kihlaus

5 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–5.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Voiko avioliittoon mennä ilman kihlausta? 280 17.7.2020 Suomessa ei voi. Kihlaus määritellään kahden ihmisen sopimukseksi avioliittoon menosta. Väestäliitto:"Kihlaus on vapaamuotoinen sopimus tulevan avioliiton solmimisesta. Merkitystä ei ole sillä, ovatko muut kuin suhteen osapuolet tietoisia kihlauksesta vai eivät. Olennaista on, että pari, joka ovat sopinut avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, on kihlautunut." Ennen kuin avioliiton voi solmia, on aina tutkittava onko sille estettä. Siksi avioliittoon "heittäytyminen" ilman edeltävää sopimusta on mahdotonta.  Oikeus.fi "Ennen vihkimistä avioliittoon aikovien on yhdessä pyydettävä avioliiton esteiden tutkintaa. Pyyntö esitetään maistraatille. Avioliiton esteet voi tutkia myös evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen...
Haluaisin tietoa Hely-soljesta. Ja myös kihlauksesta / kihlalahjoista 1800-luvulta. Löytyykö kirjallisuutta? 846 18.8.2015 Helysolki tai helusolki on Etelä-Pohjanmaalle tyypillinen pyöreähkö tai soikea naisen rintasolki. Se on valmistettu ohuesta hopealevystä. Siinä on usein kruunulla koristettu kaarikehä. Soljesta riippuu pieniä helyjä. Solki kiinnitetään palkimella, kansallispuvun solki usein neulalla. Osa soljista on kullattu. Lähde: http://www.kansallispuvut.fi/sanasto.htm Kihlajaislahjat ovat perua ajalta, jolloin morsian ostettiin isältään. 1800-luvulla lahjat annettiin kihlatulle, ei enää isälle. Morsian taas saattoi tehdä lahjaksi sulhasen perheelle vaatteita ja tietysti uuteen kotiinsa kapiot. Kihlalahjoista Suomessa 1800-luvulla löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista: - Kirsi Vainio-Korhonen ja Anu Lahtinen : Lemmen ilot ja sydämen salat :...
Mistä löytyisi perinteisiä sukka-aiheisia kansanrunoja, -loruja tai sananparsia? Ennen vanhaan itsetehtyjä sukkia annettiin kihlauksen merkiksi ja morsian… 6843 26.8.2009 Perinteisissä suomalaisissa häämenoissa morsian saattoi tosiaan antaa kosintaan myöntymisen merkiksi sukat puhemiehelle, sulhaselle ja toisinaan sulhasen suvullekin ja jakaa sukkia tulevalle suvulleen häissä antimina eli morsiuslahjoina. Sukka-aiheisia kansanrunoja löytyy esimerkiksi Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjasta (SKVR, julk. 1908–1948, 1997). SKVR nykyisin käytettävissä myös internetissä tietokantana(http://www.finlit.fi/skvr/). Mm. Martti Haavion toimittamassa teoksessa 'Laulupuu: Suomen kansan tunnelmarunoutta' (2. p. WSOY, 1980) on niin ikään joitakin sukka-aiheisia runoja, mutta ne eivät varsinaisesti liity häämenoihin. Sukka-sana esiintyy myös monissa lastenloruissa, esimerkiksi Ulla Lipposen toimittamassa teoksessa...
Miksi uusi vuosi on suosittu ajankohta mennä kihloihin? Liittyykö tapaan kansanperinnettä vai mkä mahtaa olla syynä suosittuihhin uuden vuoden kihloihin? 1115 2.12.2007 Ainakaan Maija-Liisa Heikinmäen Suomalaiset häätavat -kirjassa ei ollut mainittu mitään tiettyä suosittua kihlausajankohtaa. Siitä sai kuvan, että morsian tultiin kihlaamaan kotiin tai sitten pari kävi yhdessä markkinoilla, joita oli eri aikaan vuodesta. Kalevalaseuran vuosikirjassa 59 Juhlakirja: suomalaiset merkkipäivät -kirjassa Lauri Honko kirjoittaa, että onni on vuodenvaiheessa murroksen tilassa ja siten myös muovailtavissa. Siksi on tarkkailtu enteitä ja suoritettu tiettyjä seremonioita, jotta sataisiin hyvät säät, viljaonni, karjaonni, löydettäisiin aviokumppani jne. Vuoden vaihde aiemmin Suomessa oli joko kekrinä 1.11.satokauden päätyttyä tai myöhempinä aikoina uudenvuodenpäivänä 1.1. Myöskään uudenvuoden viettoa käsittelevistä...
Tarvitsen koulun esitelmää varten tietoja kihlajaisista ja avioliitosta. Pitäisi löytyä mm, mitä kihlaus merkitsee, kuka voi solmia avioliiton ja ketkä eivät… 1308 13.10.2000 "Nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet", sanotaan avioliittolain 1. pykälässä. Avioliiton esteet selostetaan saman lain §:issä 4 - 9 ja esteiden tutkinta §:issä 10 - 13. Jos avioliittoon aikova on ulkomaalainen, häntä koskevat vastaavat asiat selostetaan laissa eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista suhteista §:issä 2, 4, 6, 15, 17, ja 47 sekä vastaavan asetuksen §:issä 1 - 8. Nämä tekstit ovat Suomen laki -teoksen I osassa tunnuksinaan Si 201, Si 205 ja Si 206. (Tämä käy ilmi aakkosellisen hakemiston aiheista avioesteet ja kihlaus.) Aihepiirisi tapakäytäntö selviää Sirkka Lassilan teoksesta Uusi käytöksen kultainen kirja. Se on Varkauden kaupunginkirjastossa sekä...