| Sukukirjassa mainitaan ihmisen kohdalla myös asuinpaikka eli kylä ja talon numero. Mitä se käytännössä tarkoittaa, esimerkkinä Kiihtelysvaarassa talo Palon 14?… |
41 |
|
4.4.2024 |
|
Kansallisarkiston Arkistojen Portin aineisto-oppaista löytyy tietoa henkikirjoista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/henkikirjat
Siellä sanotaan, että henkikirjat ovat olleet verotusta varten laadittuja manttaaliluetteloita. Koska henkikirjojen pohjana on käytetty maakirjoja, on näiden rakenteessa ja sisällössä paljon yhtäläisyyksiä: kylän talot (eli tilat, eli ne, jotka ovat maksaneet maaveroa) on ryhmitelty yleensä yhteen, ja ihmiset taas on merkitty asuttamansa talon yhteyteen. Aina taloilla ei ole ollut sanallista nimeä, vaan identifiointiin esim. henki- ja rippikirjoissa on käytetty numerointia - tai molempia. Maakirjoissa eli virallisessa maarekisterissä taloilla eli tiloilla eli kiinteistöillä on ollut... |
| Pitääkö tiedustella määrätystä seurakunnasta jos voisi sukututkimukseen vedoten tutkia kirkonkirjoja |
71 |
|
21.3.2024 |
|
Suomen Sukututkimusseuran sivustolla asiasta kerrotaan seuraavasti: ”Evankelis-luterilainen kirkkohallitus antoi suosituksen vuonna 2011, jonka mukaan sukututkijoita ei pitäisi päästää henkilökohtaisesti tutkimaan 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja tai niiden mikrojäljenteitä. Käytännössä tämä tarkoittaa noin vuosien 1910–1960 kirkonkirjoja. Useimmat seurakunnat toimivat Kirkkohallituksen suosituksen mukaisesti. Tietojen saaminen alle 100 vuotta vanhoista kirjoista vaatii yleensä virkatodistuksen tilaamisen seurakunnasta.” Sivustolla on myös video, jossa opastetaan virkatodistuksen tilaamisessa. Tässä linkki sivustolle:
https://www.genealogia.fi/kirkonkirjat/
Tietojen tilaaminen suoraan kansallisarkistosta ei siis onnistu, vaan tietoja... |
| Jos sukulainen on kuollut 13.8.1917 ja on asunut Jääskissä. Mistä saisin tiedon mihin hän on menehtynyt? |
123 |
|
7.2.2023 |
|
Kaivattu tieto saattaisi löytyä Kansallisarkiston Karjala-tietokannan kuolleiden ja haudattujen luetteloista:
Tarkennettu haku - Kansallisarkisto | Katiha
|
| Etsin tietoa sukuni lähtöpaikasta, joka on Luovutetun Karjalan alueella. Tilanumero löytyy kirkonkirjoista, mutta se on jaettu ennen v 1939… |
282 |
|
8.4.2022 |
|
Voisikohan tieto löytyä Kansallisarkistosta?
Kansallisarkiston digitoidut aineistot löytyvät Kansallisarkiston ASTIA - asiointipalvelusta osoitteesta https://astia.narc.fi/uusiastia/index.html. ASTIA - palvelussa voit hakea ja selata aineistoja tai tehdä tietopyynnön.
Kansallisarkistojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot.
Lisäksi kannattaa tutustua Arkistojen Portti verkkopalvelun sivuun Luovutettu Karjala http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Luovutettu_Karjala, johon on koottu luovutettuun Karjalaan liittyviä arkistolähteitä. Arkistojen Portti on eri arkistojen yhdessä kehittämä ja ylläpitämä verkkopalvelu, jonka avulla saat neuvoja ja vinkkejä paperimuotoisten sekä jo digitoitujen aineistojen... |
| Miten pitä toimia että pääseeen näkemään sukuni kirkonkirjat |
503 |
|
21.3.2022 |
|
Oletan, että kyse on Laitilan seurakunnasta. Laitilan seurakunnan kirkonkirjoja säilytetään Turun alueellisessa keskusrekisterissä noin vuodesta 1860 lähtien. Tätä vanhemmat kirkonkirjat ovat Kansallisarkiston Turun yksikössä. Itse et pääse katselemaan kirkonkirjoja, mutta voit lähettää keskusrekisteriin maksullisen sukututkimuspyynnön. Tiedot sukututkimuspyynnöistä on koottu sivulle: Sukututkimus - Turun ja Kaarinan seurakunnat (turunseurakunnat.fi)
Jos on kyse vuotta 1860 vanhemmista kirkonkirjoista, voit ottaa yhteyttä Kansallisarkiston Turun toimipisteeseen. Yhteystiedot: Aukioloajat - Kansallisarkisto
Laitilan seurakunnan kirkonkirjoja on myös digitoituna ja vapaasti luettavana Suomen sukututkimusseuran HisKi-tietokannassa. ... |
| Rekisteröidäänkö lapsen kaste kirkollisiin dokumentteihin. Kysymys koskee vuotta 1992. Siis voinko saada selville lapsen kastepäivän tuolta vuodelta? |
179 |
|
13.12.2021 |
|
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä seurakuntaan, jonka jäseneksi lapsi kastettiin. Asian pitäisi selvitä sitä kautta.
https://www.helsinginseurakunnat.fi/ |
| Isäni isoisä ja isoäiti vihittiin vuonna 1859. Vihkimistiedon lopussa "Hiskissä" on: "hemma i skrud". Mitä tämä tarkoittaa? |
283 |
|
11.11.2021 |
|
"Hemma i skrud" on suomeksi "(vihitty) kotona juhla-asussa". (Sinikka Karskela, Sukututkijan tietokirja) |
| Mistä näkee seurakuntien kirkonkirjat ja niiden säilytyspaikat? Esimerkiksi kirja Saarijärven seurakunnan Kirkonkirja 1900-1909 IV (Saarijärven seurakunta, Pää… |
770 |
|
21.7.2020 |
|
Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilta ( https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm ) kaikki kirkonkirjat ja muu materiaali ei ole nähtävissä, jos ei ole yhdistyksen jäsen! Jos ei vielä jäsenenäkään näe toivottuja dokumentteja on käännyttävä kyseisen seurakunnan puoleen. Seurakuntien käytännöt kuulemma vaihtelevat ja joissain dokumentteihin voi päästä tutustumaan hyvinkin nopealla aikataululla, mutta toisissa tapauksissa pitää tiedot pyytää lomakkeilla ja odotusaika voi olla 6 kk tai jopa 12 kk.
Sukututkimuksen saloihin varsin syvälle vie vanhahko (1994), mutta yhä tiettävästi hyvin perus-prinsiipit esittelevä kirja 'Selvitä sukusi - tietoa sukututkijalle' (Toim. Marja-Liisa Putkonen, ISBN 951-692-297-X )
Apua tutkimuksiinne... |
| Saanko vielä muutettua syntymäkuntani, kun olen syntynyt 1943? Syntymäpaikakseni on merkitty Helsinki, vaikka perhe oli kirjoilla Viipurissa. Äitini… |
1385 |
|
20.6.2018 |
|
Aikaisemman kirjavan käytännön yhdenmukaistamisen mahdollistivat v. 1971 voimaan tulleet Väestökirjalaki (21.2.1969/141) ja -asetus (11.3.1970/198) sekä Asetus syntymän ja kuoleman rekisteröinnistä (23.12.1970/824). Tällöin luotiin syntymäkotikunnan (=lapsen ensimmäinen, äidin kotikunnan mukaan määräytyvä kotikunta) käsite.
Käytännössä Evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous oli jo v. 1959 määrännyt, että lapsi merkittiin äidin seurakunnan kirjoihin ja syntymäpaikaksi merkittiin äidin kirjoillaoloseurakuntaa vastaava kunta. Suomen ortodoksinen kirkko siirtyi vastaavaan menettelyyn v. 1962. Muiden uskonnollisten yhdyskuntien ylläpitämissä rekistereissä käytäntö kaiketi oli kirjava. Uskontokuntiin kuulumattomien siviilirekisteriin (... |
| Kuinka pitkälle 1900-luvulle Porin kirjastossa on Porin rippikirjat (kaup.seur.) mikrokortteina? |
557 |
|
20.10.2017 |
|
Porin kaupunginkirjastossa on rippikirjat vuoteen 1900 asti.
|
| En tiedä, onko tämä oikea osoite, mutta kysäisin ao. asiaa jo eräältä papilta, joka ei osannut sanoa siihen mitään. Serkkuni on aloittanut pienimuotoisen… |
1163 |
|
28.7.2014 |
|
Tässä tarkoitetaan varmaankin lastenkirjaa. Wikipedian mukaan "lastenkirja on nimitys eräälle kirkolliselle asiakirjaryhmälle, joka sisältyy kirkonarkiston henkilörekisteriarkistoon. Muodoltaan se on rippikirjan kaltainen ja sitä täydentävä. Lastenkirjan tehtävänä oli kontrolloida niiden lasten edistymistä kristinopintaidoissa, jotka eivät vielä olleet päässeet ripille ja näin ollen tulleet merkityiksi seurakunnan rippikirjaan muun perheen yhteyteen".
Suomen sukututkimusseuran nettisivuilla sanotaan, että lastenkirjat ovat sukututkimuksen lähdeaineistoa. Ne ovat "luettelo perheen lapsista, jotka eivät ole vielä päässeet ripille". Niitä pidettiin "useimmiten itäsuomalaisissa seurakunnissa".
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lastenkirja... |
| Mistä juontaa sukunimi Buddas? |
1989 |
|
20.5.2014 |
|
Ensimmäinen Buddas-sukunimeä käyttänyt henkilö joka asiakirjoista löytyy on Helena Arvidsdotter Buddas (1753-1841)(www.geni.com). Hän oli lähtöisin Ruotsinpyhtään Niemistön kylän (Näsby) Buddens-nimisestä talosta. Eli Buddas-sukunimi kuten monet Suomessa käytössä olevat sukunimet pohjautuvat talon nimeen. S-päätteiset ruotsinkieliset sukunimet ovat tyypillisiä Itä-Uudemaan ja Kymenlaakson raja-alueille. Talon nimi
löytyy myös muodossa Budde 1770-luvun rippikirjoissa. Samoin suvun nimi on muodossa Budde varhaisemmissa asiakirjoissa. Tuolla on kuva sukunimistön kehittymisestä Suomessa: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17b.gif
|
| Haluaisin tiedustella, kuinka toimin jos haluan virallisen sukuselvityksen? Mitä siinä selvityksessä käy ilmi? http://www.jyvaskylanseurakunta.fi/palvelut_ja… |
1414 |
|
31.7.2013 |
|
Sukuselvitys voi olla esim. perunkirjoitusta varten tarvittava laajempi virkatodistus, josta käy ilmi henkilön muuttotiedot ja maininnat puolisosta ja lapsista. Jos henkilöllä ei ole lapsia, todistukseen merkitään vanhemmat ja sisarukset. Perunkirjoituksia varten sukuselvitys on tilattava erikseen kaikista niistä seurakunnista, joissa henkilö on 15 vuotta täytettyään ollut kirjoilla. Jos henkilö ei ole kuulunut seurakuntaan, tilataan sukuselvitys maistraatista. Mikäli selvitys tarvitaan sukunimen muutosta varten todistukseen otetaan mukaan aiemmat sukupolvet, joista selviää, että nimi on todella ollut suvussa.
|
| Miksi sukututkijaa rajoittaa sadan vuoden sääntö, kun taas kuka tahansa opiskelija voi tutkia minkä ajan kirkonkirjoja hyvänsä? On tylsää, kun etsintä noin… |
2586 |
|
23.5.2013 |
|
Kirkkohallitus antoi vuonna 2011 seurakunnille suosituksen, jonka mukaan 100 vuotta nuorempien kirkonkirjojen omatoiminen tutkiminen ei enää ole luvallista. Suositus oli seurausta korkeimman hallinto-oikeuden marraskuussa 2010 antamasta päätöksestä. Osa seurakunnista on tallettanut kirkonkirjojen mikrokorttikopioita maakunta-arkistoihin. Arkistolaitos antaa sukututkijoille edelleen mahdollisuuden tutkia aineistoa erillisellä käyttöluvalla, jota voi hakea myös sukututkimusta varten. Jotkut seurakunnat ovat kuitenkin vetäneet mikrokorttinsa pois arkistoista.
Alle 100 vuotta vanhoista kirkonkirjoista on mahdollista saada tietoja seurakunnilta. Tietojen haku on maksullista.
Sukututkimus ja kirkonkirjat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon... |
| Teidän kirjastossa on tietojeni mukaan mikrofilmillä tutkittavia kirkonkirjoja, tarkoittaako tämä siis että löytyy mm. syntymä/sekä kuolintodistuksia tai… |
1183 |
|
14.4.2011 |
|
Kirkonkirjoilla tarkoitetaan erilaisia seurakunnan ylläpitämiä rekistereitä ja luetteloita. Kirkonkirjoista löytyy mm. luetteloita seurakunnan jäsenistä, kastetuista, ripille päässeistä, vihityistä ja kuolleista (ks. esim. http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Kirkonkirjat )
Lahden kirjastossa on kokoelma kirkonkirjoja mikrofilminä. Kirkonkirjojen mikrofilmejä voidaan pyytää myös kaukolainaksi muista kirjastoista, Kansallisarkistosta sekä maakunta-arkistoista. Mikrofilmeiltä ja -korteilta voi ottaa kopioita.
Kirkonkirjojen tietoja löytyy myös Internetistä Hiski-tietokannasta http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi . Niitä löytyy myös digitoituna Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilta http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm . Kumpikaan... |
| Tervehdys pohjanmaalta.Kysyisin onko Janakkaln kirjastossa kuinkapaljon ns.sukukirjoja ja onko mahdollista kaukolainata niitä? Olen suorittanut oman sukuni… |
798 |
|
22.1.2011 |
|
Janakkalan kirjaston ja Hämeenlinnan kaupunginkirjasto - Hämeen maakuntakirjaston kokoelmien kautta löydätte siellä olevat sukukirjat.
|
| Yritin etsiä uutta päivitystä Metson mikrofilmi- ja korttikokoelmasta, mutten keksinyt, miten sen saisi esille. |
1505 |
|
11.11.2009 |
|
Linkit mikrotallenteiden luetteloihin ovat Metson käsikirjaston sivuilla kohdassa Sukututkimukseen liittyviä mikrotallenteita käsikirjastossa:
http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/sukututkimus.htm
29.10.2009 päivitetty luettelo ”Kirkonkirjojen mikrofilmit ja kortit, Suomen Sukututkimusseuran historiakirjojen jäljennösten mikrofilmit sekä voudintilien mikrofilmit” löytyy osoitteesta:
http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/kirkonkiuusi.pdf
|
| Onko Porissa mikrofilmillä luovutetun alueen Salmin kirkonkirjoja? Voinko varata ajan ? |
1075 |
|
10.2.2009 |
|
Luovutetun alueen seurakuntien kirkonkirjat löytyvät Mikkelin maakunta-arkistosta, josta niitä voidaan pyytää kaukolainaksi. Kaukolainan hinta on 1€ / mikrofilmirulla ja 4€ / mikrokorttitilaus. Kansallisarkisto ja maakunta-arkistot lähettävät tämän lisäksi laskun suoraan asiakkaalle. Kaukolainapyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/kaukolomake.html tai ottamalla yhteyttä puhelimitse numeroon 02-621 5846.
|
| Saisinko nettisivun osoitteen josta löydän kirkonkirjat sukutietojen etsimistä varten, eli suoraan kirkonkirjoihin? |
18174 |
|
17.9.2007 |
|
Kirkonkirjoja löytyy kahdesta www-osoitteesta. Osoitteesta http://www.digiarkisto.org kirkonkirjat löytyvät kuvattuna sellaisinaan, osoitteesta http://www.genealogia.fi puolestaan löytyy HisKi-tietokanta, josta voi hakea tietoa esimerkiksi henkilön nimellä.
Kumpikaan tietokannoista ei ole aivan täydellisiä, kaikki Suomen seurakunnat eivät löydy niistä.
|
| Onko mahdollista saada kaukolainaan mikrofilmiä Mikkelin maakunta-arkistosta. ent. Metsäpirtin evankelis-luterilaisen seurakunnan vuosien 1897-1949… |
2375 |
|
11.1.2007 |
|
Metsäpirtti on luovutetulla alueella, ja luovutetun alueen kirkonkirjat säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Varhaisemmat kirkonkirjat on kuvattu rullamuotoon, ja näitä mikrofilmirullia antaa kukin maakunta-arkisto kaukolainaan oman toimialueensa seurakunnista - myös muutamissa maakuntakirjastoissa on hyvä kokoelma mikrofilmejä. Arkistolaitoksen taksat: 1-4 rullan lähetys 8,50 euroa ja 5 rullan lähetys 9,50 euroa. Lisäksi tulee luonnollisesti paikallisen kirjaston oma maksu.
1800-luvun loppupuolen kirkonkirjat on puolestaan kuvattu korttimuotoon, ja filmikortteja lähettää kaukolainaan ainoastaan Mikkelin maakunta-arkisto, siis keskitetysti, koko maan seurakunnista ja myös luovutetulta alueelta; ja kortteja koskevat... |
Kysy kirjastonhoitajalta
