kirjeet

30 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
"Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää" on kai sitaatti Minna Canthin kirjeestä Kaarlo Brofeldtille. Onko kirje käännetty ruotsiksi?… 87 2.2.2024 Kysymyksen sitaatti on tosiaan Minna Canthin kirjeestä Kaarlo Brofeldtille. Päiväämätön kirje on kirjoitettu todennäköisesti elokuussa 1884 ja se sisältyy SKS:n vuonna 1973 julkaisemaan kirjaan Minna Canthin kirjeet. En löydä mitään tietoa siitä, että kirjettä olisi käännetty ruotsiksi. SKS:n omasta käännöstietokannasta sitä ei myöskään löydy.  Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (finlit.fi)HAKU - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKS (finlit.fi)
Olisin kiinnostunut tietämään, miten ystävien tai perheen kesken kirjeet aloitettiin ja lopetettiin Suomessa 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä 68 13.6.2023 Aloitus ja lopetus ovat hyvin kirjoittajakohtaisia. Ne vaihtelevat myös sen mukaan, onko kirjoittaja saanut muodollista koulutusta. Usein itseoppineet kirjoittajat ovat ottaneet mallia esim. sanomalehdistä, saamistaan kirjeistä tai jäljitelleet viralliselta kuulostavaa puhetapaa vaikkapa papin mallin mukaan. Usein virallisissa kirjeissä pyrittiin nöyryyteen ja "alamaisuuteen".  Linkki Kirsi Keravuoren lisensiaattitutkimus 2012 Suomen kirjallisuuden seuran arkistosta löytyy esimerkkejä 1900-luvun alun ja 1800-luvun lopun kirjeistä. Linkki SKS arkistoon Kieli on kehittynyt ja kehittyy edelleen koko ajan. Lea Puustisen pro gradu 2011 1800-luvun kielenuudistuksen uudet piirteet aikalaisten teksteissä tutkailee aihettaan juuri kirjeiden...
Elämäkertojen lähdeluettelossa mainitaan usein lähteeksi kirjeenvaihto. Miten on mahdollista, että kirjan päähenkilön lähettämät kirjeet on jäljitetty vai onko… 200 10.10.2022 Kirjeiden ja kirjeenvaihdon saatavuutta tutkimuksen lähdeaineistoksi lienee yksinkertaisinta havainnollistaa julkaistujen kirjekokoelmien avulla. Ne ovat tuskin koskaan lähestulkoonkaan täydellisiä; samoin kuin tutkijoiden käyttämä kirjeaineisto, julkaistu kirjeenvaihto perustuu siihen materiaaliin, joka on onnistuttu jäljittämään – tavalla tai toisella. Kirjoittajien jäämistöistä  – tai parhaassa tapauksessa arkistoista –  ei useinkaan kopioita lähetetyistä kirjeistä löydy (ellei kyseessä sitten ole joku, jonka on asemansa vuoksi ollut tarpeen säilyttää kirjoittamiensa kirjeiden kopiot, tai kirjeenvaihtonsa julkaisua nimenomaisesti suunnitellut henkilö), vaan ne ovat tavallisimmin peräisin vastaanottajilta ja heidän kokoelmistaan tai...
Olen ryhtymässä kirjoittamaan historiallista romaania. Onko Suomessa jotain (digitaalista tai konkreettista) arkistoa, johon olisi koottu vanhoja kirjeitä,… 117 22.10.2021 Suomalaisia arkistoja on koottu Kansallisarkistoon,  sinne on kansalaisilla vapaa pääsy. Osa materiaalista on digitoitu, https://arkisto.fi/fi/aineistot/verkkopalvelut-ja-tietokannat Työväen arkisto voisi myös olla hyvä paikka tällaisen aineiston tutkimiseen, https://www.tyark.fi/. Sekin on avoimesti käytettävissä. Aineistojen kuvailua, https://www.tyark.fi/muistitieto/. Työväen muistitietotoimikunnan aineistoja Finnassa, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0… Finnan kautta löytyvät suomalaisten kirjastojen ja arkistojen aineistot, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfo… Makupalat.fi:ssä on valikoima kirjekokoelmia, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/...
Kuuntelin ehkä jo huhtikuussa radiosta haastattelun miehestä, joka on koostanut kirjan kirjeistä. Aloitin kuuntelun kesken ohjelman, joten en tiedä kirjailijan… 101 10.6.2020 Kyseessä on varmaankin Timo Kalevi Forssin teos Unohtumattomia kirjeitä Suomesta (Like, 2020), jonka hän esitteli Ylen Ykkösaamussa 24.4.20. https://finna.fi/Record/outi.2164235 https://areena.yle.fi/audio/1-50463964
Kuuntelin varmaankin viime viikolla radiota: Yle puhe tai yleradio 1. Sieltä tuli suomalaisen mieskirjailijan (ei varmaankaan kovin nuori eikä kovin vanha)… 282 29.4.2020 Kyseessä on varmaankin Timo Kalevi Forssin teos Unohtumattomia kirjeitä Suomesta (Like, 2020), jota hän esitteli Ylen Ykkösaamussa 24.4.20. https://finna.fi/Record/outi.2164235 https://areena.yle.fi/audio/1-50463964
Mistäköhän teoksesta löytyisi Emily Dickinsonin runo How slow the wind? Entä kuuluukohan kyseisen runon loppu "how late their Fathers be!" vai "how late their… 200 9.4.2020 On usein tulkinnanvaraista, määritelläänkö joku Emily Dickinsonin teksti runoksi vai kirjeeksi. Kysymyksesi säkeet ovat Dickinsonin kirjeestä Sarah Tuckermanille vuodelta 1883. Jotkut Dickinsonin koottujen laitosten tekijät ovat tehneet toimituksellisen valinnan katkaisemalla kirjeen ja tekemällä sen loppuosasta muutaman säkeen runon. Tässä hyvälaatuinen kuva kirjeestä Emily Dickinson Archive -palvelussa: https://www.edickinson.org/editions/2/image_sets/79830. Kuvasta voi todeta, että "feathers" on oikein. Kuvan yhteydessä on myös tietoa kirjeen julkaisuhistoriasta. Kaksi arvovaltaista Emily Dickinsonin runojen koottua laitosta ovat Thomas H. Johnsonin editoima The Poems of Emily Dickinson (Cambridge 1955) ja Ralph W. Franklinin editoima ...
Kirjoitin fanikirjeen runoilija Ilpo Tiihoselle, mutta en tiedä mihin sen lähetän. Onko teillä tietoa, pitäisikö kirje lähettää kustantajalle ja mille niistä?… 189 20.2.2020 IlpoTiihosen kirjoja on kustantanut WSOY. Voit lähettää Ilpo Tiihoselle postia kustantajan kautta. https://www.wsoy.fi/
Onko Leo Tolstoin päiväkirjoja suomennettu? Entä hänen kirjeitään, joista oheiset otteet ovat peräisin? “One can live magnificently in this world, if one knows… 290 4.2.2020 Leo Tolstoin päiväkirjoja ei ole suomennettu. Joitain yksittäisiä kirjeitä, kirjeiden katkelmia ja referaatteja Tolstoin kirjeenvaihdosta sisältyy vuodet 1828-63 kattavaan kirjaan Leo Tolstoin elämä ja teokset : autobiografisia muistelmia, kirjeitä ja elämäkerrallisia aineksia. 1 nidos, Lapsuudesta ensi miehuuden ikään (WSOY, 1906). Kysymyksessä siteerattua kirjettä vuodelta 1856 kirjasta ei kuitenkaan löydy.
Löytyyköhän tällaista tekstiä suomennettuna: “One can live magnificently in this world, if one knows how to work and how to love, to work for the person one… 193 8.1.2020 En saanut käsiini teosta Leo Tolstoin elämä ja teokset. I nidos : lapsuudesta ensi miehuuden ikään : autobiografisia muistelmia, kirjeitä ja elämäkerrallisia aineksia / koonnut Paul Birykov ; tarkastanut Leo Tolstoi ; venäläisestä käsikirjoituksesta suomentanut Arvid Järnefelt. Porvoo 1906, joten en voinut tarkistaa, olisiko kirje löytynyt sieltä, mutta teksti löytyy suomennettuna Henry Troyat, Tolstoi -elämäkerrasta sivulta 131: Maailmassa voi elää ihmeellisen ihanaa elämää, jos vain osaa tehdä työtä ja rakastaa, tehdä työtä sen puolesta mitä rakastaa, ja rakastaa sitä mitä tekee. Henri Troyat, Tolstoi 2. painos, 1995 (suomennettu ranskankielisen alkuteoksen saksankielisestä lyhennetystä laitoksesta). Suomennoksen on tehnyt Risto...
Onko olemassa "kirjekirjaa", kymmenen vuoden aikaikkunassa, jonka kirjeet olisi kirjoittaneet kaksi naista toisilleen? 343 23.9.2019 Viimeisen kymmenen vuoden aikana on julkaistu muutama naisten kirjoittama "kirjeenvaihtokirja": Kristiina Haataja, Ulla Pernu: Viiltoja (Avain, 2008) Nina Banerjee-Louhija, Riikka Juvonen: Pidot Huippuvuorilla : kirjeenvaihtoa uskalluksesta, unelmista ja vastoinkäymisistä (Kirjapaja, 2009) Li Andersson, Susanna Koski: Punavihreä, sinivalkoinen : keskustelukirjeitä (Minerva, 2014) Hannimari Heino, Kristiina Wallin: Puutarhakirjeitä (Atena, 2018)   Voit tarkistaa Helmet-haulla teosten saatavuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa. https://www.helmet.fi/fi-FI
Onko Minna Canthin lausahdukselle, "Kaikkea muuta, paitsi nukkuvaa, puolikuollutta elämää", kirjallista lähdettä? Yritän löytää juuri sitä kirjaa, tai… 9504 12.6.2019 Kysymyksen sitaatti on Minna Canthin kirjeestä Kaarlo Brofeldtille. Päiväämätön kirje on kirjoitettu todennäköisesti elokuussa 1884. Kirje sisältyy SKS:n vuonna 1973 julkaisemaan kirjaan Minna Canthin kirjeet. "Olen ollut täällä nyt aivan yksin. Annikin [Canth] on Kurkiharjussa. Tuo tietysti on outoa ja ikävää, mutta ainahan sen kestäisi, ellei olisi noita tosi elämän tosi huolia jotka karkoittavat unen ja tekevät sydämmen levottomaksi. Tiedän kuitenkin että ne ovat minulle tarpeelliset, sillä ne pitävät sielun voimia eleillä ja kehittävät hermostoa. Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää." (s. 162, kursiivi lisätty)  
Bertrand Russelin kirjassa "Elämäni II" (1914-1944) luvussa "Ensimmäinen maailmansota" on sivulla 44 (Werner Söderström 1968) toisessa kappaleessa lopusta… 276 27.7.2018 Russellin omaelämäkerran alkuperäisessä englanninkielisessä laitoksessa kyseisessä kohdassa käytetty ilmaus on triangle-transversal postulate ("-- e.g. the triangle-transversal postulate offers almost insuperable difficulties if one attempts to simplify it by resolving it into a proposition about arbitrary convex surfaces."), eli Wiener kirjoittaa kolmion sivuja leikkaavaa transversaalia käsittelevästä geometrian lauseesta.
Ovatko kirjeitse saapuvat varausten saapumisilmoitukset välttämättömiä? 414 8.5.2017 Kyllähän ne ovat välttämättömiä asiakkaille, jotka eivät halua tai eivät pysty vastaanottamaan sähköposti- tai tekstiviesti saapumisilmoitusta. Kirjaston henkilökunnalle kertomalla voi vaihtaa saapumisilmoitukset joko sähköposti-ilmoituksiksi tai tekstiviesti-ilmoituksiksi.
Löytyykö seuraavaa katkelmaa Lord Byronin kirjoittamasta kirjeestä Douglas Kinnairdille suomeksi? "I never loved her or pretended to love her, but a man is a… 497 20.4.2017 Kyseinen katkelma on lordi George Byronin kirjeestä Douglas Kinnairdille tammikuulta 1817. Valitettavasti kirjeestä tai etsimästäsi katkelmasta ei löydy suomennosta.
Voiko kiitoskirjeessä kiittää liikaa? Nyt kirjeen joka lauseessa on kiitos eri muodoissa (lämmin kiitos, kiitos...). Mikä on paras tapa lopettaa tälläinen… 2150 17.10.2016 Kiittää voi tosiaan liikaakin. Jos jokaisessa lauseessa kiittelee, se voi tuntua vastaanottajasta vaivaannuttavalta. Tarkasti on kuitenkaan vaikea sanella kirjeen sanamuotoja, koska ne riippuvat kokonaisuudesta. Suvi Ruotsin ”Tapakirja” (Otava 2005) ehdottaa muodollisemman kirjeen lopetuksiksi ilmaisuja ”Ystävällisin terveisin” ja ”Kunnioittavasti”. Tosin Sirkka Lassilan ”Uusi käytöksen kultainen kirja” (WSOY, 2000) pitää ilmaisua ”Kunnioittavasti” hyvin muodollisena ja sopivana vain kaikkein virallisimpiin yhteyksiin. Sen sijaan tarjotaan ilmaisua ”Parhain terveisin” ja vähemmän muodollisiin kirjeisiin esimerkiksi ilmaisuja ”Lämpimin terveisin” ja ”Sydämellisesti”.
Miten voin ilmaista kiitollisuuteni ja sen, että henkilön apu on koskettanut minua syvästi? Tarkoitus olisi ilmaista asia kiitoskirjeen lopetuksessa. Olen… 970 22.9.2016 Entisenä kielenhuoltajana uskaltaisin sanoa, että "syvästi koskettuneena" ei ole hyvää suomen kieltä. Minäkin epäilisin kyseisen sanan ymmärrettävyyttä. Kaunis lopetus muuttuu oudoksi, ja se ei ole tarkoituksesi. Mitä jos laittaisit loppuun kokonaisen lauseen? "Olen syvästi kiitollinen saamastani avusta" tai "Sinulta saamani tuki (tai apu) on koskettanut minua syvästi". Tai: "Kiitos, että autoit minua. Se on koskettanut minua syvästi." Nämä lauseet ilmaisevat yksinkertaisin sanoin kiitolliset tunteesi. Jos haluat, voit vielä lisätä lopetukseen esim. "Lämpimästi kiittäen". Jos et halua laittaa kokonaista lausetta, niin voit laittaa loppuun "Syvästi kiitollisena". Tässä joitakin ehdotuksia. Tärkeintä on saada viesti perille ymmärrettävässä...
Minkä niminen on kirja, jossa kerrotaan Ranskan ja Suomen kulttuurieroista? Kirjassa on teksti ilmeisesti sekä ranskaksi että suomeksi. Se on ilmeisen… 778 23.11.2015 Kuvaukseen sopiva kirja on Philippe Guicheteau'n Sunnuntaikirjeitä Suomesta (Courrier de Finlande, Tammi, 1999), jossa teksti on rinnakkain suomeksi ja ranskaksi. Sen on suomentanut Jouni Kuurne. Kirjassa Suomeen muuttanut ranskalainen kuvailee elämäänsä Suomessa pienissä tarinoissa, jotka hän muokkasi ranskalaiselle ystävälleen lähettämistään kirjeistä.
Miten kuuluu suomeksi seuraava englanniksi ja venäjäksi oleva pätkä teoksesta "Anton Tšehov, Kirjeitä 1891-1898, Otava, 1986"? "Civilized people must, I… 660 21.10.2015 Kyseinen katkelma on Anton Tšehovin kirjeestä veljelleen Nikolaille. Kirje on päivätty Moskovassa maaliskuussa 1886. Martti Anhavan suomennos kirjeestä sisältyy teokseen Anton Tšehov: Kirjeitä vuosilta 1877 - 1890, (Otava, 1982). Saat suomennoksen katkelmasta sähköpostiisi. https://www.drive2.ru/b/107023/ Tšehov, Anton: Kirjeitä. vuosilta 1877-1890 (suom. ja selityksin varust. Martti Anhava, Otava, 1982)
Mistä kirjasta Gustave Flaubertin kommentti on: ”Travel makes one modest. You see what a tiny place you occupy in the world.” (Gustave Flaubert) 483 6.2.2015 Kyseinen sitaatti on Gustave Flaubertin kirjeestä "Madame X:lle" vuodelta 1853. Kirje sisältyy kokoelmaan Correspondance (1850-1854). Lausahdus löytyy teoksen sivulta 214. Ranskaksi kommentti kuuluu näin: "Ah! cela rend modeste de voyager; on voit quelle petite place on occupe dans le monde." https://archive.org/details/correspondance02flauuoft