| Haluaisin löytää tietoa 1800-luvun (loppupuolen) koulutuksesta/ kouluttautumismahdollisuksista Suomessa, erityisesti suomenkielisillä lapsilla/ nuorilla,… |
70 |
|
22.1.2024 |
|
Tässä joitakin teoksia ja verkkolähteitä, jotka valottavat suomalaista koulutuspolitiikkaa ja kouluhistoriaa 1800-luvun loppupuolella. Tarkempia alueellisia tietoja varten kannattaa kääntyä esimerkiksi maakunta-arkistojen ja -museoiden puoleen.
Heikkinen, Anja ja Leino-Kaukainen, Pirkko: Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (SKS, 2011)
Helsti, Hilkka; Stark, Laura ja Tuomaala, Saara: Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860-1960 (SKS, 2006)
Kero, Esa: Kansakoulu (Rakennusalan kustantajat, 2000)
Kiuasmaa, Kyösti: Oppikoulu 1880-1980. Oppikoulu ja sen opettajat koulujärjestyksestä peruskouluun (Pohjoinen, 1982)
Lappalainen, Antti: Suomi kouluttajana (WSOY, 1991)
Suni, Hannu: ... |
| Milloin Helsingin poikakoulut lopettivat toimintansa? Esim. Helsingin Toinen lyseo. |
226 |
|
19.9.2023 |
|
Helsingin toinen lyseo oli Suomen viimeisiä poikakouluja, ja se lopetti toimintansa vuonna 1977. Nykyään se tunnetaan nimellä Helsingin kuvataidelukio (ent. Torkkelin lukio).
Viimeisimmätkin tyttö- ja poikakoulut lakkasivat Suomessa peruskoulu-uudistuksen myötä, joka alkoi vuonna 1971 ja kesti vuoteen 1977 saakka. Ennen kansakouluasetusta Helsingissä toimi kiertokouluja sekä mm. kirkollisia ja muita yksityisiä kouluja, kuten Aleksanterin kimnaasi, joka oli myös poikakoulu.
Lisätietoa Helsingin poikakouluista ja muistakin kouluista ennen peruskoulu-uudistusta löytyy esimerkiksi Urho Somerkiven teoksesta Helsingin kansakoulun historia.
Lähteet:
Helsingin kuvataidelukion vuosikertomus 2016-2017Wikipedia: Aleksanterin kimnaasi Erja... |
| Minä vuonna koulut siirtyivät kuusi päivää viikossa (ma-la) viisipäiväisiksi (ma-pe)? |
1957 |
|
13.7.2023 |
|
Vuonna 1968 siirryttiin kouluissa osittaiseen viisipäiväiseen työviikkoon. Tuolloin syys- ja toukokuun lauantait määrättiin vapaiksi. Täydelliseen viisipäiväiseen työviikkoon siirryttiin vuonna 1971, eli lukuvuonna 71/72.
Lähteet mm:Pihanen, Pentti. Koulun työaikojen järjestämisestä viisipäiväiseen kouluviikkoon siirryttäessä, 1968.Karisto, A. (toim.) Suuret ikäluokat, 2005. Turun kaupungin kansakoulut. Vuosikertomus 1973https://valtioneuvosto.fi/sv/-/1410845/koulujen-tyo-ja-loma-ajat-lukuvu…
|
| Opetettiinko Suomen kansaLAISkouluissa vieraita kieliä? |
256 |
|
24.10.2022 |
|
Kansalaiskoulujärjestelmä sai alkunsa vuonna 1958. Kansalaiskoulu oli yleensä 2-vuotinen ja sinne suunnattiin opiskelemaan kansakoulun jälkeen. Kansalaiskoulun tavoitteena oli opettaa käytännön aineita, jotka tähtäsivät työelämään, mutta kursseihin kuului myös yleissivistäviä aineita. Tuntijako vaihteli kouluittain. Joissakin kouluissa tuntijako sisälsi englannin tai ruotsin opetusta.
Lisätietoa aiheesta löytyy mm. näistä teoksista:
Valistus ja koulunpenkki: kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (2011)
Syväoja, Hannu: Kansalaiskoulu 1958-1981: työ- ja kansalaiskasvatusta koulunuudistuksen rinnalla (2009) |
| Miksi koulujen lukuvuosi alkaa elokuussa, eikä vuoden alussa, joka olisi loogisempi vuoden aloitus kohta? (esim. 1 luokan aloitus) |
131 |
|
16.5.2022 |
|
Lukuvuoden alkamis- ja päättymisajankohdan paikka kalenterissa juontaa juurensa koululaitoksemme alkuaikoihin. Kun koulujen vuotuista työaikaa kansakoululaitostamme muotoiltaessa suunniteltiin, katsottiin tarpeellisiksi pitkät lukuvuodet ilman pitkiä lomia, joiden aikana koulun maailma olisi vaarassa unohtua kasvateiltaan. Kesän ja koulutyön yhdistäminen osoittautui silloisessa maatalousvaltaisessa yhteiskunnassamme mahdottomaksi toteuttaa, sillä lapsia tarvittiin maataloustöissä. Syksyllä alkava ja keväällä päättyvä lukuvuosi oli näin meidän oloissamme ainoa mahdollinen vaihtoehto, joka mahdollisti pitkän, keskeytymättömän kouluvuoden.
Lähde:
Aimo Halila, Suomen kansakoululaitoksen historia |
| Miksi tasa-arvolain muutos, joka koskee seksuaalista tai sukupuolista häirintää, ei koske peruskoulua? |
808 |
|
17.8.2016 |
|
Kysyjä tiedustelee, miksi tasa-arvolain muutoksessa ei mainita peruskoulua. Laissa mainitaan syrjinnän kielto ja koulutusta tarjoavat tahot, muttei tarkemmin koulutyyppejä. Laki jää siis tälle tasolle. Tasa-arvolain muutoksen taustalla olevassa valmisteluaineistossa viitataan perusopetuslain kohtaan Oikeus turvalliseen opiskeluun.
SÄÄDÖKSET
1329/2014: Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta (1329/2014)
jolla on muutettu Lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta – Tasa-arvolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609
Tasa-arvolain muutoksessa tulevat mainituiksi syrjinnän kielto ja koulutusta tarjoavat tahot - 6 c §, 7 §
http://finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141329
1325/2014:... |
| Haluaisin tietää, onko Suonenjoen Kärkkäälän koulusta tehty historiateosta? Haluaisin tietää ennen kaikkea opettajat ja johtonut 1900 - 1970 ajalta. |
2192 |
|
10.2.2012 |
|
Tilastokeskus tiedottaa internetsivullaan, että vuonna 2006 lakkautettuja oppilaitoksia oli mm. Kärkkäälän koulu, Suonenjoki. Koulusta ei löydy historiikkia tai matrikkelia Fennica-tietokannasta eikä Suonenjoen kirjaston hakusivulta. Suonenjoen kirjastosta voisi vielä kysyä; yhteystiedot internetissä
http://www.suonenjoki.fi/?id=373 sekä puh. 044-758 1467
Koulutoimistosta voisi myös kysyä apua.
Suonenjoki Koulutoimisto
Kirkkokatu 1 B
77600 SUONENJOKI
fax (017) 513 3650
Kanslisti Antti Kangas 044 758 1472
Internetistä löytyy seuraava nettiosoite, josta joskus on apua
http://koulukaverit.com/kouluk/Karkkaalanala-aste/Suonenjoki/2241/2
Suonenjoen historiaan liittyviä kirjoja voi tiedustella kirjastosta. Fennica-tietokannasta (Suomen... |
| Mitkähän ovat todelliset kustannukset (siis ne, jotka yhteiskunta joutuu maksamaan) seuraaville asioille? Tarvitsisin valtakunnalliset keskiarvot (suunnilleen,… |
2151 |
|
10.7.2009 |
|
Tilastokeskuksen ja Kunnat.net sivuilta löytyy aihealueiden tilastoja.
Kuntatalous-tiedotteessa 3/2009 on käsitelty kuntien palvelutoiminnan nettokustannuksia kuvaava tiedostoa. Tiedoston tietosisältö on kerrottu ao. tiedotteessa, mutta itse tiedosto on tilattavissa maksullisena tiedottessa ilmenevästi sähköpostiosoitteesta. Kuntatalous-tiedote 3/2009 http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;66354;66365;151584
Suomen kuuden suurimman kaupungin Kuusikko-työryhmä tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnoista vertailuja, joissa tarkastellaan kuntalaisille tuotettuja palveluja sekä niiden kustannuksia. http://www.kuusikkokunnat.fi/default.asp?id=0BE55960-EEEA40199FB9-EF898…
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilasto- ja... |
| Lukutaidon yleistyminen Suomessa eri vuosisadoilla? Fredrika Runebergista kertovan historiallisen näytelmän alkurepliikeissä paljastuu, että hänen… |
19081 |
|
8.10.2007 |
|
Luetettavia tilastotietoja asiasta on vasta vuodelta 1880
Tilastollisen vuosikirjan 1903 (tilasto 15b) mukaan koko maassa v. 1880
kansakoulukurssia korkeampi kaikkiaan 1,8 %
suomenkieliset 0,4 %
ruotsinkieliset 9,5 %
muita luku- ja kirjoitustaitoisia kaikkiaan 10,8 %
suomenkieliset 9,3 %
ruotsinkieliset 18,7 %
ainoastaan lukutaitoisia kaikkiaan 85,0 %
suomenkieliset 87,7 %
ruotsinkieliset 71,4 %
yhteensä siis vähintään lukutaitoisia 97,6 %
suomenkieliset 97,4 %
ruotsinkieliset... |
| Iisalo (1980): Kouluopetuksen vaiheita - Löytyykö sitä lainattavaksi mistään? Entä luettavaksi kirjastossa? Äitini lähin kirjasto on Haapamäellä Keuruun… |
1071 |
|
1.9.1999 |
|
Kouluopetuksen vaiheita -kirjaa on kyllä runsaasti kirjastojen kokoelmissa, mutta saatavuus vaihtelee. Keuruulla sitä on sekä Haapamäellä että pääkirjastossa mutta kaikki 5 kpl ovat lainassa. Myös Vilppulasta kirja on nyt lainassa. Esimerkiksi Helsingissä sitä taas on runsaasti vapaana. Lähikuntien tilannetta voi katsoa internetistä osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi
|
Kysy kirjastonhoitajalta
