Lapin sota

12 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–12.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Jossain kaukopartiomiehistä kertovassa kirjassa mainitaan suomen nuorin partiomies Ensio Kernen. Nyt en saa päähäni, että mikä kirja. 235 22.9.2021 Lassi Saressalon Päämajan kaukopartiot jatkosodassa (WSOY, 1987) tietää kertoa, että Ensio Kernen kuului Lapin sodan partiomiehiin. Hän oli mukana luutnantti Marmon partiossa 13.-22.10.1944. Ainoa maininta, jonka Kernenistä onnistuin tämän tiedon perusteella paikantamaan, löytyy Pentti H. Tikkasen kirjasta Partioita Lapin sodassa. Luvussa 'Luutnantti Marmon partio Lokan-Tanhuan-Moskuvaaran-Kersilön alueella 13.-22.10.1944' tavataan "korpraali Kerne".
Miten evakot liikkuivat lehmien kanssa Matarengistä Korsträskiin syyskuussa 1944? 270 27.5.2021 Suomen evakkojen karja kuljetettiin Pohjois-Ruotsissa lautoilla, autoilla ja taluttamalla, eläimiä ajettiin karjaleirille. ”Lautoilta kuljetettiin pakolaiset itse vastaanottopaikalle. Siellä luetteloitiin saapuneiden henkilöiden ja eläinten lukumäärä. Viimeksi mainitut koottiin karjatarhoihin odottamaan poiskuljetusta. Lehmät ja muu karja kuljetettiin autoilla kahden pohjoisimman vastanottopaikan alueelta, etelämpänä ei autoja tarvittu, koska välimatkat siellä olivat lyhempiä.”  (Lähde: Björk. N. Evakuointipäällikön muistelmia// Tornionlaakson vuosikirja 1969: s 100-111.)  Kirjassa: Rautio E. Pohjoiset pakolaiset:Pohjan: Väylä, 2004 sivulla 59 on kartta” Evakuoinnin ruotsalainen organisaatio ja sen toimipaikat” mihin merkitty tiet ja...
Kysyisin paljonko Suomen armeijan reservin aliupseerin päiväraha oli sotiemme aikana? 629 15.4.2020 Näyttää siltä, että sotien aikana aliupseereille ei ollut yhtenäistä päivärahaa, vaan summa vaihteli sotilasarvojen mukaan. Rintamajoukoissa alikersantin päiväraha oli talvisodan aikaan 10 markkaa. Jatkosodan loppuvaiheessa alikersantin päiväraha taas oli 18 markkaa, kersantin 25 markkaa ja ylikersantin 30 markkaa. Lähteinä käytin seuraavia teoksia: Väinö Mononen, Talvisota Kuhmossa I: Kuolema kolkuttaa korvessa (BoD, 2020); Suomen sota 1941-1945 10. osa (toim. Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto, Sotateos 1961).
Suomen taisteluista toisessa maailmansodassa on tarjolla paljon maallikollekin sopivaa kirjallisuutta, jotka avaavat sodan eri osapuolten ratkaisuja sodan eri… 388 24.6.2019 Suositeltavia yleisteoksia liittyen viime sotien ylimmän johdon tiedustelutoimintaan ovat esimerkiksi: Heiskanen, Raimo: Saadun tiedon mukaan...: Päämajan johtaman tiedustelu 1939-1945 (1989) Palokangas, Marko: Hankitun tiedon varassa: yhtymätason tiedustelutoiminnan kehitys Suomessa itsenäisyytemme aikana (2018), myös verkkoversiona: www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3005-2  Salaisen sodan sivut: tiedustelua, vakoilua ja salatoimintaa jatkosodassa (2003)
Lapin Maakuntaliiton ”Evakkotaival” - kirjoituskilpailu 254 9.5.2018 Lapin maakuntaliiton Evakkotaival-kirjoituskilpailuun saapunutta aineistoa säilytetään edelleen entisen Lapin maakuntakirjaston eli nykyisen Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla. Aineisto on tutkittavissa Lappi-osastolla.http://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Kirjasto/Lappi-ja-saamelaiset
Kuka kirjoitti kirjan 'Etto, Pohjoinen taikapiiri'? 449 20.3.2017 Kyseessä on Jorma Eton ja toimituskunnan toimittama teos Lapin taikapiiri : Lapin evakkojen maailma 1944 - 1945. Teoksen julkaisi Lapin maakuntaliitto vuonna 1977. Näyttää siltä, että teosta ei ole oman kirjastoverkkonne kokoelmissa, mutta sen saa kyllä tilaamalla kaukolainaan muualta Suomesta. Voitte kysyä kaukolainatilauksesta omasta lähikirjastostanne. http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ https://www.finna.fi/
Mistä ja miten voisin saada sotilastietoja 1939 alkaen sodassa taistelleesta ja haavoittuneesta isästäni. Missä taistellut, joukko-osasto, missä haavoittunut,… 9512 8.3.2010 Tietoja kannattaa lähteä etsimään isän sotilaspassista, jos sellainen on tallella. Jokaisesta asevelvollisesta on laadittu n.s kantakortti, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kantakortista ilmenevät muun muassa hänen palveluspaikkansa ja –aikansa, saadut palkitsemiset ja rangaistukset, ylennykset ja hänen mahdolliset sodan ajan taistelupaikkansa. Tieoja kantakortin saatavuudesta osoitteessa http://193.184.161.240/portti/index.php/Sotap%C3%A4iv%C3%A4kirjat
Kiinnostaisi toisen maailman sodanaikaiset Lapissa sijainneet saksalaisten asemat/huolto/lomapaikat Sodankylän kunnassa Vuotsossa. Mistä tietoa? 3075 25.5.2009 Vuotsosta on inventoitu II maailmansodan aikainen linnoitusvyöhyke vuonna 1990, inventoija Erkki Saari Oy Turusta. Selvityksessä on 55 lehteä ja kartat. Lähinnä kyseessä on Tankavaaran aseman inventointi. Samaisesta puolustusasemasta Schutzwall-nimeltään on toinenkin julkaisu, jonka on kirjoittanut Tapani Postila. Schutzwall, sodanaikainen puolustusasema Urho Kekkosen kansallispuistossa, 36 s. (Vantaa 1997) Tässä Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja-sarjassa ilmestyneessä tutkimuksessa on tarkat piiroskuvat. Lisäksi löytyy mielenkiintoista aiheesta ainakin julkaisuissa: Urpo Huotari. Saksalaisten huoltotilanne Pohjois-Suomessa toisen maailmansodan aikana. Huoltoreitit. Yleisen historian pro gradu 1980 sekä Yrjö Teeriaho. Pitkin poikin...
Kuka Heinrichsin jääkäriveljeksistä oli se (eversti?) joka neuvotteli lappilaisille oikeuden evakuoitua Pohjois-Ruotsiin? Mitä hänen toiminnastaan tiedetään? 1499 19.4.2008 Kyseessä lienee eversti Jarl Anton Bertil Heinrichs. Lapin maakuntakirjaston kokoelmista löytyy cd-rom-muodossa Lapin evakuointikäskyt 1944, joka sisältää erilaisia asiakirjoja liittyen Lapin sotaan ja toimenpiteisiin evakuoinnissa. Näissä asiakirjoissa esiintyy eversti B. Heinrichs, joka on osallistunut neuvotteluihin Suomen puolelta. Cd-romilta löytyy myös hänen lyhyt kuvauksensa käydyistä neuvotteluista. Jarl Bertil Heinrichsin lyhyt elämäkerta löytyy Suomen jääkärien vuoden 1975 elämäkerrastosta.
Etsin tietoa Rovaniemen vanhoista Rautatieläisten taloista, jotka säilyivät Lapin sodan tulipaloilta. Minua kiinnostaa erityisesti tietää 1920-1946 ajalle… 1573 1.8.2006 Useassa tieteellisessä kirjastossa on teos, jossa lienevät Rovaniemen kaikki säilyneet rakennukset: Haavikko, Jari: Katoava Rovaniemi : vanhan rakennuskannan inventointi 1984-1986. Lapin maakuntamuseon julkaisu, 1986. 80 s. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on tehty seuraava pro gradu –työ, jonka lähdeviitteistä saattaa löytyä hyödyllisiä teoksia: Heikkinen, Jaakko: Kenttäradan monet kasvot : saksalaisten kenttärata 1942-1944 Hyrynsalmelta Kuusamoon arkistojen valossa ja aikalaisten kuvaamana. 1998. 101 lehteä. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on teoksia, jotka kannattaa tarkistaa, mm.: Radoilta ja ratojen varsilta : rautatieläisten elämää entisaikaan heidän itsensä kuvaamana / toimittanut Ilmar Talve. Suomalaisen...
Haluaisin tietää, mistä kirjoista tai nettilähteistä voisi saada tietoa Saksan armeijan asemista, tukikohdista ja varustuksista Suomen lapissa toisen… 4127 21.3.2005 Hakusanalla Lapin sota löytyy jo omasta PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ tietokirjallisuutta lähes 130 teosta. Palvelun vasemmasta laidasta kannattaa valita HAKU ja kirjoittaa siellä valikon kohtaan Asiasana termi Lapin sota. Mikäli ette halua kahlata kaikkia kyseisellä asiasanalla kuvailtuja teoksia, kannattaa lisäksi vielä tehdä rajaus kohtaan Kirjasto --> Tampereen kaupunginkirjasto sekä valita hakukriteeriksi myös Tietokirjallisuus. Hakua voi tietenkin rajata kielellä sekä muilla asiasanoilla. Tekemällä haun hakusanojen yhdistelemällä Lapin Sota ja Saksa, tulosjoukko pienenee 11 teokseen. Isommassa tulosjoukossa voi kuitenkin olla muuta Teitä kiinnostavaa materiaali, joten suosittelen, että...
Tarvitsen tietoa Lapin sodasta 1944-1945 ruotsalaisille ystävilleni, jotka matkustavat kesällä Lappiin. Aineisto vain ruotsiksi tai englanniksi. 818 9.5.2003 Seuraavassa joitakin Lapin sotaa koskevia ruotsin- tai englanninkielisiä kirjallisuusviitteitä Lappi-osaston kokoelmista ja Lapponica-tietopankista(http://www.lapponica.net ): Paljon käytetty perusteos on Toivo T. Kailan aikalaishistoriikki Lapin sota, joka käännettiin heti ilmestyttyään myös ruotsiksi: KAILA, Toivo T.: Kriget i Lappland. - Helsingfors : Söderström ; Stockholm : Fahlcrantz & Gummelius, 1950. - 290 s. Lapin sotaa laajemmin käsittelevää tutkimuskirjallisuutta ei juuri löydy, varsinkaan muilla kielillä. Muusta aihetta sivuavasta kirjallisuudesta voisi suositella esimerkiksi: ALAMÄKI, Yrjö: Kriget og Lapplands evakuering 1944-1945. - Torneå : Tornedalsrådet, 1994. - 94 bl. BEREDSKAPSMINNEN från Övre Norrland 1939-...