Klemetti Heikki

8 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–8.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko olemassa nuottikirja/laulukirja: Klemetti, Heikki: Laululipas lapsille? Etsin 'Peipon pesä' - laulun ensipainoskirjaa. 143 17.10.2022 Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin säveltämä ja Immi Hellénin sanoittama "Peipon pesä" sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E. Lindgrenin Soitinkauppa ja Kustannustoimisto, 1915). Nuotista on kaksi eri versiota: toisessa on laulujen sanat ja melodianuotinnos, toisessa myös pianosäestys. Säkeistöjä on viisi. Laulu alkaa: "Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän". Samana vuonna ja samalta kustantajalta on ilmestynyt myös lauluvihkon ruotsinkielinen versio "Barnens visbok : små sånger för skolan och hemmet" (Axel E. Lindgrens Musikförlag, 1915). Siinä laulu on nimellä "Lärkboet".   Lähteitä: Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/...
Jälleen etsin runoa. Asiakas kysyi runoa, joka kertoo Myyrä Kustista. Löytyisiköhän sellaista? 109 10.3.2022 Kyseessä lienee Heikki Klemetin Myyrä-Kusti, joka löytyy ainakin oppikirjasta Työ ja isänmaa : yläkansakoulun III:n ja IV:n luokan lukukirja.
Etsin suomenkielisiä sanoja lauluun Sjöfararen vid milan. Säveltänyt Selim Palmgren. Suomentanut Heikki Klemetti. 353 27.8.2021 Sanat Selim Palmgrenin lauluun Miilunpolttaja (Sjöfararen vid milan, sanat Gustaf Fröding, suom. Heikki Klemetti) sisältyvät esimerkiksi nuottijulkaisuihin Cantus. 2 : matalalle äänelle : Nuottikokoelma laulun perusopetukseen (2012) ja Kokoelma yksinlauluja. I (1967). Voit tarkistaa nuottijulkaisujen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.https://www.helmet.fi/fi-FI Cantus 2 Helmetissä Kokoelma yksinlauluja I Helmetissä https://finna.fi/ https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Löytyykö Heikki Klemetin säveltämän Radioukkelien laulun (san. Ilmari Jäämaa 1932) nuotteja mistään? Voi olla myös muodossa Radioukkeleiden laulu. Sanat… 158 29.4.2021 Helsingin Sanomien pikku-uutisen mukaan (19.02.1934 s. 8) "Radioukkelien laulu" esitettiin ensimmäisen kerran Suomen Radioamatööriliiton vuosikokouksessa 18.02.1934. Tämän Heikki Klemetin erityisesti SRAL:lle säveltämän laulun esitti oopperalaulaja Heimo Heimola veljensä säestämänä käsikirjoituksesta. En löytänyt laulusta julkaistua nuottia, mutta sen käsikirjoitus sisältyy Yleisradion sävellyskäsikirjoituskokoelmaan, jonka Yleisradio on lahjoittanut Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmiin. Luettelossa laulun nimi on "Radioukkelien laulu" ja luettelon mukaan nuotinnos on lauluäänelle ja pianolle. Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmien aineistoja voi käyttää vain Kansalliskirjaston erikoislukusalissa. Erikoislukusalissa...
Onko Heikki Klemetin säveltämästä ja Uuno Kailaksen sanoittamasta Thermopylain laulusta olemassa äänitettä? 298 28.7.2020 Hakupalvelu Finnan mukaan laulusta on olemassa yksi levytys, vuonna 1935 julkaistu äänilevy sisältää kyseisen kappaleen.  Kuuntelukopio on tilattavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneeseen. https://www.finna.fi/Record/fikka.4557734 https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/aineistot/aineiston-saatavuus-ja-ka…
Kenen kirjoittamat sanat on laulussa Liidellyt oon leivon lailla? 744 28.2.2019 Viola-tietokanta osoitteessa https://viola.linneanet.fi kertoo, että sanoittaja olisi Michael Rosing. Ainakin yhdessä viittauksessa sanoittajaksi mainitaan Rosingin ohella Heikki Klemetti, joten hän on saattanut suomentaa sanat. Mainittu Rosing on ehkä tanskalainen runoilija, josta löytyy artikkeli ruotsinkielisestä Wikipediasta osoitteesta https://sv.wikipedia.org/wiki/Michael_Rosing_(diktare).
Mieskuorolaulu: Kuin painuvi päivä yös sammuvi tähti, hän ystävä kallein pois luotani lähti. Isoisäni oli mieskuoron basso. Äitini on kirjoittanut sanat siten… 1859 14.10.2016 Kyseessä näyttäisi olevan Armas Järnefeltin säveltämä laulu "Mennyt" Topeliuksen sanoihin (suom Heikki Klemetti). Laulu alkaa säkein "Kuin painuva päivä, yön sammuva tähti, hän ystävä ainut pois luotani lähti. Uus valkeni aamu, yö peittävi maan...". Laulun sanat ja nuotti sisältyvät mm. nuottijulkaisuihin Hartaita lauluja. 1 (toim. Pauli Ahvenainen, Mieskuoroliitto, c2002), Laulu-Miesten lauluja. 1 (toim. Raimo Spolander, Laulu-Miehet, 1980) ja Armas Järnefelt: Mieskuorolaulut : A cappella (Sulasol, 1999). Teokset näyttäisivät löytyvät oman alueenne kirjastoverkosta. https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI https://vaski.finna.fi/
Eräs arkistomme asikas kysyi oheisen runon alkuperää: Levotar lempeä kanna pois mun kaunoisein tähtien luo, siivilläs sinne mun kerran häntä seurata suo. 1676 4.11.2011 Suuri toivelaulukirja 5 kertoo laulusta "Kimmeltää kirkkahat" (Stjärnorna tindra re'n), joka tunnetaan myös yksinkertaisesti "Serenadina": "Ruotsalaisen kuoronjohtajan ja säveltäjän Jacob Axel Josephsonin (1818-80) ikivihreä mieskuorosävellys, joka jatkuvasti kuuluu Mieskuoroliiton perusmerkkilauluihin sekä jokaiseen mieskuorokaronkkaan." Tekstin on suomentanut Heikki Klemetti. Kyllähän tätä laulaessa välillä hiukan huvittikin se, että nämä hempeät serenadit joskus muistuttavat ihan hautajaisvärssyjä... Laulun suomenkielinen teksti kokonaisuudessaan on tekijänoikeussyistä piilovastauksessa.