| Miksi naisen jalkapohjien tai naisen herkimpien paikkojen kutittaminen naurattaa? Miksi kutittaminen naurattaa naista tai miksi naisen pitää nauraa? Onko… |
159 |
|
25.4.2023 |
|
Naiset eivät reagoi sen enempää tai vähempää kutittamiseen kuin miehetkään. Erään tutkimuksen mukaan miehet jopa pitävät kutittamisesta enemmän kuin naiset, ja osa naisista pitää kutittamista epäimiellyttävämpänä kuin miehet. Huumorintajukaan ei kutiamiseen vaikuta. Kutittaessa ihon hermopäätteet lähettävät aivoihin viestin. Yllättävän kosketuksen vaikutuksesta liikettä koordinoivat pikkuaivot aktivoituvat ja keho tuottaa kutituksen tunteen.
Kutittamisesta kerrottu enemmän sivuilla:
12 faktaa kutittamisesta
Mistä kutiamisessa oikein on kyse?
Nauru ei ole kivun vastakohta, mutta naurun avulla kipua voi lievittää ks. Nauraminen on luonnollinen tapa lievittää kipua
|
| Onko kutitukseen teoriassa mahdollista kuolla? Ja mistä johtuu että jotkut eivät kutia ollenkaan? |
1173 |
|
28.5.2021 |
|
Teoriassa kutitukseen voi kuolla. Voimakas naurureaktio voi puhkaista aivoverisuonen. Kutittamista on käytetty kidutusmenetelmänä. https://fi.xcv.wiki/wiki/Tickle_torture
https://www.healthline.com/health/can-you-die-from-laughing
Iltalehti on koonnut artikkeliinsa 30.12.2013 12 faktaa kutiamisesta. https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2013123017882897
Lisa Lombardi kertoo artikkelissaan, että kutiaminen vähenee, jos olet vihainen tai surullinen. Tunnetila siis vaikuttaa kutiamiseen, samoin kuin kosketusherkkyys. https://www.thehealthy.com/bodies/why-some-people-are-ticklish/
Itseään ei myöskään voi kutittaa, sillä aivot huomaavat "huijauksen" Omasta kosketuksesta puuttuu yllätys. https://www.voice.fi/ilmiot/a-74685 |
| Kutiavatko kalat? |
624 |
|
27.9.2018 |
|
Kaloilla on hyvin kehittynyt tuntoaisti. Sekä orvaskedessä että verinahassa on tuhansia kosketukselle herkkiä hermopäitä kaikkialla ruumiissa. Kaloja myös kutittaa. Kutiseva kala poukkoilee ja sätkyttelee holtittomasti ja yrittää hangata itseään mitä tahansa alustaa vasten. Pitkästä sutjakkuudesta saattaa olla hyötyä: made, ankerias, kivinilkka ja siloneula pystynevät raapimaan itseään pyrstöllään.
Lähteet:
Juha Laaksonen, Käsiä pesevä kärpänen : 365 havaintoa luonnosta
Hannu Lehtonen & Markku Varjo, Suomen ja Pohjolan kalat |
Kysy kirjastonhoitajalta
