kunnat

40 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Vaaditaanko kirjastojen väliaikaiseen sulkemiseen valmiuslakia vai saako kaupunki/alan ammattilaiset päättää siitä itse? 72 16.3.2020 Viranomaisten toimivaltuudet tartuntataudin torjunnassa löytyvät kootusti Kuntaliiton sivulta https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2020/viranomaisten-toimivaltuu…. Valmiuslain (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552) käyttöön ottoa ei tarvita, päätös voidaan tehdä kunnassa. 
Hirvensalmen uudella hautausmaalla on 1918 punaisten muistomerkki. Milloin tämä muistomerkki on pystytetty, keiden pystyttämä se on? Kuka on suunnittelija ja… 63 13.3.2020 Hirvensalmen historiikkia kirjoittava historiantutkija Erkki Kinnunen kertoo sähköpostissaan 13.3.2020 seuraavaa:    "Pöyryn hautausmaalla eli ns. uudella hautausmaalla paljastettiin vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneille pystytetty muistopatsas Hirvensalmen 300-vuotisjuhlien yhteydessä 29.7.1956. Patsasasia oli kehitteillä vuosia. Hirvensalmen työväenjärjestöjen yhteisen patsastoimikunnan toimesta kerättiin varoja patsaan hankkimista varten. Toimikunta, johon kuuluivat Adam Tillonen, Viljam Liimatainen ja Matti Ek, saivat tukea myös kunnalta. Kunta oli luovuttanut aikaisemmin tarkoitukseen 20.000 markkaa ja vuoden 1956 budjetissa 30.000 markkaa ja niin saatiin patsasrahasto kartutettua niin suureksi, että sen turvin voitiin patsas...
Arvon kirjastolaiset. Kiertelen Suomea, ja varsinkin lopetettuja kuntia. Onko olemassa hakuteosta tai muuta hyvää lähdettä Suomen kunnista 1950-60-luvuilla?… 36 16.1.2020 Tässä muutama ehdotus: - Suomen kunnat 1917-2009 / toim. Mika Mäkelä, Pirkko Retti ; [kartat: Kauko Kyöstiö ... et al.] (2008) - Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani : kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä / toim. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola ; [artikkelien kirjoittajat]: Tuula Eskeland [ja 10 muuta] (2018) - Suomenmaa-sarja 1-7 (1967-1978): kunnittainen hakuteos - Suomi-käsikirja / [toim. Jussi Keinänen] (1968) - Suomen paikkakuntahakemisto / P. Pauninkoski (1949) Kaksi uusinta löytyvät useista Helmet-kirjastoista ja vanhemmat Helmet-kirjavarastosta Pasilan kirjastosta. Varastossa on myös monia muita vanhoja Suomen matkaoppaita ja hakuteoksia (...
Uusien kuntien perustaminen loppui Suomessa käytännössä 1930-luvulla, jolloin kuntien määräksi muodostui enimmillään noin 600. Viimeinen uusi kunta… 121 6.5.2019 Tutkimusta uusien kuntien perustamisesta ei löytynyt, mutta Arto-artikkelitietokannan https://arto.linneanet.fi/vwebv/searchAdvanced kautta löytyi asiasanoilla kunnat ja perustaminen muutama 2000-luvun sanomalehtiartikkeli suunnitelmista uudeksi kunnaksi: https://arto.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=145&recCount=10&recPointer=21&bibId=1747563 (Kaleva 2006)https://arto.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=145&recCount=10&recPointer=22&bibId=1747394 (Kaleva 2006)https://arto.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=145&recCount=10&recPointer=24&bibId=1719130 (Kalajokilaakso, 6.10.2001, s. 5)  
Mistä löytäisi Maarian entisen pitäjän rajat? Se kai liitettiin palasina osaksi Turkua, ensin osa, sitten loput, mutta aikoinaan käsitti valtavan alueen… 204 27.3.2019 Maarian pitäjä/kunta liitettiin tosiaankin palasina osaksi Turkua. Ensimmäiset liitokset tehtiin jo 1600-luvulla. Ruissalo luovutettiin Turun kaupungille vuonna 1845. Vuonna 1944 liitettiin laajoja alueita Turkuun (mm. Ranistula ja Hirvensalo). Seuraavina vuosikymmeninä liitettiin Turkuun vähäisiä alueita ja vuonna 1967 koko kunta.   Kirjaston kokoelmista ei ikävä kyllä löydy kartta-aineistoa, joka muodostaisi kattavan ajallisen läpileikkauksen Maarian entisen pitäjän rajoista. Kävin läpi kaikki Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyvät Maarian historiaa käsittelevät teokset sekä kokoelmistamme löytyvän vanhan kartta-aineiston. Kävin läpi myös laajan otannan Turun kaupunkihistoriaa sekä Turun asemakaavoituksen historiaa...
Tarvitsisin Suomen kaikkien kuntien ja kaupunkien johtajien ja sivistystoimenjohtajien yhteystiedot. Olisiko tällaisia listoja jossain olemassa valmiina, vai… 612 27.3.2017 Osa kunnan- ja kaupunginjohtajien nimistä löytyy Wikipedia-artikkelista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_kunnanjohtajat_ja_pormestar… Artikkelista löytyy kuitenkin vain osa, eivätkä yhteystiedot löydy tätä kautta. Sivistystoimenjohtajien nimiä ei löytynyt listattuna. Kuntaliiton sivuilta löytyy linkki kaikkiin Suomen kuntiin. Tätä kautta löytyvät myös nimet ja yhteystiedot. Vaikuttaa siltä, että tätä helpompaa tapaa koota yhteystietoja ei ole: https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat
Löytyisikö netistä koulutusmateriaalia, joka on tarkoitettu kunnan valtuutetuille koskien kuntataloutta. Ensimmäistä kautta olevilla valtuutetuilla ei varmasti… 557 4.5.2016 Kuntaliiton sivuilla osoitteessa http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/Sivut/default… on aineistoa kuntataloudesta, mutta se ei liene oikein tuollaiseen perehdytykseen sopivaa. Kenties kunnilla voi olla omia aineistojaan, joita voi kysyä suoraan kunnilta itseltään. Useita kuntataloutta käsitteleviä kirjoja, jotka voisivat olla aloittelijoillekin sopivia, löytyy kyllä, esimerkiksi seuraavia: Kunnan hallinto, talous ja valvonta (Edita, 2008) Kunta : kunnallisen itsehallinnon perusteet (Tampere University Press, 2011) Kuntatalous : monen muuttujan summa (Suomen Kuntaliitto, 2012) Kuntatuottavuuden ABC (Suomen kuntaliitto, 2008) Luottamushenkilön käsikirja (UNIpress, 2008) Valtuutetun käsikirja (KAKS - Kunnallisalan...
Silloin kun Suomi vielä ulottui Laatokalle, oliko koko Laatokan vesialue jaettu kuntiin? 493 26.11.2014 Maanmittauslaitos vastasi tähän kysymykseen kertomalla, että Laatokan vesialue oli jaettu kuntiin, kuten muukin Suomi jaettiin 1700-1800 -luvuilla kylittäin. Maanmittauslatoksen Internetsivulta pääsee katsomaan myös Karjalan karttoja osoitteessa: http://www.maanmittauslaitos.fi/ Sieltä löytyy myös heidän asiakaspalvelunumeronsa.
Mistähän saisi ostaa kirjan nimeltään: Ristiinan historia. 1: Esihistoriasta vuoteen 1865, kirjan perustiedot ISBN: 9519512403 Kustantaja: Ristiinan kunta,… 1020 5.6.2014 Ristiinan historiaa,osia I ja II myy Ristiinan kirjasto, jonka yhteystiedot ovat: Ristiinan kirjasto Brahentie 34, 52300 RISTIINA puh. 040 129 4373 ristiinan.kirjasto@mikkeli.fi Ristiinan kirjaston aukioloajat ovat: maanantai, tiistai, torstai klo 13 - 19 keskiviikko, perjantai klo 10 -16 lauantai suljettu Kirjan hinta on 10 euroa per kirja.
Mitkä ovat suomen viisi enten muutetuinta kuntaa eli muuttovoittokuntaa? Entä mistä kunnista muutetaan eniten pois? Mistä löydät vastaukset näihin kysymyksiin?… 2947 22.4.2014 Viisi eniten muutettua kuntaa ovat järjestyksessä: Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Kuopio. Suurimpia muuttotappiokuntia ovat Salo, Kerava, Vantaa, kajaani ja Kemi. Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen tietokantataulukoista edeten tilastokeskus.fi > Tilastot > Väestö > Muuttoliike > Taulukot Tietokantataulukot: Veloituksettomat PX-Web taulukot http://193.166.171.75/database/StatFin/vrm/muutl/muutl_fi.asp Tilastot ovat taulukossa "Kuntien välinen muuttoliike...". Valitse osataulukko jälkimmäisestä taulukosta. Valitse alueista jokainen kunta maalaamalla listaa alaspäin, ota vuosi 2012, muuton suunnasta valitse kuntien välinen nettomuutto, sukupuolesta sukupuolet yhteensä ja iästä ikäluokat yhteensä ja paina jatka. Taulukon voi...
Vuoden 2007 Tilastollisen vuosikirjan mukaan suomalaisten virkamiesten lukumäärät ovat seuraavat: Valtio 132 927, Kunnat 328 235, Kuntayhtymät 122 881,… 1292 2.5.2013 Hei, Vuonna 2010 valtion henkilöstömäärä oli 124.682, kuntien 371.965, kuntayhtymien 136.564 ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen henkilöstömäärä oli 2.271. Tilastotaulukko löytyy "Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 2012", taulukosta 172: Julkisyhteisöjen toimipaikat toimialoittain, 2010. Julkaisu on saatavana pdf-muodossa osoitteesta => http://www.doria.fi/handle/10024/90074
Minulla on tutkimuksessa Suomen aluejako: 1 Etelä-Suomi 2 Länsi-Suomi 3 Itä-Suomi 4 Pohjois-Pohjanmaa 5 Lappi 6 Ahvenanmaa Mistä löytäisin joko postinumero-… 1081 5.12.2012 Kysymyksessäsi oleva jako on sama kuin viimeisin läänijako, joka on ollut voimassa vuoden 2009 loppuun asti. Läänejä ei enää ole, niiden tilalla ovat nyt aluehallintovirastot ja ELY-keskukset. Alla olevasta linkistä löytyy tietoa nykyisistä aluejaoista. http://www.patio.fi/PatioWeb/facelets/suomenaluejaot/suomenaluejaot.fac… Aluehallintovirastojenn sivuilta ei oikein löydy tietoja aluesiin kuuluvista kunnista, mutta suomi.fi -sivustolta löytyvät kunnat maakunnittain: https://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/kunnat_ja_kunnallis… Tilastokeskuksen julkaisemassa kirjassa "Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot" on myös kunnat maakunnittain. Wikipediassa on luettelo Suomen postinumeroista kunnittain. Se pohjautuu maakuntajakoon. Luettelo...
Hyvä kirjastonhoitaja! Oliko HS:n Kunnalliskirjastossa yhtään mainintaa Kälviästä? Entä Kokkolasta? 954 17.10.2012 Yksi Kokkolaan liittyvä romaani löytyy: Anneli Meriläisen Menneisyyden mainingit (1991). Kälviään liittyvää kaunokirjallista teosta palvelu ei löytänyt. Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta löydät Meriläisen kirjan esittelyn: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_25996 Helsingin Sanomien Kunnalliskirjasto löytyy täältä: http://www.hs.fi/viesti/kunnalliskirjasto
Missä Suomen kaupunkien kaupunginosissa on suurin asukastiheys? Top 10 olisi tarpeen. 2680 5.7.2011 Kuntaportaalin mukaan tiheimmin asuttu kunta on Helsinki. Yli tuhannen asukkaan kuntatiheyteen yltävät lisäksi Kauniainen, Kerava ja Järvenpää http://www.kuntaportaali.org/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;374;36984;1… . Kaupunkien ja kuntien omilta nettisivuilta löytyy kuntakohtaisia asumistiheystietoja, esim. - Helsinki http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/10_01_25_Hki_alueittain,.p… - Oulu, asukastiheys kaupunginosittain http://www.ouka.fi/yleiskaavoitus/uusioulu/selvitykset/taydennysrakenta… . Tilastokeskuksen tilastoja Asuminen ja asuinolot http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp .
Olisiko neuvoja millaisella haualla voisi kerätä luotettavaa (tutkimukset, raportit) tietoa Paras-hankkeen (Kunta- ja Palvelurakenneuudistus) vaikutuksista… 697 8.6.2011 Tein yliopistokirjastojen yhteiseen Linda-tietokantaan haun sanoilla kuntarakenne OR palvelurakenne AND uudistukset. Sillä löytyi 101 viitettä, joista kaikki eivät välttämättä käsittele Paras-hanketta. Myös sanaa Paras-hanke voi käyttää hakusanana. Hakua voi tarkentaa myös sanalla maaseutu. Kuntaliitolla on julkaisusarja Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia: http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/arttu/tutkimusraportit/Sivut/def… Tarkistin myös toivomasi Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuskeskuksen julkaisuluettelon, ja sieltäkin saattaisi löytyä jotain sopivaa: http://www.koskeverkko.fi/public/default.aspx?contentid=15441 Sitran julkaisuhausta ei löytynyt alussa mainitsemillani hakusanoilla mitään. Tässä kuitenkin linkki...
Olen yrittänyt selvittää kuntakohtaisia asukasennusteita. Koko Suomen käsittäviä tilastoja kyllä on, mutta kuntakohtaiset ovat jotenkin vaikeampia löytää… 1342 31.5.2011 Tilastokeskuksen sivuilta löytyy mm. kuntakohtaisia väestöennusteita. Tällä hetkellä uusimmat ennusteet ovat vuosille 2009-2060. Alueittaisia ennusteita jaoteltuina iän ja sukupuolen mukaan on vuosille 2009-2040. Taulukon mukaan Sievissä olisi vuonna 2030 2762 miestä ja 2538 naista, eli yhteensä 5300 asukasta. Väestöennustetaulukot löytyvät täältä: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaenn/vaenn_fi.asp
Kysyisin montako 16-20 vuotiasta on Suomessa? Ja vielä, saisiko jostain selville saman tiedon kunnittain ja/tai maakunnittain. 1003 22.7.2010 Tilastot laahaavat aina hiukan järjessä, joten tuoreimmat tiedot Suomen väestön määristä ovat vuodelta 2009. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli 16–20-vuotiaita 334 196, heistä 170 538 miehiä ja 163 658 naisia. Tarkemmin ikäryhmittäin jakauma menee näin: 16-vuotiaita 65 965, 17-vuotiaita 68 049, 18-vuotiaita 66 980, 19-vuotiaita 67 523 ja 20-vuotiaita 65 679. Osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=050_vaerak_tau_104_fi&ti=V%E… löytyy tietokanta, jossa ikäjakaumaa voi tarkastella myös kunnittain. Maakunnat saat näkyviin, kun vaihdat ensimmäisen valintataulukon yläpuolella olevasta valikosta kohdan ”Maakunnat 2010”.
Tahtoisin tietää, mihin kihlakuntaan Suomen entinen kunta Äyräpää kuuluu/kuului. Olen saanut netistä todella ristiriitaista tietoa. Jossain sanotaan sen… 1348 18.1.2010 Hallinnollisessa aluejaossa näyttää tapahtuneen muutoksia 1930-luvulla. Suomen tilastollisten vuosikirjojen mukaan Äyräpää kuului v. 1939 Viipurin kihlakuntaan (muut olivat Nuijamaa, Viipurin maalaiskunta, Vahviala, Muolaa [johon Kyyrölä oli liitetty v. 1934] ja Heinjoki). Äyräpään kihlakuntaa ei tuolloin enää ollut. Vuonna 1934 Äyräpää kuului Äyräpään kihlakuntaan yhdessä Kivennavan, Terijoen, Muolaan [johon Kyyrolä oli liitetty], Heinjoen, Valkjärven ja Raudun kanssa. Vuoden 1939 tilanne oli ollut voimassa 1.1.1937 alkaen. Tuolloin valtioneuvoston päätöksellä Rannan ja Äyräpään kihlakunnista muodostettiin Viipurin, Rannan ja Rajajoen kihlakunnat. (Suomen asetuskokoelma nro 375/1936). Äyräpään kunta perustettiin vuoden 1926 alussa kun osa...
Mikä on Rovaniemen pinta-ala? 1512 8.5.2007 Rovaniemen kunnan internetsivuilta löytyi seuraava tieto: "Pinta-alaltaan Rovaniemi on Euroopan suurin kaupunki; sen kokonaispinta-ala on 8 016 km2, josta maapinta-alaa on 7 601 km2 ja vettä 415 km2." http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14962 Wikipedian tietojen mukaan Rovaniemen kokonaispinta-ala on 8 016,42 km², josta maan osuus on 7 600,73 km² ja veden 415,69 km². http://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaniemi
Kuinka monta asukasta on Rovaniemellä? 1022 8.5.2007 Väestörekisterikeskuksen laskelmien mukaan Rovaniemellä oli 31.12.2006 58 114 asukasta, joista 28 126 oli miehiä ja 29 988 naisia. http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/files.nsf/files/138925E0A219925… Katso myös: http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14962