Kirstinä Väinö

5 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–5.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Yritin tuloksetta saada selville, onko Charles Baudelairen runoa "N'importe où hors du monde" suomennettu? Ja jos on, mikä sen suomenkielinen nimi on ja missä… 176 21.9.2022 Charles Baudelairen proosaruno "N'importe où hors du monde" sisältyy teokseen "Le spleen de Paris". Eila ja Väinö Kirstinä ovat suomentaneet teoksen ja se sai suomeksi nimen "Pariisin ikävä" (1963). Runon nimi on suomeksi "Anywhere out of the world (Missä tahansa maailmasta pois)". "Pariisin ikävä" sisältyy myös esimerkiksi teokseen "Kolme ranskalaista klassikkoa" (Karisto, 2010). Runo löytyy tämän teoksen sivuilta 116 -117.  
Väinö Kirstinällä on runo, jossa on kohta: niinkuin suunnistaja, joka kesken kilpailun voitosta luopuen pysähtyy auttamaan haavoittunutta hirvenvasaa… 705 30.9.2017 Väinö Kirstinän Kuin suunnistaja, joka johtaa kilpailua (nimetty näin sisällysluetteloon runon ensimmäisen säkeen mukaan) sisältyy kokoelmaan Elämä ilman sijaista (Tammi, 1977). Se on mukana myös Kirstinän valittujen runojen kokoelmissa Runoja 1958-1977 (Tammi, 1979) ja Näköpiirissä : runoja vuosilta 1961-1994 (Tammi, 2006).
Mikä on tämän runon nimi. Se on Väinö Kirstinän runokokoelmasta ”Lakeus” Pysähtynyt maisema ja joki ja rannalla valkea talo ja sumua, joka muuntaa pihlajan:… 1388 2.2.2016 Tällä runolle ei, kuten ei muillakaan Lakeus-kokoelman runoilla, ole varsinaista nimeä. Kirjan sisällysluettelossa se nimetään ensimmäisen rivinsä mukaan: Pysähtynyt maisema ja joki.
Olen joskus kuullut runon, jonka muistelen kertoneen tupakkalakosta. Sanaa tupakka ei runossa mainita. Muistan vain sanat "se tulee, se menee" tms., jolla… 690 22.1.2015 Kyseessä lienee Väinö Kirstinän runo Manaus, joka löytyy kokoelmasta Vieroitusoireita (Tammi, 1994).
Etsin unohtunutta tuttua runoa, joka kertoo Suomi-neidosta pohjoisesta etelään maisemia ja pinnanmuotoja hauskasti personoiden. Runo päättyy Helsingin… 1063 23.4.2014 Etsimäsi voisi olla Väinö Kirstinän Neito. Runo on Kirstinän kokoelmasta Puhetta vuodelta 1963. Runo alkaa neidon kämmenistä, joista toinen kannattaa hotellia ja toinen on pudonnut pois, ja päättyy varpaisiin, jotka ovat punaista graniittia.