| Peräloro Seitsemässä veljeksessä |
315 |
|
|
|
Virittäjässä 1.1.1916 ilmestyi juttu "Sananselityksiä Aleksis Kiven teoksiin", jonka mukaan Kivi käytti paljon sellaisia sanoja, joita ei esiinny muualla kirjallisuudessa. Virittäjän jutun mukaan peräloro oli viinakeitoksen loppuliemi, siis oletettavasti tislauksen huonolaatuinen, pahanmakuinen osa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890101?term=per%C3%A4loro&page=21
Toisaalta peräloroksi on myös kutsuttu erästä mallasjuomalajia. Kustaa Vilkuna mainitsee artikkelissa "Talonpojan maa- ja kotitalous" (ilmestynyt teoksessa Suomen kulttuurihistoria II, 1934, s. 306) mallasjuomat olut, sahti, kalja, taari, rapataari, vaarinkalja, jälkitippu ja peräloro. Hän ei kerro, mitä eroa näillä eri juomilla oli, mutta nimitysten... |
| Jkolan seitsemän veljestä elelivät itsenäisesti. Mutta leipoivatko he itse ruisleipänsä? Ruisleivän teko, jonkun kylän vaimon toimesta tai ostaminen olisi… |
185 |
|
|
|
"Simeoni herneet keittää, Timo sekaan suolat heittää...", lauloivat toukolaiset pilkkalaulussaan Seitsemän miehen voima.
Impivaaran joulupöydässä veljeksillä oli seitsemän reikäleipää, kaksi tammipöytyrillistä höyryävää karhun-lihaa ja kiulullinen olutta. Tämänkin ehtoollisen olivat rakentaneet Timo ja Simeoni. Romaanissa ei tietääkseni kerrota leipomisista, mutta käyhän siis ilmi, että keittiökykyä veljeksillä oli, ja usamminkin romaanissa syödään. Ruokapöytä oli oiva näyttämö paljoille puhumisille, jotka usein johtivat tärkeisiin päätöksiin.
Vastaus on saatu Aleksis Kivi seuran asiantuntijalta. |
| Etsin satua tai kuvakirjaa, jonka juonesta muistan seuraavaa: Kirjan päähenkilö on matkalla linnaan, ja hänellä on tunne, että polun varrella ollut kivi haluaa… |
875 |
|
|
|
Kyseessä on Marjatta Kurenniemen satu Karolus ja kivet kirjasta Seitsemän meren tuolla puolen (WSOY, 1980).
|
| Milloin Aleksis Kivi on nimetty Suomen kansalliskirjailijaksi? |
2255 |
|
|
|
Ei ole olemassa yhtä tiettyä vuosilukua tai tilannetta, jolloin Kivi olisi saanut kansalliskirjailijan tittelin. Asia lienee edennyt vähän kerrallaan. aleksiskivi-kansalliskirjailija sivustolla Irma Perttulan artikkelissa (Kiven elämän vuodet) on seuraava tieto:
1897–1898
Valituista teoksista otetaan 2. painos.
1800-luvun lopussa Julius Krohn kohottaa Kiven kirjallisuushistoriassaan (Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet) kansalliskirjailijaksi. 1900-luvun alussa Kivi-renessanssi, Kivestä Suomen kansalliskirjailija Runebergin rinnalle ja ohi.
Aleksis Kivestä on hyvää tietoa sivulla Aleksis Kivi, Kansalliskirjailija http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/
ja SKS:n Aleksis Kivi SKS:ssä: Tie lähteisiin http://neba.finlit.fi/kivi/... |
| Onko nykyajan haudankaivajalla tutka tai muu elektrooninen vehje, jolla näkee ennen haudan kaivamista, onko maassa isoja kiviä? |
609 |
|
|
|
Hei, Jyväskylän seurakunnan antaman tiedon mukaan tällaisia laitteita ei ole käytössä. Maapohjatutkimukset (kairaukset, kalliosyvyydet yms.) tehdään jo siinä vaiheessa kun hautausmaa perustetaan.
|
| Cave pearl lienee jonkinlainen tippukivimuodostelma, mutta löytyykö sille suomenkielistä nimeä? |
728 |
|
|
|
Ainakin Gummeruksen 1999 kustantamassa Kivet & fossiilit -kirjassa puhutaan luolahelmistä.
|
| Mitkä ovat Himangan nimikkokukka ja -kivi? |
1045 |
|
|
|
Suomen eri maakunnilla on olemassa maakuntakukkia, -kiviä, -kaloja jne. Samoin Suomelle on nimetty kansalliskukka (kielo), kansalliseläin (karhu) ym. Yksittäisllä kunnilla tai kaupungeilla ei tällaisia ole. Oman maakuntasi Keski-Pohjanmaan tunnukset löydät maakuntaliiton sivuilta osoitteesta http://www.keski-pohjanmaa.fi/tunnukset.html.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
