| Missä suomalaisessa kaunokirjallisuudessa löytyy Lapin, saamelaisten kuvausta (kirjalijat eivät ole saamelaisia tai lappilaisia)? Sekä proosa että runous… |
111 |
|
28.11.2023 |
|
Aihe on hyvin laaja, tässä on muutama esimerkki :
Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa
Kirjallisuustutkimukset:
Erkki Itkonen : Lappalainen kansanrunous.1963
Aulikki Nurminen : Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa 1900-luvulla. 1982
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. 2010
2000-luku:
Seppo Keinänen : Aslak.2022
Katri Rauanjoki: Kesämerkit.2022
Mikko-Pekka Heikkinen: Poromafia.2016
Magne Hovden : Saamelandia. 2012 (nor)
Taisto Tammela : Säynäjäjärven mysteeri. 2020
Aarre Paasirova : Lapin lumo. 2018
Päivi Alasalmi : Joenjoen laulu. 2015
Kuun lapsi / Maami Snellman. 2023
Lastenkirjallisuus:
Eevamaria Halttunen : Petra ja revontulet. 2008. (Книга переведена... |
| Millainen aapinen oli käytössä 1956 Sallan Narusjkan eka luokalla ? |
150 |
|
19.10.2023 |
|
Naruskan koulun opetussuunnitelman vuositarkastuksen mukaan vuosina 1955–56 aapinen on ollut Aukusti Salon Uusi aapinen ja 1956–57 aapinen on ollut Kultainen aapinen. |
| Miksi Jouni on ollut suosittu nimi juuri Lapissa ja milloin sitä on ruvettu antamaan yleisesti muuallakin Suomessa? |
73 |
|
30.6.2023 |
|
Kirjaston nimikirjoista ei löytynyt muuta tietoa kuin, että nimi Jouni on peräpohjalais-lappalainen nimi, joka alkoi yleistyä suomalaisten parissa 1900-luvun alkupuolella ja että se on johdannainen nimestä Johannes.
Rovaniemen kirjaston saamelaisosasto antoi tietoa nimen suosiosta Lapissa:
Nickul on tilastoinut Suomen saamelaisalueen nimistöä vuonna 1962. Hän erottelee suomalaiset ja saamelaiset henkilönnimet, ja tukeutuu jaossa Itkosen vuonna 1948 määrittelemiin silloisiin saamelaisten etunimiin. Jouni kuuluu tuohon saamelaisnimien ryhmään.
Nickulin mukaan Jouni-nimen ja sen rinnakkaisnimien käyttö saamelaisalueella (tunturi- ja kalastajasaamelaisilla; kolttien nimien historia on erilainen) on runsasta. Varianteista Jouni (Jovdna,... |
| Sanomalehti Lapin Kansa perustettiin vuonna 1928, ja se ilmestyy kuusi kertaa viikossa, mikäli uskomme ns. vapaasti päivitettävää verkkotietosanakirjaa. Onko… |
137 |
|
13.6.2023 |
|
Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osaston arkistosta löytyy Lapin kansan vuosikerrat vuodesta 1947 lähtien. Silloin sanomalehti ilmestyi vielä 6 kerta viikossa tiistaista sunnuntaihin. Lapin Kansa muuttui vuonna 1980 7 päiväiseksi Moskovan olympialaisten aikaan, eli lehti alkoi ilmestyä myös maanantaisin. Vuonna 2015 heinäkuusta lähtien se ilmestyi 6 kerta viikossa paperiversiona ja sunnuntaina tuli näköislehti. Sunnuntai näköislehden ilmestyminen loppui toukokuussa 2021. |
| Eräs kurssin ohjaaja lauloi kursssillemme laulun Jään, hankien maa. Sanat olivat kauniit, pohjoiseen viittaavat. Ohjaaja kertoii kuulleensa laulun poikakuoron… |
468 |
|
20.12.2021 |
|
Jouko Tekoniemen säveltämä ja Arvo Ylitalon sanoittama "Laulu Lapin maalle" (tai "Laulu Lapinmaalle") alkaa: "Jään, hankien maa". Laulu sisältyy nuottiin "Lapinlasten laulukirja" (Lapin lääninhallitus, 1985) ja sen uudistettuun painokseen "Uusi lapinlasten laulukirja" (Lapin lääninhallitus, Lapin maakuntaliitto, 1991). Sen ovat levyttäneet esimerkiksi Rovaniemen musiikkiluokkien kuoro ja Lapsikuoro Ilo.
Myös Veikko Juntunen on säveltänyt ja sanoittanut samannimisen laulun, mutta tämä "Laulu Lapinmaalle" alkaa: "Hiljaisuus on yllä kauniin maan".
Rovaniemen musiikkiluokkien kuoro: Laulu Lapinmaalle YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=t4SgQaHdTOk
Lapsikuoro Ilo: Laulu Lapin maalle YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=... |
| Mitä Muotkatunturien tienoolle eli luoteis-Inariin sijoittuvia kirjoja on? |
243 |
|
26.7.2021 |
|
Kirjoja kannattaa Google-haun sijasta hakea kirjasto-ja museoaineistojen tietokantahaulla. Niitä ovat mm. Finna (arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhdistetty haku), Melinda (kirjastojen kansallinen hakupalvelu) sekä Helmet (Pääkaupunkiseudun kirjastokimpan aineistohaku)
Finna-haku löytää parhaiten hakusanalla Muotkatunturi. Tuloksena kuusi tietokirjaa. Linkki hakutulokseen.
Kaunokirjallisuutta löytyy parhaiten tarkennetulla haulla ja kahdella asiasanalla Inari (paikannimenä) ja kaunokirjallisuus.
Melinda haku löytää 7 teosta. Linkki hakutulokseen
esim. Sisimmäinen/ MaijaHaavisto, Hitsaaja /Katja Kettu ja Kultarinta / Anni Kytömäki tai Koarvikoddsin noita / Matti Uurinmäki,
Helmet-haku löytää samat seitsemän ja lisäksi 10 muuta (... |
| Miten evakot liikkuivat lehmien kanssa Matarengistä Korsträskiin syyskuussa 1944? |
283 |
|
27.5.2021 |
|
Suomen evakkojen karja kuljetettiin Pohjois-Ruotsissa lautoilla, autoilla ja taluttamalla, eläimiä ajettiin karjaleirille. ”Lautoilta kuljetettiin pakolaiset itse vastaanottopaikalle. Siellä luetteloitiin saapuneiden henkilöiden ja eläinten lukumäärä. Viimeksi mainitut koottiin karjatarhoihin odottamaan poiskuljetusta. Lehmät ja muu karja kuljetettiin autoilla kahden pohjoisimman vastanottopaikan alueelta, etelämpänä ei autoja tarvittu, koska välimatkat siellä olivat lyhempiä.” (Lähde: Björk. N. Evakuointipäällikön muistelmia// Tornionlaakson vuosikirja 1969: s 100-111.) Kirjassa: Rautio E. Pohjoiset pakolaiset:Pohjan: Väylä, 2004 sivulla 59 on kartta” Evakuoinnin ruotsalainen organisaatio ja sen toimipaikat” mihin merkitty tiet ja... |
| Mistä tulee nimi Akka Kebnekaiselainen? Tiedän, mikä Kebnekaise on, mutta mistä tuo Akka tulee? Muistan, kun se aikoinaan huvitti minua, kun siitä tuli… |
1744 |
|
23.5.2021 |
|
Sana viittaa samanimiseen Akka-tunturiin, joka sijaitsee Ruotsin pohjoisosissa. Henkilöhahmon molemmat nimet viittaavat siis korkeisiin paikkoihin.
Selma Lagerlöfin Nils Holgerssonin ihmeellisessä matkassa siis myös ruotsinkielisessä versiossa nimi on Akka ja usealla muullakin villihanhella on pohjoisen nimistöön viittaavat saamelais/suomalaisperäiset nimet (Yksi, Kaksi jne.). Akka-tunturin nimen on selitetty johtuvan äitijumalattaresta. Sana on siis sama kuin suomen kielen akka.
Tutkimus saamelaisista Nils Holgerssonissa, Strandgling Jonas, De bevingade samerna, http://www.diva-portal.se/smash/get/diva2:290717/FULLTEXT02.pdf
Selma Lagerlöfin Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige, teksti https://litteraturbanken.se/f%C3%... |
| Auttoivatko mormonit sodan jälkeen jälleenrakennuksessa? |
229 |
|
27.1.2021 |
|
Olisivatkohan kyseessä olleet kveekarit? Alkujaan brittiläinen, sittemmin maailmanlaajuinen kveekariliike on tunnettu avustustyöstään ja sai siitä vuonna 1947 Nobelin rauhanpalkinnon. Suomessa kveekarit auttoivat sodan jälkeen Lapissa jakamalla vaatteita ja elintarvikkeita sekä avustamalla jälleenrakennustyössä ja sosiaalihuollossa.
Lähteet ja lisätietoa:
Minna Vähäsalo: ”Keikkareitten keskuudessa” – kansainväliset vapaaehtoiset Suomea jälleenrakentamassa. Artikkeli Pax-lehdessä 4/2017, https://www.pax.fi/2017-04/keikkareitten-keskuudessa-kansainvaliset-vap…
Uskonnot Suomessa -sivusto: http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=22
Eino Mäkisen lyhytdokumentti "Lappi nousee" vuodelta 1947: https://elavamuisti.fi/aikajana/... |
| Millähän vuosikymmenellä on julkaistu Usko Kempin laulu Meidän Lappimme? |
158 |
|
4.1.2021 |
|
Varhaisimmat löytämäni julkaisut ovat 1970-luvulta: äänite (LP- ja C-kasetti) "Laulujeni Lappi" vuodelta 1973 (Finnlevy, esittäjänä Mieskvartetti) ja nuotti "Laulujeni Lappi" vuodelta 1976 (Musiikki Fazer FM05883-4). Laulu "Meidän Lappimme" sisältyy näihin julkaisuihin.
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
|
| En osaa etsiä haulla. Haluasin jouluksi lainata jonkun cd:n tai videon, jossa olisi kuvia ja kerrontaa Raja-Karjalasta esim. Sortavalasta sekä Karjalan… |
251 |
|
15.12.2020 |
|
Näistä aiheista ei oikein löydy Vaski-kirjastoista cd-äänikirjoja, mutta DVD-muodossa löytyy joitakin.
Kävelyretkellä 1930-luvun Viipurissa: Eino Partasen valokuvia. (DVD)
Lappi ja Kainuu: maa ponteva Pohjolan äärillä on. (DVD)
Lappia koskeva luonto- ja retkeilyelokuva: The Finnish Arctic Lappi (DVD):
Luontoaiheisia elokuvia: Järven tarina, Metsän tarina, Mystinen metsä, Metsän lumo, Luontosinfonia (DVD):
Nämä löytyvät Vaskista hakemalla teoksen nimellä https://vaski.finna.fi/ Voit varata niistä kiinnostavimmat omaan kirjastoosi.
|
| Mihin kategoriaan luokitellaan tarina Saanasta ja Mallasta Kilpisjärvellä. Onko se satu, taru, vai jokin muu? Onko tällaisten tarinoiden merkitystä pohdittu… |
368 |
|
25.5.2020 |
|
Tarina Saanasta ja Mallasta on nimeltään Haltin häät, ja se on osa tarinankerrontaperinnettä. Tarinasta kerrotaan tarkemmin Asko Kaikusalon kirjassa Tarujen tunturit (1974). Kirja löytyy myös Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1327275__Starujen%20tunturit__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Alla olevassa blogissa käsitellään myös tarinaa kirjasta löytyvän tiedon perusteella:
https://www.wildadventuresnorth.fi/l/haltinhaat/
|
| Mahtaiskohan teiltä löytyä tietoa, kenen tekemä tämä kuvan teos on (kuva liitteenä) ? Ilmeisesti kuva liittyy jotenkin lappalaiseen taiteeseen ja on kaiketi… |
332 |
|
4.3.2020 |
|
Teos on taitelija Andreas Alarieston. Andreas Alariesto (1900–1989) syntyi Sodankylän Rieston kylässä, kylä jäi sittemmin Lokan tekojärven alle. Hän on ikuistanut vanhan Lapin elämää teoksiinsa. Alariestosta löytyy tietoa verkossa Korundin sivulla, https://www.korundi.fi/eventscalendar/ANDREAS-ALARIESTO-%E2%80%93-Heinakengat-heittelevat/zjb1pmha/a30fa3bf-8029-4e02-8a8a-c89a2e67ffd1 sekä Museo-Galleria Alarieston sivulla https://www.visitsodankyla.fi/naejakoe-artikkeli/museo-galleria-alariesto/.
Tuo kuva löytyy kirjasta Andreas Alarieston lapinkuvat WSOY 1976 s. 15. Kirjassa on kuvia Alarieston maalauksista ja niihin liittyviä taiteilijan muistoja Lapin elämästä. Tähän maalaukseen liittyivät "vanhojen ukko ja akkojen tarinat piruista ja... |
| Mitä sellaisia eläinlajeja Petsamon alueella oli joita ei lainkaan tavata Suomen nykyisellä alueella? |
281 |
|
14.1.2020 |
|
Vanhan, vuosina 1909–1922 julkaistun tietosanakirjan mukaan Petsamon sisämaassa eläimistö oli sama kuin Lapissa tuolloin muutenkin. Majava oli jo ehditty hävittää sukupuuttoon. Artikkelin mukaan myös soopeli oli tuolloin alueelta kadonnut, mutta lienee kyseenalaista onko eläintä koskaan todella esiintynyt Suomessa.
Linnuista tietosanakirja mainitsee eräitä nykyään Suomessa harvemmin esiintyviä merilintuja, mutta ei sellaisia jotka tyystin puuttuisivat nykyisestä eläimistöstämme.
Jäämeren valaista tietosanakirja luettelee Petsamossa harvinaisina uurteis-, silli- ja ryhävalaan. Pienemmistä valaista mainitaan maitovalas, miekkavalas, juoksiainen ja pyöriäinen. Ylen verkkoartikkelin mukaan valaat eksyvät harvoin Suomen aluevesille https://... |
| Mistä kohtaa Rovaniemen kirjaston nettisivuilta löytyy tietoa, esittelyä jne Lappi kirjallisuuspalkinnosta ja sen ehdokkaista v. 2019? |
191 |
|
6.11.2018 |
|
Rovaniemen kirjasto tekee uutisen lähiaikoina sivulleen www.rovaniemi.fi /kirjasto. Lappi-kirjallisuuspalkinnon sivulla https://lappikirjallisuuspalkinto.fi/ kerrotaan tämänvuotiset ehdokkaat ja äänestysaika 10.12.2018 - 20.1.2019.
Palkinnolla on myös facebook https://www.facebook.com/lappikirjallisuuspalkinto
Tervetuloa lainaamaan ehdokaskirjoja!
|
| Lapissa on Suonttavaara ja Suonttajärvi, mitä sana Suontta tarkoittaa? |
873 |
|
5.6.2018 |
|
Samuli Aikio kertoo nimestä kirjassaan Davvisámi báikenamat (2017) s. 174 seuraavaa:
(Teos on saameksi, käännös IP)
Suovditvárri, suomeksi Suonttavaara.
Hän kertoo alueen (järven ja vaaran) sijainnin ja nimeää alueen historialliset siidat (lapinkylät).
Suomenkielien muodon pohjana ei olisi sana suovdi-, vaan jokin muu sana. Inarinkielessä sana on säilynyt muodossa syebdee ja luulajansaameksi muodossa suobde, suobddeg ja tämä sana tarkoittaisi kaatuneen puun juuria tai tervaskantoa.
Suomenkielinen muunnos Suontta- on ollut veroluetteloissa lapinkylänimen perusmuoto.
Gananderin mukaan (1789/1960/2017)) alkuperäinen, vanha saamenkielinen sana on unohtunut, se ei ole jäänyt elämään eikä iskostunut kansankieleen. Suobdi-sana viittaa... |
| Minkälaisia Lappiin liittyviä tarinoita tai erätarinoita kirjastonhoitaja suosittelisi 8-11-vuotiaille ääneen luettavaksi Lapinreissulle? Kiitollisena… |
403 |
|
11.5.2018 |
|
Alla Lappiin ja saamelaisuuteen liittyviä lastenkirjoja. Toivottavasti niistä löytyy sopivia reissullenne.
Minä, äiti ja tunturihärkki / Riitta Jalonen ; kuvittanut Kristiina Louhi
Suden arvoitus / Kirsti Manninen
Pentti miesten Lapin-reissulla / kirjoittanut Riina Katajavuori ; kuvittanut Salla Savolainen
Talviseikkailu Lapissa / Paola ja Pirjo Suhonen
Weetin luokka lentää / kirjoittanut Tuula Sandström ; kuvittanut Jukka Lemmetty
Hopeasarvinen poro: satuja Lapista / Leena Laulajainen ; kuvittanut Virpi Penna
Pikku poron syntymäpäivä / Martti Lintunen
Ella Lapissa / Timo Parvela
Petra ja revontulet / Eevamaria Halttunen
Valkoinen kivi / Kirste Paltto
|
| Etsin lapsuuteni joululaulua, joka on soinut radiossa joskus 1970- tai 1980-luvulla. Laulun esittää kansanmusiikkiyhtye tai kokoonpano, jossa on useampi… |
838 |
|
24.11.2017 |
|
Laulu on nimeltään "Poromiehen polska". Sen on säveltänyt Jouko Tekoniemi ja sanoittanut Arvo Ylitalo. 1. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, tietä tiu'ut soittaa". 2. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, lauko lammen laitaa". Laulun sanat ja nuotti (melodia, sointumerkit) sisältyvät Lapinlasten laulukirjaan, jonka ovat toimittaneet Jouko Tekoniemi, Arvo Ylitalo ja Matti Yli-Tepsa (Lapin lääninhallitus, 1985, s. 186-187). Ilmeisesti laulu sisältyy myös Uuteen lapinlasten laulukirjaan (1991), joka on Lapinlasten laulukirjan uudistettu painos.
Viola-tietokannasta (https://viola.linneanet.fi), joka on Suomen kansallisdiskografia, löytyy laululle useita esittäjiä. Äänitteellä Joulu Korvatunturilla (Kivirannan Musiikkitukiyhdistys... |
| Haluaisin tietoja jäämeren polusta/ ruijanreitistä ja vanhoista suomalaiskylistä jäämeren rannalla siis kirjoja, karttoja yms. kaikkea mahdollista ... |
650 |
|
22.3.2017 |
|
Ruijanreitistä on tietoa esimerkiksi Erkki Liljan julkaisuissa:
Erkki Lilja: Ruijanpolku : valtareitti Jäämerelle.
Julkaisussa: Raito. - 2008. - Rovaniemi : Lapin maakuntamuseo, s. 39-41
Erkki Lilja: Perämereltä Petsamoon : väläyksiä liikennehistoriasta.
Julkaisussa: Jatuli. - 29. - Kemi : Kemin kotiseutu- ja museoyhdistys, 2006, s. 193-215
Erkki Lilja: Tunturien yli Jäämerelle : kertomuksia Lapin teiltä ja vähän vierestäkin. - [Rovaniemi] : Väylä, 2016
Teos koostuu asiakirjoista ja matkakertomuksista 1800-1900-luvuilta, ja tekijän omista kirjoituksista.
Erkki Lilja: Jäämerenkäytävä : näkijöitä, tekijöitä, kulkijoita, salaisia suunnitelmia. - Rovaniemi : [Erkki Lilja], 2013
Kirjoja aiheesta suomalaiset Jäämeren rannalla:
Samuli Paulaharju... |
| Haluaisin lainata kirjan Mathilda Fogman : andlig moder i den tidiga laestadianismen. Toimittaja: Maj-Lis Palo, Kieli: ruotsi, julkaistu: 2007-07. ISBN:… |
553 |
|
1.3.2017 |
|
Teos näyttäisi löytyvän ainakin Lapin maakuntakirjastosta Rovaniemeltä.
Kysy kaukopalvelua Simon kirjastosta.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
