Miten julkisia kirjastoja rahoitetaan ja onko nykyisen hallituksen leikkauksilla vaikutusta rahoitukseen? |
83 |
|
|
|
Tietoa kirjastojen rahoituksesta löydät opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: https://okm.fi/kirjastojen-rahoitusKunnat vastaavat yleisten kirjastopalvelujen järjestämisestä ja rahoittavat kirjastopalvelut omasta budjetistaan, mutta tämän lisäksi kirjastopalvelua rahoitetaan myös valtion toimesta erinäisillä tuilla, joista kerrotaan linkkaamallani OKM:n sivustolla.Nykyisen hallituksen varmastikin eniten pinnalla ollut leikkaus julkisten kirjastojen rahoitukseen on koskenut "vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotukea", jota myönnettiin vuosivälillä 1985-2023, mutta joka lopetettiin nykyisen hallituksen toimesta. Tästä leikkauksesta voi lukea esimerkiksi Oskari Onnisen kirjoittamasta Suomen Kuvalehden artikkelista: https://... |
Mistä löytäisin Suomen nykyiset kuntavaakunat tulostettavassa muodossa. En halusisi muuta tietoa kuin kunnan nimi ja vaakunan kuva. |
59 |
|
|
|
Kuntavaakunat löytyvät Kuntaliiton sivustolta https://www.kuntaliitto.fi/kunnat |
Wikipedian artikkelissa Öja päätekstissä sanotaan, että Öja erotettiin Kruunupyystä mutta mallineessa että Kaarlelasta. Kumpi tieto on oikein? |
60 |
|
|
|
Hei,Tuossahan on mielestäni yksiseliiteisesti sanottu, että Öja erotettiin Kruunupyystä 1932 itsenäisesksi kunnasi. 1969 liitettiin Kaarela ja Öja Kaarela-nimiseksi kunnaksi, joka sitten liitettiin osaksi Kokkolaa 1977. Mikään ei ole ristiriidassa tämän kanssa. Jos tarkoitat tuora Emäpitäjä: Kaarela, on kyseessä kirkkopitäjä, johon Öja kuuluu/kuului. |
Milloin on Seinäjoen nimikkojalokiveksi valittu keltakvartsi? |
81 |
|
|
|
Etelä-Pohjanmaan kuntakivet -julkaisun mukaan kuntakiviä on valittu tälle alueelle vuonna 1995 ja aktiivisena toimijana siinä on ollut Lakeuden kivikerho.
Muita nimikkolajeja (kuten lintu ja kasvi) valittiin Seinäjoelle syksyllä 1997. |
Missä sijaitsivat Pielisvesi ja Pielisjärvi nimiset paikkakunnat vuonna 1913? |
242 |
|
|
|
Pielisjärven kunta on ollut olemassa vuoteen 1973 asti, joilloin se yhdistyi Lieksan kauppalan kanssa muodostaen Lieksan kaupungin. Pielisjärven historia alkaa ainakin jo 1600-luvulta: https://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=397&TYPE=HTML&LANG=FI
Pielisjärvi sijaitsi Pohjois-Karjalassa nykyisen Lieksan alueella, Pielinen-nimisen järven ympäristössä - kunnan käsittämä alue vaihteli vuosisatojen saatossa.
Pielisjärven historiaan ja aluekehitykseen voi tutustua esimerkiksi näiden teosten avulla:
A.S. Kilpeläinen, A.L. Hintikka, V.A. Saloheimo: Pielisjärven historia 1
Saimi Hirvonen: Pielisjärven pitäjän historia. 2, 1721-1810
Elli Oinonen-Edén: Pielisjärven historia. 3, Pielisjärven ja Juuan historia 1811-1864... |
Miksi kunnan Nurmeksen on Nurmes? Voittaako se nurmikko on ja johonkin henkilöön? |
185 |
|
|
|
Nurmeksen nimen arvellaan olevan lähtöisin järvennimestä Nurmesjärvi, jossa 'nurmes' on johdos karjalankielisestä nurmi-sanasta. Toisin kuin suomessa, karjalan kielessä 'nurmi' tarkoittaa luonnonniittyä, esimerkiksi rantaniittyä.
Lähde:
Suomalainen paikannimikirja |
Olen etsinyt tieoja, kuinka paljon Vaalankunnan Pelson kylässä on asukkaita, siis kunnassa kirjoilla olevia asukkaita. En tarkoita vankeja. En ole tietoa… |
112 |
|
|
|
On varmaan parasta ottaa yhteyttä Vaalan kuntaan, Kunnan puhelinvaihteen numero on (08) 5875 6000, avoinna viraston aukioloaikoina. Ne löytyvät verkkosivulta https://www.vaala.fi/yhteystiedot-2
Myös Vaalan kirjasto saattaisi osata auttaa: https://www.vaala.fi/hyvinvointi/kirjasto/
|
Kuinka monessa Suomen maakunnassa on muita kuin suomenkielisiä kuntia? |
91 |
|
|
|
Kuntaliiton sivulla on tietoa kaksikielisistä kunnista ja niiden sijainnista, https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat/kaksikieliset-kunnat. |
Onko mikään kaupunki/kunta/maa missään maassa maksanut osinkoa asukkailleen osakesalkkunsa tuotoista? |
152 |
|
|
|
Suomen kuntien taloudesta löytyy tietoa Kuntaliitosta.
Kunnan sijoitusvarallisuudesta ja sen hallinnasta, https://kaks.fi/wp-content/uploads/2016/02/Kunnan-sijoitusvarallisuudes…
Kuntien menot ja tulot, https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/menot-ja-tulot
Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot ja tulot Vuoden 2020 tilinpäätöstietojen mukaan, https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Menot%20ja%20…
Kuntien tulot käytetään näiden mukaan käsittääkseni menojen kattamiseen eli jos tuottoa on tullut, se on laskettu tuloksi. Tarkempaa selvitystä asiasta on kysyttävä Kuntaliitosta, jonne voi jättää neuvontapyynnön lomakkeella, https://www.kuntaliitto.fi/neuvontapyynto
Kaikkien kuntien... |
Minkä kunnan maamerkkinä on maitohorsma? |
190 |
|
|
|
Euroopan luonnonsuojeluvuoden 1995 Suomen työjaosto haastoi kaikki Suomen kunnat valitsemaan omia nimikkolajejaan. Näistä epävirallisista valinnoista on tietoa tarjolla melko hajanaisesti: jotkut kunnat mainitsevat niitä kotisivuillaan, toiset eivät. Joidenkin lähteiden mukaan maitohorsma on Kemijärven nimikkokasvi (ks. esim. http://wikikko.info/wiki/Luontotunnukset).
Maitohorsma on myös Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka (ks. esim. Etelä-Pohjanmaan liiton sivut: https://epliitto.fi/etela-pohjanmaa/maakuntatunnukset/). |
Täytyykö kunnan pyytää jokaisesta kuntaan käsittelyyn saapuneesta ympäristölupahakemuksesta lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, siis ELY… |
102 |
|
|
|
Eduskunnan kirjasto ei tulkitse lakeja ja siksi voin antaa vain asiaan liittyvän lakipykälän ja aiheeseen liittyvää muuta lainsäädäntöä linkkinä.
Tässä tapauksessa valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 713/2014 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140713 antaa ohjeistuksen siitä, koska kunnan on pyydettävä lausunto ELY-keskukselta ympäristölupa-asioissa pykälässä 12:
12 § (17.1.2019/50)
Lupa- ja ilmoitusasiassa pyydettävät lausunnot
”Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ympäristölupa-asiassa, joka koskee toiminnan sijoittumista tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle.”
Suomen kuntaliiton Ympäristönsuojelu-sivulla... |
Löytyykö mistään tietoa syntyneitten määrästä kunnittain per vuosi? |
1913 |
|
|
|
Kunnittainen tieto syntyneistä löytyy Tilastokeskuksen sivuilta osoitteesta https://pxweb2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__synt/statfin_syn…
Taulukkoja voi tehdä valitsemillaan tiedoilla, myös kuolleista ja kuntien välisestä muutosta. Voit valita taulukkoon kaikki kunnat tai vain yhden. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2020. |
Millainen kuntamuoto oli kauppala tarkkaan ottaen? Mikä kauppalan ja kaupungin ero? Wikipediassa kerrotaan, että kauppala oli kuntamuotona tehokkaampi kuin… |
702 |
|
|
|
Hei,
Halvempi kuntamuoto kauppala oli nimenomaan noiden kaupunkien rasitteiden takia (kuten velvollisuus maistraatin, raastuvanoikeuden ja kunnallisen poliisilaitoksen ylläpitoon). Tehokkuus taas liittynee siihen, että vuoden 1948 kunnallislaki mahdollisti kunnanjohtajan viran perustamisen myös maalaiskuntiin, missä kunnallishallinnon tehtävien lisääntyminen aiheutti painetta ammattimaisemmalle asioidenhoidolle. Tämän mainitsee Martti Sinisalmikin
”maalaiskuntain tehtävien laajentuminen ja moninaistuminen on tehnyt tarpeelliseksi saada etenkin suurempiin kuntiin pysyväinen ammattitaitoinen viranhaltija, jolla on riittävän itsenäinen asema” (s. 110 Martti Sinisalmi: Suomen kaupunkien keskushallinto 1927-1998).
Tässä mielessä... |
Millä suomen kunnalla on eniten naapurikuntia? Omien laskujeni mukaan Kouvolalla ja Sastamalalla on molemmilla 11, liekö tuo ennätys? |
467 |
|
|
|
Tällaisilla kuntaliitosten myötä pinta-alaltaan paisuneilla kaupungeilla on useinkin tosiaan runsaasti rajanaapurikuntia. Kysyjän mainitsemien lisäksi esimerkiksi Savonlinnaa ympäröi varsin monta kuntaa https://fi.wikipedia.org/wiki/Savonlinna
Myös Kuopiolla on useita rajanaapureita https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuopio
Voisiko Hämeenlinna kuitenkin olla tässä ykkönen. Ikään kuin kolmesta palasesta koostuvalla kaupungilla näyttäisi olevan yhteistä rajaa 12 kunnan kanssa. https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4meenlinna
Pienemmistä kunnista Pöytyällä on yhdeksän naapurikuntaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%B6yty%C3%A4 Niiden lisäksi Kuhankuonon rajakivellä Pöytyän kanssa yhden rajapisteen naapurikuntia ovat Masku, Nousiainen, Rusko... |
Löytyisikö jostain tietoa Suomen kuntien ja kaupungien perustamispäivistä? |
251 |
|
|
|
Netistä en onnistunut löytämään koottua luetteloa Suomen kuntien perustamispäivistä, joten lähetin kysymyksesi Kuntaliittoon ja sieltä vastattiin, ettei heilläkään ole listaa tarkoista perustamispäivistä. Suomen kuntien perustamisvuosista löytyy kyllä luettelo Wikipediasta, ja yksittäisen kunnan tietoja voi tarkastella esimerkiksi kyseisen kunnan omilta nettisivuilta.
Helmet-kirjastoissa on lainattavissa Suomen kuntia käsitteleviä teoksia, mm. Suomen kunnat 1917-2009 (2008, toim. Mika Mäkelä, Pirkko Retti), jossa esitellään Suomen kuntarakennetta ja kuntaliitoksia sekä Suomen kuntavaakunat (2013), jossa kerrotaan myös kuntien synnystä ja liitoshistoriasta.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Wikipedia. Luettelo Suomen... |
Mistä löytyisi tietoa Turun kunnankirjurikursseista? Esim. miten pitkästä koulutuksesta oli kyse 1930-luvulla. |
186 |
|
|
|
Ahkerasti ajan lehdissä ilmoitelleen "T:ri Väntin" Turun kunnankirjurikurssin kesto on ilmoituksista päätellen ollut muutamia viikkoja: esimerkiksi vuoden 1938 jälkipuoliskolla uusia kursseja ilmoitettiin alkavaksi noin kuuden viikon välein (28.7., 12.9., 24.10. ja 5.12.). Väntti oli kurssin ainoa opettaja.
Pitkin 30-lukua lehdissä julkaistiin "tohtori Väntin" koulutusta kritisoivia ja sen tarkoituksen kyseenalaistavia kirjoituksia. Maalaiskuntien liiton näkemyksen mukaan "johtaja" Väntillä ei ollut pätevyyttä antaa kunnallisalan koulutusta. Liitto ilmoitti omana näkemyksenään, "etteivät Väntin kurssit vastaa sitä tarkoitusta, mihin niillä yritetään pyrkiä, eikä niin ollen voida myöskään Väntin kurssin käyneille myöntää minkäänlaista... |
Millä nimikkeillä kirjastoissa työskennellään? |
500 |
|
|
|
Löysin Virpi Oksasen pro gradu tutkielman kirjastoalan ammattinimikkeistä vuodelta 2020. Hän listaa tavallisimpia: kirjastonhoitaja/erikoiskirjastonhoitaja, kirjastovirkailija/erikoiskirjastovirkailija, informaatikko/pedagoginen informaatikko, kirjastoauton virkailija, kirjastopedagogi, mediaohjaaja, kirjastoneuvoja. Lisäksi on tietenkin hanketyöntekijöitä sekä johto-ja esihenkilöitä, joiden nimekkeet vaihtelevat melkoisesti. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/121754/OksanenVirpi.pdf?sequence=2
Isomman kunnan ja kaupunginkirjastolla on yleensä kirjastotoimen johtaja tai kirjastopalveluiden johtaja ja mahdollisesti osastonjohtajia tai asiakaspalvelupäälliköitä. Pienemmillä kirjastoilla on kirjastonjohtajat, mutta kirjaston johto... |
Olen kiinnostunut kunnan päätöksentekoa koskevasta kirjallisuudesta. Voisitteko mainita tätä aihetta käsitteleviä kirjoja? |
129 |
|
|
|
Voit tutustua esimerkiksi kuntalain kommentaariin:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994203604006250
Uskoisin, että teoksesta löytyy vastaus moniin kysymyksiin.
Kunnan kokousmuisti -kirjassa on kuvattu päätöksenteko- ja kokousmenettelyt:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994164734006250
Kuntaliitto on julkaissut Kuntapäättäjän käsikirjan, tämän voi varmaan saada jostakin lainaksikin:
https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2021/509512-kuntapaattajan-kokousk…
Toivottavasti näillä pääsee alkuun!
Ystävällisin terveisin, |
Loppi on perustettu vuonna 1632 ja täyttää 390 vuotta ensi vuonna, mutta minä päivänä? Milloin siis on Lopen kunnan syntymäpäivä? |
442 |
|
|
|
Emme löytäneet tarkkaa Lopen kunnan perustamispäivämäärää. Lopen kunnan Loppi-infosta asiaa kannattaa vielä kysellä:https://loppi.fi/loppi-info/
1600-luvun asiakirjoja on luultavasti seurakuntien arkistoissa, sillä "kunta" oli tuolloin seurakunta tai sitten alue, jolla pidettiin omat käräjät - joita niitäkin saattoi johtaa kirkkoherra.
Sukututkimusseuran mukaan Loppi on kenties seurakuntana vanhempi kuin 1632: http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=305&TYPE=HTML
Ensimmäinen kirkkoherra mainitaan 1632, mutta kappalainen on ollut jo 1500-luvulla. Lieneekö niin, että Lopin itsenäisyys lasketaan tuota oman kirkkoherran nimittämisestä?http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=305&TYPE=HTML&... |
Kuinka monta yli 80-vuotiasta on Vihti-Karkkila alueella? |
238 |
|
|
|
Tilastoja löytyi Kuntaliiton sivun excel-taulukosta vuodelta 2019 yli 75-vuotiaista, https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-vaesto…. Luku Karkkilassa oli 922 ja Vihdissä 2111.
Tilastokeskuksen Kuntien avainluvut antaa yli 65-vuotiaiden määrän, https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kuntien_avainluvut/?rxid=444223df…
Tilastokeskuksesta luvut varmasti löytyvät ja sieltä voi kysyä asiasta, http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/info.html. |