| Miten on suomennettu "Soup of the noontime, beau-ootiful soo-oop" teoksessa Liisa ihmemaassa? |
61 |
|
|
|
Lewis Carrollin teoksessa Alice's Adventures in Wonderland ei ole tuollaista kohtaa juuri tuossa muodossa. Sen sijaan kappaleen 10 lopussa lauletaan "Soup of the evening, beautiful Soup! / Beau—ootiful Soo—oop!" Kirsi Kunnaksen ja Eeva-Liisa Mannerin suomennoksessa kyseinen kohta kuuluu näin:" - Kon-nan li-e-mii-i-haa-na kiehuuu / sitä u-no-hoi-ta en mil-loin-loin-loin-kaan."Lewis Carroll: Liisan seikkailut ihmemaassa (suom. Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner, 1972)https://www.gutenberg.org/cache/epub/11/pg11-images.html |
| Kirsi Kunnaksen Hanhiemon iloinen lipas lorussa on pitkä laiha poika. Mikä oli pojan nimi ja kuinka loru meni? |
137 |
|
|
|
Etsimäsi runo on varmaankin nimeltään Pölhö Pekka. Runo alkaa riveillä "Pölhö Pekka Pöllölästä / tortun näki kerran."
Runo on Kirsi Kunnaan suomentaman Hanhiemon iloisen lippaan (The tall book of mother goose, 1987) sivulla 28.
https://lukki.finna.fi/Record/lukki.129356?sid=4253132052 |
| Miten mahtaa kuulua suomeksi seuraava lause kirjasta Kuka lohduttaisi Nyytiä: Hur kan det kännas sorgesamt, när allting är så bra? |
85 |
|
|
|
Kirsi Kunnas on suomentanut Tove Janssonin kuvakirjan Vem ska trösta Knyttet? Kyseinen kohta Kunnaksen suomennoksessa Kuka lohduttaisi Nyytiä kuuluu näin: [Siis Nyyti riisui kenkänsä ja huokasi:] hohoi: / on kaikki hyvin, miksi iloinen en olla voi?" |
| Olen käynyt kansakoulua 60 luvun lopulla ja meillä oli oppikirja, jossa opetettiin tavaamaan. En muista muuta kuin että oli pupuja, joiden nimet olivat jojo… |
97 |
|
|
|
Jojo, Toto ja Totti ajavat toisiaan takaa Kirsi Kunnaksen "Aikamme aapisessa" (WSOY, 1968, s. 10). Tämä ja muutkin aapiset ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot -palvelussa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Kunnas, Kirsi: Aikamme aapinen:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927107?term=Jojon&term=… |
| Etsin runoa, joka menee jotenkin näin "Oli merenpohjassa meritähti..." |
122 |
|
|
|
Kyseessä on Kirsi Kunnaksen runo Meritähti, joka alkaa säkeillä "Eli merenpohjassa Meritähti / tuhat tonnia vettä yllä..." Runo on Kirsi Kunnaksen kokoelmasta Tiitiäisen pippurimylly (1992) sivulta 78. |
| Minkä nimisiä loruja ja hahmoja on kirjassa Tiitiäisen satupuu? |
309 |
|
|
|
Kirsi Kunnaksen kirjoittamassa Tiitiäisen satupuussa on 43 lastenlorua. Tunnetuimpia loruja lienevät Vanha vesirotta, Haitula, Tunteellinen siili, Tiitiäisen tuutulaulu, Muusa ja Ruusa, Herra Pii Poo sekä Ville ja Valle. Lisäksi kokoelmassa seikkailevat ainakin kissa Krumeluu, Kelvoton Riika, papukaijat Elinoora ja Fassiloora, metsähiisi, Jansmakko Erikois, pikku paimen Laritsa, Kili Von-Der-Ferro sekä monia muita. Tarkemmin voit tutustua hahmoihin ja loruihin lainaamalla kirjan kirjastosta.
Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu (WSOY 1956) |
| Etsin runoa, jonka päähenkilö ”vain hikkaa, hikkaa ja hikkaa” ja jotain tapahtuu päistikkaa. Muistaisin, että runo olisi Kirsi Kunnaksen, mutten ole löytänyt… |
114 |
|
|
|
Etsitty runo on Kirsi Kunnaksen Herra M. vuonna 1991 julkaistusta kokoelmasta Tiitiäisen pippurimylly. Yksi sen säkeistöistä kuuluu seuraavasti: "M. putosi päistikkaa / ilman mitään kikkaa / ja nyt M. vain hikkaa / hikkaa ja hikkaa." |
| Helsinkiläinen latinanopettaja esitteli alkeiskurssilaisille demonstratiivipronominin, jonka taivutuskaava alkaa "hic haec hoc hunc hanc hoc" - ja… |
145 |
|
|
|
Leena Kirstinän Kunnas-elämäkerran mukaan Kirsi suoritti "kieliopintoina latinan ja saksan pro exercitiot" vuosina 1946–47 kirjoittauduttuaan Helsingin yliopistoon estetiikkaa ja nykyiskansain kirjallisuutta (yleistä kirjallisuustiedettä) opiskelemaan. Tiitiäisen tuluskukkaro -kokoelman (2000) Haitari, huilu ja rumpu ("hik-hek-hok / hunk-hank-hok!") ei ollut ensimmäinen runo, jossa Kunnas leikitteli näillä latinan demonstratiivimuodoilla. Kirstinä yhdistää näihin jo Tiitiäisen satupuun (1956) Jansmakko Erikois -runon "huis hais hois" -rimpsun.
Kunnaksen ja Syrjän pojat kävivät koulunsa Ylöjärvellä. Ainoa clasulainen Eppu Normaalin jäsenten joukossa on basisti Sami Ruusukallio (1974–82), joka kyllä kuului koulun latinisteihin.
Lähteet: ... |
| Minulla oli 70-luvulla lasten runokirja, jossa oli runoja eläimistä. Muistan vain yhden runon oravasta, joka meni näin: Orava ei tiedä maailmasta tästä muuta… |
312 |
|
|
|
Kirja voisi olla Iloinen eläinkuvasto -sarjassa julkaistu Pikku lemmikit (Weilin+Göös, 1967). Siinä on aukeaman kokoisia valokuvia eläimistä ja kunkin kuvan eläimeen liittyvä runo, jonka on riimitellyt Kirsi Kunnas: Hamsteri, Kissat, Puppeli Pupu ja suku, Kananpoikia, Koirien huolia, Ankanpojat ja Orava. |
| Etsin laulua tai runoa, en valitettavasti muista kuin satunnaisia säkeitä sieltä täältä: "Sinne tahtoisin kerran matkata, missä kasvaa kultaomena… |
262 |
|
|
|
Kyseessä on Robert Louis Stevensonin runo Travel eli Matkoja. Runo sisältyy teokseen Lapsen runotarha (A child's garden of verses, 1987), kokoelman kaikki runot on suomentanut Kirsi Kunnas.
https://www.gutenberg.org/files/25609/25609-h/25609-h.htm
Runokokoelman saatavuuden omassa verkkokirjastossasi voit tarkistaa täältä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.116580 |
| Mistä löydän P. Mustapään runon: "kevään tullen saapuu kottarainen, "missä vaimos on herra kottarainen"? Hän saapuu kohta kun on valmis pesä".... |
300 |
|
|
|
P. Mustapää on kyllä kottaraisesta runoillut, mutta kysymyksessä etsityt säkeet viittaavat enemmän saksalaisen Victor Blüthgenin suuntaan. Suomeksi kottaraisesta Blüthgenin mukaan riimitteli Kirsi Kunnas. Runo Veli kottarainen löytyy WSOY:n 1960-luvulla julkaiseman Aarteiden kirja -sarjan viidennestä osasta sekä Kunnaksen kääntämiä ja mukailemia runoja ja satuja sisältävästä kokoelmasta Kuka on nähnyt tuulen? : runoja ja satuja maailmalta.
Runo alkaa sanoin "Talven mentyä saapuu kottarainen" ja sen päättävä kolmas säkeistö kuuluu näin:
– Missä rouvas on, veli kottarainen? / – Hän saapuu kohta kun on valmis pesä, / ja sitten munii, sitten hautoo, / ja sitten onkin jo täysi kesä. |
| Mistä teoksesta löytyy Kirsi Kunnaksen runo Illalla (tai Illalle)? |
267 |
|
|
|
Illalla-runo sisältyy Kunnaksen esikoiskokoelmaan Villiomenapuu (WSOY, 1947). Sen voi löytää myös Kunnaksen runokokoelmat yksiin kansiin kokoavasta teoksesta Puut kantavat valoa : runot 1947-1986 ja suomennoksia. Jo ennen Villiomenapuuta Illalla oli mukana Nuoren voiman liiton kirjoittajien antologiassa Kerho 33 : runoja, novelleja, esseitä (Otava, 1946). |
| Mistä runokirjasta löydän oletettavasti Kirsi Kunnaksen runon tappelevasta kanasta ja kukosta? |
201 |
|
|
|
Hei!
Kirsi Kunnas on kirjoittanut runon Vihainen kana. Kyseisessä runossa kana suuttuu ja lyö kukolta silmät sinisiksi. Runo löytyy teoksesta nimeltä Tiitiäisen tuluskukkaro (WSOY, 2000), sivulta 40. |
| Kirsi Kunnaksen lasten runot ovat rytmillistä iloittelua. Onko niitä sävelletty? Onko niitä julkaistu joillain äänitteillä? |
1678 |
|
|
|
Kirsi Kunnaksen lastenrunoja on sävelletty paljonkin. Helmet-kirjastoista löytyy sävellettyja Kirsi Kunnaksen lastenrunoja cd-levyltä, kasetilta ja LP-levyltä:
- Muusa ja Ruusa : Eero Koivistoisen musiikkia, Kirsi Kunnaksen lastenrunoja / Eero Koivistoinen (2016 cd-levy, 1988 kasetti ja 1971 LP-levy)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuusa%20ja%20ruusa%20koivi…
- Tuhatjalkaisen lauluja / Laulujen sanat: Kirsi Kunnas ; Musiikin sävellys ja sovitus: Joonas Hoo Talikukko (1973 kasetti ja LP-levy)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%09%20Tuhatjalkaisen%20lau…
Lisäksi löytyy nuottikokoelmallinen hänen sävellettyjä runojaan:
- Tiitiäisen satupuusta: laulusarja Kirsi Kunnaksen runoihin: lauluäänelle ja pianolle / Eero... |
| Joku väitti, että runo nimeltä Aamu ja ilta on Kirsi Kunnaksen, ja että se on aapisessa v1960 luvulta. Se alkaa näin: Aamu on kultaa, ... |
631 |
|
|
|
Runo on peräisin Kirsi Kunnaksen (apunaan työryhmä Veli Nurmi, Seija Nöjd ja Kyllikki Röman) vuonna 1968 julkaistusta Aikamme aapisesta. Kirjan sisällysluettelossa ei erikseen mainita sen tekijää tai lähdettä eli runo lienee varta vasten tähän laadittu ja voi hyvinkin olla juuri Kunnaksen runoilema. Avustavan työryhmän jäsenten runosuonen sykinnän tasosta ei ole tietoa, mutta ainakin julkaisuhistoriansa perusteella Nurmen tehtävänä on ensisijaisesti ollut tuoda mukaan kasvatustieteellistä asiantuntemusta, Nöjdin ja Römanin taas oppikirjan tekemiseen liittyvää osaamista. |
| Koulussa opeteltiin -70-luvulla runoa kanttarelleista. Oli isä ja äiti ja lapset, jokaisella oma säkeistö. Muistan tämän verran: tässä on rouva Kanttarelli… |
389 |
|
|
|
Kyseessä on Jeanna Oterdahlin runo Kantarellit (Kantareller). Runon on suomentanut Kirsi Kunnas ja se sisältyy teoksiin Aarteiden kirja 2 : Kerro äiti (toim. Kirsi Kunnas, s. 126) ja Aikamme lukukirja. 3 (toim. Kirsi Kunnas et al, 1969).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://sv.wikipedia.org/wiki/Har_du_sett_herr_Kantarell
Teoksen saatavuuden kirjastoverkkosi alueella voit tarkistaa täältä https://helle.finna.fi/
https://finna.fi/ |
| Jälleen useampi kysymys: Kenen runo, missä teoksessa, vuosi? |
330 |
|
|
|
1. "Hän oli Lentäjä. Lensi pilvissä - korkealla - / tapaili enkeleitä ja tanssi shimmyä heidän kanssaan, -- " Eeva-Liisa Manner, Lapsuuden hämärästä. - Kokoelmasta Tämä matka (1957)
2. "Olet voimaa täynnä, / harteillasi taivaan ja tähdet kannat, -- " Kirsi Kunnas, Kadunrakentajan laulu. - Kokoelmasta Uivat saaret (1950)
3. "Wilhelm von Nottbeckin / lahjoittamasta suihkukaivosta / lentelivät pisarat / sinä yönä kauas tulevaisuuteen -- " Viljo Kajava, (Promootiotanssiaiset 28.5.1965). - Kokoelmasta Tampereen runot (1966)
4. "Kun heräsin huoneen hiljaisuuteen / isoäitiä ei ollut missään, -- " Viljo Kajava, Kun heräsin huoneen hiljaisuuteen. - Kokoelmasta Kymmenen ilmansuuntaa (1961)
5. "Mikä vesi? / Orivesi. / Mikä ori? / Seniori. / Mikä... |
| Kenen runoja, missä teoksessa? |
497 |
|
|
|
1. ja 3. ovat molemmat Eeva-Liisa Mannerin Tämä matka -kokoelman runosta Lapsuuden hämärästä:
"Sukanharmaa Isoisä ja hameenharmaa Isoäiti / tupakanruskeassa talossa paperinvalkeassa kaupungissa / -- "
"Avaruus korkea ja syvä kaiken yllä / Avaruus humiseva lehvästössä puun / Avaruus perhossa ja toukan puuhailussa -- "
2. on Lauri Viidan Betonimyllärin päättävästä runosta Luominen:
"Avaruus / Ikuisuus // Taivas täynnä auringoita, / meri täynnä pisaroita, / aallon alla aalto uus."
4. on Kirsi Kunnaksen runosta Metsässä, joka alun perin ilmestyi kokoelmassa Uivat saaret:
"Männyt nousevat ylväinä korkeuteen. / Tämä temppeli on, / ja temppelin kupooli humisee, / minun riemuni siellä humisee -- " |
| Kenen runo tms. on tällainen: Nisut nasut nassulassa, pienet possut possulassa. Läävässä on lysti olla, ruokaa riittää kaukalolla. |
352 |
|
|
|
"Nisut, nasut nasulassa..." riimitteli Kirsi Kunnas saksankieliseen alkuteokseen Haustierkinder perustuvassa kuvakirjassa Eläinpienokaisia (WSOY, 1966). Alkuperäiset saksankieliset runot olivat Margarete Neumannin. Alkuperäislaitoksen tekijöistä Eläinpienokaisissa mainitaan vain kuvittaja Kurt Steinel, mikä viittaa siihen, ettei Kunnas välttämättä ole tiukasti noudattanut saksankielistä tekstiä, vaan niin sanotusti runoillut omiaan. Kun runo neljän muun Eläinpienokaisista peräisin olevan runon kanssa paria vuotta myöhemmin julkaistiin WSOY:n Aikamme aapisessa, sisällysluettelossa runot kuitenkin mainitaan suomennoksiksi, jälleen ilman mainintaa alkuperäisestä tekijästä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927107?page=179https... |
| Missä kirjassa on julkaistu Kirsi Kunnaksen runo Mehiläinen (Raitava paita. Vyötärö kaita. jne)? Tarvitsisin lähdetietoihin, mutta en löydä, missä kirjassa tuo… |
305 |
|
|
|
Kirsi Kunnaksen runo Mehiläinen, joka alkaa juuri noilla sanoilla, sisältyy mm. teokseen Tiitiäisen tuluskukkaro (WSOY, 2000, s.29). Runo on julkaistu myös teoksissa Tapahtui Tiitiäisen maassa (2004) ja Tiitiäisen runokirja (2018).
Lastenrunoja hakemisto 2 (toim. Mervi Koski, BTJ kirjastopalvelu, 2004)
https://finna.fi/ |
Kysy kirjastonhoitajalta
