| Mikä on Kirke nimen alkuperä ja mitä se tarkoittaa? |
179 |
|
12.4.2023 |
|
Kirke oli kreikkalaisen mytologian jumalatar ja velho. Hänet muistetaan erityisesti Homeroksen Odysseiasta, jossa hänen kerrotaan muuttaneen Odysseuksen miehet sioiksi.
Nimen alkuperästä ja merkityksestä on tehty erilaisia oletuksia, mutta tarkkaa tietoa ei ole. Monien lähteiden mukaan se olisi johdettu muinaiskreikan sanasta kírkos. Sanan ensisijaisena merkityksenä on haukka tai petolintu. Erään selityksen mukaan jalohaukat päästelevät kirk-äännettä muistuttavia ääniä. Eri aikoina sana on voinut merkitä myös sutta tai jonkinlaista kiveä. Jalohaukat myös kaartelevat ennen hyökkäystä. Kírkos-sanan vaihtoehtoinen muoto kríkos onkin tarkoittanut ympyrää, rengasta tai vain pyöreää. Tästä johdettiin myöhemmin latinan sana circos, jolla... |
| Luin että sarkofagi tarkoittaa lihansyöntiä tai jotain siihen päin. Miksi niitä hauta-arkkuja kutsutaan sarkofageiksi? |
289 |
|
14.3.2022 |
|
Näin äkkiseltään en onnistunut löytämään kirjastostamme käsiini etymologista sanakirjaa, joka selittäisi sanan alkuperää. Internetistä kuitenkin löytyy selitys sanalle.
Esimerkiksi Wikisanakirjasta löytyy sana-artikkeli: https://fi.wiktionary.org/wiki/sarkofagi
Artikkeli kertoo sarkofagi-sanan alkuperästä seuraavaa:
Etymologia
ranskan ja latinan kautta muinaiskreikasta, sanoista σάρξ 'liha' ja -φάγος verbistä ἔφαγον 'syödä', mikä tarkoittaa 'lihaa syövä', 'lihansyöjä', alun perin fraasista lithos sarkophagos, 'lihaa syövä kivi'
Saman selityksen antaa esimerkiksi Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/topic/sarcophagus
(Greek sarx, “flesh,” and phagein, “to eat”)
---religious and folkloristic ideas may have been... |
| Onko totta, että muinaisessa Kreikassa urheilijat nauttivat ennen kilpailua kuivattuja vehnänjyviä? Näin mainitaan Aku Ankka -tarinassa, jossa Akusta tulee… |
230 |
|
11.8.2021 |
|
En löytänyt tietoa siitä, että antiikin ajan urheilijat olisivat syöneet vehnänjyviä ennen kilpailua. Epäilen, ettei tällaista ole tapahtunut, sillä kuivat jyvät todella aiheuttavat vatsanväänteitä.
Yleisesti ottaen antiikin ajan ihminen söi kasvispainotteisesti. Leipä, erilaiset puurot, kasvikset ja juusto olivat keskeinen osa ruokavaliota. Kala oli tärkein eläinproteiinin lähde. Punainen liha taas oli ylellisyystuote.
Meille on säilynyt jonkin verran tietoa antiikin ajan urheilijoiden ruokavaliosta. Diogenes Laertioksen mukaan (Merkittävien filosofien elämät ja opit, 8.12) kuuluisa samoslainen yleisoppinut Pythagoras suositteli valmennettaville urheilijoilleen runsasta lihansyöntiä. Pythagoras itse oli kasvissyöjä.
Pausaniaan mukaan... |
| Miksi monissa Antiikin Kreikan patsaissa on vain puolikkaita, ikään kuin katkottuja käsiä? |
715 |
|
6.11.2020 |
|
Antiikin kreikan patsaiden materiaalina käytettiin yleensä pronssia tai marmoria, koska molemmat materiaalit ovat kestäviä, mutta samalla suhteellisen helposti kuvanveistäjän muovailtavia. On myös luultavaa, että antiikin Kreikassa oli puusta veistettyjä patsaita. Erityisen tärkeissä patsaissa, kuten Ateenan Parthenon-temppelin mahtavassa Athene Parthenos –patsaassa, saatettiin käyttää materiaalina kultaa ja norsunluuta.
Kreikkalainen kuvanveistäjä ei aina veistänyt patsasta esimerkiksi yhdestä isosta marmoripalasta, vaan usein hän teki esimerkiksi kädet ja pään erikseen. Lopuksi erikseen veistetyt palat liitettiin yhteen. Tällainen tapa oli tehokkaampaa ja halvempaa kuin ison kimpaleen veistäminen, mutta tekniikan varjopuolena oli se,... |
| Mikä on Odysseuksen ja kykloopin tarinassa mainittu "law of hospitality" tai käänettynä vieraanvaraisuuden laki? |
728 |
|
5.9.2020 |
|
Tässä on kyse antiikin Kreikassa hyvin tärkeästä kestiystävyyden käsitteestä (kreikaksi ξενία, ksenía). Kestiystävyys velvoitti sekä isäntää että vierasta. Käsitteen alle kuuluivat esimerkiksi jakamisen, tasa-arvon, vieraanvaraisuuden ja kohtuullisuuden ihanteet. Kestiystävyyden katsottiin olevan jumalten asettama käytäntö.
Kreikkalaisen taruston keskiössä olevan Troijan sodan voidaan esimerkiksi katsoa lähtevän vakavasta vieraanvaraisuuden loukkauksesta. Kun Troijan prinssi Paris oli vieraana Spartan kuninkaan Menelaoksen luona, sieppasi Paris Menelaoksen vaimon Helenan mukaansa Troijaan. Tämä tapahtuma johti kreikkalaisten kaupunkivaltioiden hyökkäykseen Troijaa vastaan.
Odysseia-eepoksen yhdeksäs laulu kuvaa Odysseuksen ja hänen... |
| Olen tekstittäjä ja etsin suomennosta ja suomentajan nimeä Sofokleksen sitaatille Antigonesta : "Nothing vast enters the life of mortals without a curse." |
268 |
|
3.7.2020 |
|
"Yksikään kuolevainen ei voi tavoitella suuruutta ilman että tuho seuraa."
Käännös löytyy teoksesta Sofokles; Antigone (2011) s.46, ja sen on suomentanut Kirsti Simonsuuri.
|
| Https://www.youtube.com/watch?v=8Xjpwq1vJ54 Siis.. lausutaanko "Haades" Kreikassa "Adi"? |
189 |
|
8.6.2020 |
|
Άδη (adi) on Άδης-sanan (adis) genetiivi. Jumaluutta ja tuonpuoleista tarkoittava nykykreikan Άδης-sana lausutaan perusmuodossaan siis Adis. Muinaiskreikkalainen Ἀΐδης taas lausutaan Haaidees. |
| Jossain tv-ohjelmassa kuulin kauan sitten tarinan siitä, kuinka venäläiset munkit olivat tuoneet pajunvitsoista väännetyt kreikkalaisten kirjainten mallit… |
182 |
|
14.5.2020 |
|
Tarina ei ole historiallinen. Veljekset Pyhä Kyrillos ja Pyhä Methodios toivat kirjaimiston Kiovan Venäjälle 800-luvulla. Kyrillos ja Methodios olivat kotoisinThessalonikista, joka oli Konstantinopolin jälkeen Bysantin valtakunnan toiseksi tärkein kaupunki. Veljekset osasivat erinomaisesti vanhaa kreikkaa, joten on varsin epätodennäköistä, että heidän olisi pitänyt tallentaa kreikkalaiset aakkoset pajunvitsoin.
Se totuus tarinassa tietysti piilee, että kyrilliset aakkoset ovat kehittyneet kreikkalaisista, https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kirjaimistot/kyr… |
| Mistä johtuu, että ruotsiksi runo on dikt mutta runous poesi? |
279 |
|
22.4.2020 |
|
Dikt juontuu saksan kielen sanasta Dicht, -en, joka tarkoittaa runoa, yksittäistä teosta. Poesi puolestaan polveutuu muinaiskreikan sanasta poiéō, jolla tarkoitetaan runoutta lajina. Poiéō voidaan kääntää esimerkiksi "minä luon" tai "minä teen", se on siis ikään kuin runouden tekemistä – antiikissa runot olivat ennen kaikkea esittävää taidetta.
Myös muissa kielissä, joilla on selviä germaanisia vaikutteita, runo ja runous ovat erillistä sanaperimää, esim. norjaksi dikt – poesi, tanskaksi digt – poesi. Kuitenkin runoudesta käytetään myös "kansanomaisempaa" termiä, runotaide: Dichtkunst (saksa), diktkonst (ruotsi, norja) digtekunst (tanska).
https://en.wiktionary.org/wiki/%CF%80%CE%BF%CE%B9%CE%AD%CF%89
https://en.wiktionary.org/wiki... |
| Miten oleellisesti muinais ja nykykreikka eroavat toisistaan. Pystyykö nykykreikkalainen keskiverto koulusivistyksellä lukemaa Homerosta tai Aristotlea? Onko… |
329 |
|
30.12.2019 |
|
Tekstejä siteerataan yleensä niiden alkuperäisessä muodossa, joten kääntäminen ei ehkä ole hyvä idea. Tämä lause ei ole peräisin Aristoteleen omista teksteistä, vaan Diogenes Laertioksen kuuluisien filosofien elämäkerroista, kirja 5, 20. Diogeneen tekstissä lause kuuluu näin Aristoteleeltä kysyttäessä mitä on olla ystävä/mikä on ystävä= τί ἐστι φίλος, hän vastasi yksi mieli joka elää kahdessa ruumiissa= μία ψυχὴ δύο σώμασιν ἐνοικοῦσα. Teos löytyy alkuperäiskielellä verkosta Bibliotheca Augustanasta, https://www.hs-augsburg.de/~harsch/graeca/Chronologia/S_post03/DiogenesLaertius/dio_ph05.html
Sana ystävyys perusmuodossa on φιλία.
Tuohon, miten hyvin nykykreikan taitaja kykenee lukemaan Aristotelesta tai Homerosta, on vaikea vastata.... |
| Löytyykö mistään kirkkohistorioitsija Eusebioksen alkuperäisiä kirjoituksia? Millä kielellä ne on kirjoitettu? Kirjoittiko Eusebios Jeesuksen opetuslasten… |
1158 |
|
13.5.2015 |
|
Kirkkohistorioitsija Eusebios Kesarealainen (kreik. Εὐσέβιος, n. 260/265–339/340) kirjoitti teoksensa kreikaksi. Nykyisin Eusebioksen ajan kreikkaa kutsutaan muinaiskreikaksi, tai tarkemmin ottaen koinee-kreikaksi, jota kirkkoisät käyttivät ja jolla myös kristittyjen Uusi testamentti on alun perin kirjoitettu. Eusebioksen tekstejä on saatavissa sekä alkuperäiskielellä että englanninkielisinä käännöksinä esimerkiksi Internet Archive -verkkokirjastosta:
https://archive.org/details/texts?and[]=%22Eusebius+of+Caesarea%22&sort…
Eusebioksen teoksista on suomennettu ainoastaan hänen tunnetuin teoksensa Kirkkohistoria (Ἐκκλησιαστικὴ ἱστορία), joka mitä todennäköisimmin valmistui 300-luvun alkupuolella. Eusebios käsittelee kirkkohistoriassaan... |
| Mitkä ovat merkittävimmät kielelliset erot nykykreikan ja muinaiskreikan (koinee-kreikan) välillä? Onko kielioppi paljon muuttunut vuosisatojen aikana? Onko… |
4684 |
|
21.3.2014 |
|
Kysyin tätä tuntemaltani alan asiantuntijalta ja sain seuraavanlaisen vastauksen.
On vähintään kolme aakkosia käyttävää kreikkaa ennen nykykreikkaa:
1) Arkaainen ja klassinen kreikka (n. 700-330 eKr.)
2) Jälkiklassinen kreikka (n. 330 eKr.- 330 jKr., aluksi koiné, esim. UT)
3) Bysanttilainen kreikka (n. 330 - 1453 jKr.)
Arkaaisella ajalla kreikan kielen eri murteet poikkesivat paljon toisistaan. Attikalainen murre kehittyi klassillisesta kreikasta hellenistiseksi yleiskieleksi ja uuden testamentin kreikaksi.
Nykykreikka syntyi puhutusta kielestä, joten äänteellinen eriytyminen on ollut käynnissä periaatteessa reilut 2300 vuotta. Kielioppi puhutussa kielessä alkoi yksinkertaistua jo jälkiklassisella kaudella.
Bysanttilaisella... |
Kysy kirjastonhoitajalta
