisen laulun nuotit!Musiikkimatka | Joki-kirjastot | Joki-kirjastot |
| Etsin Prinsessa Ruusu linnassa -lastenlaulun tietoja. Milloin laulu on julkaistu? Onko tietoa tai merkintöjä siitä, millaisia perinteitä siihen on liitetty ja… |
439 |
|
|
|
Vanhin löytämäni nuotti lauluun on Olga Lönnbohmin teoksessa Laululeikkejä. 1. Vihko (1903).Vanhin maininta laulusta (ja siihen liittyvästä leikistä) löytyy sanomalehdistä 1923: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22prinsessa%20ruusu%20linnassa%22&orderBy=RELEVANCETeoksessa Eläkön leikki - leikkikenttien vanhoja laululeikkejä (2015) kerrotaan leikkimisohjeet ja mainitaan, että sävelmä on saksalainen kansanlaulu.Leikki ja laulu on siis tunnettu ainakin 1900-luvun alusta, erittäin todennäköisesti jo aikaisemminkin. |
| Mikä oli se 1980-luvun lastenlaulu jossa nuori mies jutteli koiranpennulle ja se kertosäkeistö meni näin "ei se aina tunnu hyvälle jos vähän silittää, kyllä… |
176 |
|
|
|
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä laulua. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi sen? |
| Löytyisikö sanoja lauluun, jossa "mopsi pikkuinen hyppäsi pois koristaan" ja lähtee tutkimaan maailmaa? Olen kuunnellut sitä lapsena kasetilta ja se oli yksi… |
325 |
|
|
|
Tällaisia laulun sanoja en löytänyt. Voisiko etsimäsi laulu olla nimeltään "Uhkarohkea Mopsi-koira"? Se sisältyy Ritva Oksasen äänitteelle "Laulanpa lapsille" (EMI Finland, 1977). Se on julkaistu lp-levynä ja c-kasettina. Voit tarkistaa äänitteen saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta.Finna-hakupalvelu:https://finna.fi |
| Ronja Ryövärintytär-kirjassa Loviisa-äiti laulaa Ronjalla tuutulauluksi ns. Susilaulun (Vargsången. Miten sen sanat menevät suomeksi? Erityisesti haluaisin… |
854 |
|
|
|
Astrid Lindgren -sivuston mukaan laulu on tehty kirjan julkaisemisen jälkeen elokuvaa varten. Laulun sanoja ei ole kirjan suomennoksessa. Elokuvasta on olemassa versio, jossa on suomenkielinen ääniraita. Tässä kohtauksessa etsimäsi kohta lauletaan näin:https://www.youtube.com/watch?v=U991pO3ZLWI (noin kohdasta 0:45 alkaen)Laulu sisältyy myös näytelmään ”Ronja Ryövärintytär” (Näytelmäkulma, 1987), jonka on suomentanut Tuovi Paju. Näytelmän teksti on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastossa. Cd-levyllä Rönnin kesäteatteri: ”Ronja Ryövärintytär” (Eräjärven Työväen Näyttämö, 2004) on teatterimusiikkia tästä näytelmästä. ”Susilaulusta” esitetään tällä levyllä ensimmäinen säkeistö (eri sävelmällä kuin elokuvassa).Laulu voi sisältyä myös... |
| Onko laulusta "Kas kuusen latvassa oksien alla on pesä pienoinen oravalla" sanoja (lyrics) englannin kielellä? |
726 |
|
|
|
"Kas kuusen latvassa oksien alla" alkaa Immi Hellénin sanoittama ja P. J. Hannikaisen säveltämä laulu "Oravan pesä" (tai "Oravanpesä"). Laulun ensimmäinen säkeistö sisältyy englannin kielellä nuottiin "Suzuki voice school : international edition. Volume 1, Vocal part" (Summy-Birchard, Inc., [2022]). Suomenkielisiä säkeistöjä on neljä. Nuotista on olemassa myös pianosäestykset sisältävä versio ("Suzuki voice school : international edition. Volume 1, Piano accompaniment"). Laulu on nuotissa nimellä "Squirrel song". Sanoittajien nimiä ei nuotissa mainita, mutta nuotin on tehnyt Päivi Kukkamäki yhteistyössä kansainvälisen laulusuzukikomitean kanssa.Päivi Kukkamäki on tehnyt väitöskirjan "Laulun myötä kasvuun : laulusuzukimenetelmän... |
| Opin jo lapsena (70-80-luvulla) äidiltäni laulun, joka tiettävästi oli takavuosikymmeninä suosittua lasten-ja nuortenleirien nuotiolauluohjelmistoa. Sanat… |
537 |
|
|
|
Laulusta on olemassa ainakin sanoitukseltaan erilaisia muunnelmia. ”Oisipa mulla pienen pieni ankka” alkaa laulu ”Ankka”, joka vastaa parhaiten muistamaasi sanoitusta ja joka sisältyy kirjaan ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971, ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto, 1977). Kirjassa on vain laulun sanat ja yksi säkeistö, jossa lauletaan myös: ”Kansasta katsois varmaan moni tollo…””Partiolaulukirjassa” (Partiokirja, 1985) laulussa ”Olisipa minulla pienen pieni” lauletaan kyllä ankasta ja kissasta, mutta siinä ei mainita kansaa eikä tolloja. Kirjassa on vain laulun sanat ja säkeistöjä on viisi.Lehdessä ”Pelimanni” (2009, nro 1, s. 19–22) on vielä yksi muunnelma laulusta: ”Olisipa minullakin pienen pieni... |
| Milloin Tuiki tuiki tähtönen -laulu ilmestyi suomeksi ja kuka oli sanoittaja? |
1103 |
|
|
|
Suomenkielisen sanoituksen "Tuiki tuiki tähtönen" on tehnyt Maisa Krokfors. Sävelmä on ranskalainen kansansävelmä. Vuonna 1971 julkaistiin Krokforsin kirjoittama "Tikapuita pitkin taivaaseen : musiikin työkirja leikki-ikäisille" (Fazer) ja siihen liittyvä "Tikapuita pitkin : opettajan ohjevihko" (Fazer). Siinä "Tuiki tuiki tähtönen" -sanoitus julkaistiin ensimmäisen kerran. Lähteessä ei mainita, sisältyykö sanoitus sekä työkirjaan että opettajan oppaaseen.Lähde:Kansallisbiografia: Krokfors, Maisa:https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10085 |
| Löytyykö tietoa, että onko Känkkäränkkä Mikko Alatalon keksimä olento vai onko Känkkäränkkä ollut olemassa jo aiemmin ja Mikko on tehnyt jo olemassa olevasta… |
543 |
|
|
|
Känkkäränkkä on lastenkirjailijoiden Annami Poivaaran ja Maija Lindgrénin luoma olento, joka on ollut olemassa ennen Mikko Alatalon ja Harri Rinteen sanoittamaa "Känkkäränkkä"-laulua. Mikko Alatalon lastenlevy "Eläimiä suomalaismetsissä", johon "Känkkäränkkä" sisältyy, on äänitetty vuonna 1981. Annami Poivaara kirjoitti iltasatuja televisioon 1970-luvulla. Lasse Pöysti luki tarinan Känkkäränkästä Pikku Kakkosessa. Annami Poivaaran satu "Pieni paha noita Känkkäränkkä" sisältyy Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran kirjaan "Unihiekkaa : hyvänyön satuja" (Gummerus, 1974). Känkkäränkkä esiintyy myös muissa Poivaaran kirjoissa.Rusinat ovat ilmeisesti lauluntekijöiden riimittelyä:...noita...rusinoita...Lähde:Marjamäki, Tuomas: Hän hymyilee kuin... |
Kysy kirjastonhoitajalta