kulttuurihistorialliset rakennukset

Tilaa aihepiirin kulttuurihistorialliset rakennukset RSS-syöte
6 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–6.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Lähdeaineistoa Suomen kartanolaitoksen ja historiallisesti merkittävien kartanoiden esittelyyn. 43 Tein tarkennetun haun Kirkes verkkokirjastoon hakusanoilla kartanot, Suomi ja kulttuurihistoria. Rajasin haun suomenkielisiin tietokirjoihin.Kartanohistorian alustukseksi voisi olla hyvä lukea vaikkapa Suolahti, Gunnar: Suomen kulttuurihistoria. 3, Sääty-yhteiskunnan aika 2.Hyviä lähteitä voisivat olla molemman Jussi Iltasen Kartano kirjat ja Bo Lönnqvistin Kartanot ja rusthollit Helsingin seudulla. Linkki Kirkes-hakutulokseen.Aineistoa voi varata itse verkossa kirjautumalla verkkokirjaston sivulle kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla.Järvenperän kirjasto auttaa tarvittaessa tilaamisessa. Kirjaston asiakaspalvelu: kirjasto@jarvenpaa.fi (09) 2719 2536Tein myös tarkennetun Finna-haun sanoilla kartanolaitos, suomi ja historia. Hakutulos...
Milloin Harjukatu 2 paloi Lahden kaupungissa? ilm. uudisrakennus tehtiin v.1990. 175 Unto Tupalan teoksessa "Lahden rakentaminen jatkui - rakentaminen vuoden 1882 lisäysmaakaavan ja vuoden 1905 laajennuskaavan alueelle" todetaan Harjukatu 2:sta, että vuonna 1938 rakennettu puurakenteinen pientalo paloi 1980-luvun alussa. Uusi arkkitethtuuritoimisto Veikko Gröhnin suunnitelema rakennus rakennettiin paikalle vuonna 1988. Riitta Niskasen toimittamassa "Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista" teoksessa kuvataan Harjukadun länsiosan pientaloaluetta, jossa palon tarkemmaksi ajankohdaksi mainitaan vuosi 1985.Lähteet:Niskanen, R. (2000): Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Lahden kaupunginmuseo, Salpausselän Kirjapaino. Julkaisun tarkemmat tiedot Lastu-...
Oulun Ainola kiinnostaa. Mitstä Anola on saanut nimensä? Onko nykyisestä rakennuksesta parempaa tietoa kuin Wikipediasta löytyvät? Mikä puu tai iso pensas on… 308 Rakennuksen nimi on ollut Ainola jo silloin, kun kauppaneuvos Åströmin suku lahjoitti huvilan Oulun kaupungille vuonna 1910. Lahjoituksen ehtona oli, että rakennuksen tuli toimia kirjastona ja museona. Nimi Ainola periytyi myös puuhuvilan tilalle rakennetulle kivirakennukselle. Atte Kalajoki kertoo kirjassaan Totta ja tarua (2001), että Ainola on nimetty Hemming ja Maria Åströmin tyttären Hannan mukaan. Hän oli perheen ainoa lapsi - siitä siis nimi Ainola. Museon edessä kasvava puu on ehkä saarnivaahtera. Ainolasta voi lukea lisää näistä teoksista: Maija-Liisa Bäckström: Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistys r.y. 1896-1976 (1976) Kaarina Niskala: Hurmaavat Hupisaaret (2005) Anne Helaakoski: Ainola juhlii koko viikon. Kaleva 5.10.2011, s. 17.
Kuinka paljon kaadettuja puita tervanvalmistukseen vaatii 100 neliömetrin paanukaton vuosittainen huoltotervaaminen ? 560 Aiemmassa aihepiiriä käsitelleessä Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksessa kerrotaan, että tynnyrilliseen tervaa (125 l) tarvitaan 60 - 100 mäntyä. Paanukaton tervaukseen tulee käyttää juuri mäntytervaa. Tervan riittoisuudesta kirkkohallitus on todennut 2017 seuraavasti:"Tervan menekki riippuu paljolti tervattavan paanutuksen laadusta. Tervaa kuluu noin yksi litra kahta– kolmea neliömetriä kohden tai noin puoli kiloa kattoneliötä kohden." Jos käytämme annettujen lukujen keskiarvoja - tynnyrelliseen tarvitaan 80 mäntyä, litralla saa tervattua 2,5 neliötä - saamme tulokseksi, että sataan neliöön tarvitaan (100/2,5=) 40 litraa tervaa. 40 tervalitran valmistukseen taas tarvitaan (40/125*80=) 25,6 mäntyä.   Lähteet Kainuun terva. Käyttö...
Mistähän on Pietarin Smolna (ent. luostari) saanut nimensä? 498 Smolnan luostarin rakentaminen pantiin alulle Nevan mutkassa, missä Pietari I:n aikoina oli sijainnut ns. Smoljanoi eli Smolnyi dvor, laivaveistämöiden tarpeita palvellut tervahovi. Siitä kaikki myöhemmin pystytetyt rakennukset saivat yhteisen nimen Smolnyi ja koko ympäristöä alettiin sanoa Smolnyin kaupunginosaksi. Lähde: V. Schwarz, Leningrad : taiteellisia muistomerkkejä
Etsin toimistollemme kirjoja "Oulun kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet" sekä "Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, osat… 1903 ”Oulun kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet” -julkaisua saa Oulun Kaupunginarkistosta, Kansankatu 55 A, (p. 5584 0670, 044 703 0674) hintaan 2 euroa. ”Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, osat 1, 3” - julkaisut ovat saatavilla Pohjois-Pohjanmaan liitosta, Kauppurienkatu 8 A, 90100 Oulu (p. 08-3214043 Anita Kansanniva) hintaan 9 euroa. Osa 2 on valitettavasti loppu.