| Kun toistaa jotain tuttua sanaa tarpeeksi monta kertaa, se alkaa tuntua oudolta ja vieraalta. Onko tälle ilmiölle jotain nimeä? |
132 |
|
27.11.2023 |
|
Kyseessä on psykologinen ilmiö ”semantic satiation”. Se tarkoittaa kysymyksessä kuvattua kummallista ilmiötä, jossa sanan merkitys katoaa, kun sitä toistetaan monta kertaa. Ensimmäisen kerran tätä termiä käytti 1960-luvulla Leon Jakobovits James väitöskirjassaan. Ilmiö oli tunnistettu jo aiemmin hiukan eri nimillä kuten verbal satiation.
Suomeksi ilmiöön liittyvää tietoa on saatavilla vähän, mutta jos englanti sujuu, alla olevista lähteistä saa hyvän käsityksen aihepiirin tutkimuksesta.
Lähteet:https://www.oxfordreference.com/display/10.1093/oi/authority.2011080310…https://en.wikipedia.org/wiki/Semantic_satiationhttps://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5770629/
|
| En käsitä puhetta ″Graalin maljasta″. |
129 |
|
6.10.2023 |
|
Sain apua Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus), josta heille iso kiitos! Tässä Kotuksen Kirsti Aapalan vastaus tiedusteluuni:
"Monissa muissa Euroopan kielissä näytetään tosiaan käytettävän pelkkää ilmausta ”Graal” (tai ”Gral”, ”Grail”) tai (suomennettuna) ”pyhä Graal”. Myös esimerkiksi 1900-luvun alussa ilmestyneessä Tietosanakirjassa (2. osa v. 1910) hakusanana on pelkkä Graal; samoin on v. 1932 ilmestyneessä Ison tietosanakirjan 2. osassa. Jossain vaiheessa 1900-luvulla Suomessa on ilmeisesti selvyyden vuoksi ryhdytty käyttämään pitempää ilmausta ”Graalin malja”. Graalin maljan taru ei liene ollut täällä vanhastaan yhtä tuttu kuin muualla Euroopassa.
Sanan graal alkuperästä kerrotaan esimerkiksi Online Etymology Dictionaryn... |
| Mistä sukunimi Kutsinen/Kuzinen on lähtöisin? |
85 |
|
3.7.2023 |
|
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun sukunimihausta ei löydy yhtään "käyttäjää" kummallekaan muodolle ko. nimestä eikä sitä myöskään löydy Sukunimet-teoksesta.
Asiaa voisi vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta, joka kuitenkin näkyy olevan kesätauolla 6.8.2023 asti. |
| Miten kirjoitetaan sana, jolla kuvataan siilin kaltaiseksi muuttumista (esim. siilipuolustus). Onko siiliytyminen oikein vai miten se pitäisi kirjoittaa?… |
173 |
|
1.10.2022 |
|
Eipä taida suomen kielessä olla yhtä sanaa kuvaamaan piikkipalloksi käpertyneen siilin tavoin puolustautuvaa ihmistä. Tai siis nyt on: ihminen on siiliytynyt, totta kai! Siiliytymninen on hieno esimerkki siitä, miten vakiintuneen sanan puuttuessa tarvittavan sanan voi johtamalla luoda itse. Siiliytyminen on tosi onnistunut tapaus sikälikin, että heti syntyy vahva mielikuva siitä, mitä tarkoitetaan. Hienoa, luovaa kielenkäyttöä kaikkinensa!
Tällaiset uudet sanat usein kuolevat käyttönsä jälkeen pois, mutta osa jää elämään ja vakiintuu. Monesti itse johdettujen, ei-vakiintuneiden sanojen tai kielikuvien "esittelyssä" lukijalle käytetään esimerkiksi lainausmerkkejä: 'Erkin syytökset vakavista rikkeistä saivat Paavon "siiliytymään"'.
Iso... |
| Minkä niminen Tyyni valtameri on / oli sitä ympäröivissä kulttuureissa? Ferdinand Magellanin Mar Pacifico jäi elämään Euroopassa, mutta olihan suurella merellä… |
306 |
|
2.7.2020 |
|
Laitoin kysymyksesi Facebookin Language matters in the Pacific -ryhmään sekä yksityisviestinä sivulle South Pacific Institute of Communication and Languages.
Esimerkkejä Tyynen valtameren nimistä eri austronesialaisissa kielissä:
samoa: Vasa Pasefika
fidzi: Wasa Pasifika
havaiji: Moana Pākīpika
tok-pisin: Solwara Pasifik
tahiti: Moana Pātitifā
indonesia: Samudra Pasifik
sunda: Laut Pacific
maori: Te Moana-nui-a-Kiwa
Ainoastaan maorin kielessä ei näy vaikutusta Magellanin pacificosta.
Oma johtopäätökseni vastausten perusteella on, että tuolloin Magellanin aikaan ei paikallisilla lienee ole ollut käsitystä muista meristä, ainoastaan omastaan, jota kutsuttiin vain mereksi tai suolaiseksi vedeksi erotuksena makean veden joista tai... |
| Haluaisin selvittää itselleni mitä korrelaatioita seuraavilla sanoilla on keskenään, jos mitään? Kroniikka Taru Legenda Myytti Uskomus |
204 |
|
19.12.2019 |
|
Iso suomen kielioppi -teoksen verkkoversio määrittelee korrelaation kieliteteessä näin: "korrelaatiolla tarkoitetaan sellaisten samavartaloisten sanojen välistä suhdetta, jotka eivät ole toisiinsa johtosuhteessa, esim. valkaista – valkea – valkoinen":
http://scripta.kotus.fi/cgi-bin/visktermit/visktermit.cgi?h_id=kCHDEAFHH&h_sana=%5B%5E%5Cw%C0-%FE%5Dkorrelaatio%5B%5E%5Cw%C0-%FE%5D
Kysymäsi sanat eivät ole samavartaloisia, joten tässä mielessä kyse ei ole korrelaatiosta.
Lea Virtasen Suomalainen kansanperinne -kirjassa mainitaan kertomusten alalajeina mm. taru, legenda ja myytti. Tarun sanotaan olevan vanhahtava termi ja aiemmin myytin synonyymi. Legenda on kertomus kristinuskon pyhistä henkilöistä. Myytti on kertomus suuren alkuajan... |
| Tavutetaanko sanoja vain niissä kielissä, joissa on latinalaiset aakkoset käytössä? |
329 |
|
2.12.2019 |
|
Tavua sinänsä ei ehkä ole kyetty määrittelemään tyhjentävästi siten, että määritelmä olisi universaali eli kaikkiin kieliin soveltuva, mutta siitä huolimatta tavu on puheen prosodisten ominaisuuksien kuvauksessa kutakuinkin välttämätön äännerakenteen yksikkö - kielestä ja kielen kirjoitusjärjestelmästä riippumatta.
Joissain kielissä kirjoitusjärjestelmät ovat kehittyneet sellaisiksi, että niissä yksittäiset kirjoitusmerkit jo sinänsä vastaavat yksittäisiä tavuja. Esimerkiksi kiinan kieli on tällainen: kukin kirjoitusmerkki vastaa yhtä tavua. Kiinan tavarataloa merkitsevä sana 百货商店 (bǎihuòshāngdiàn, kirjaimellisesti "paljon tavaran kauppapaikka") koostuu siis neljästä tavusta, joilla kullakin on oma merkkinsä: 百 (bǎi), 货 (huò), 商 (shāng),... |
| Haluaisin tietää, mitä hyponymia ja hyperonymia tarkoittavat ja saada jotain esimerkkejä näistä. Mistä niistä voisi löytää tietoa? |
557 |
|
3.10.2019 |
|
Wikipedian mukaan hyponymia tarkoittaa kielitieteessä sisältyvyyttä hierarkkisessa merkityksessä. Hyperonyymi on yläkäsite, hyponyymi on sen täsällisempi alaryhmä. Kaikki erilaiset hierarkkiset luokitusjärjestelmät ovat esimerkkejä hyponymiasta. Musiikissa esimerkiksi kirjastot käyttävät hyponymiaa, jossa yläkäsitteenä on populaarimusiikki, sen hyponyymejä eli populaarmusiikkiin sisältyviä alaryhmiä ovat esimerkiksi popmusiikki, jazz ja viihdemusiikki. Nämä puolestaan jakautuvat edelleen tarkempiin hyponyymeihin (popmusiikki -> rock ->-> heavy rock).
Kaikki hierarkkiset käsitteet ovat siten johonkin toiseen ryhmään nähden hyperonyymejä tai hyponyymejä. Ilmaisut "yläkäsite" ja "alakäsite" ovat suhteellisen hyviä suomenkielisiä... |
| Kysymys koskee lapsi-sanaa. Itse sanon lapset, lasten. Olen huomannut, että lähes kaikissa Internetin teksteissä käytetään muotoa lapsien. Minusta se… |
1452 |
|
15.5.2019 |
|
Todellakin, monikon genetiivissä on kaksi erilaista taivutustapaa. Lapsi-sanan yhteydessä molemmat, lasten ja lapsien ovat mahdollisia ja aivan yhtä oikeita, vaikkakin lasten on niistä kahdesta yleisempi.
Martti Rapola on selittänyt näiden taivutusmuotojen eroja Kielikello-lehden artikkelissa vuodelta 1991. https://www.kielikello.fi/-/monikon-genetiivi
Puhujan tausta vaikuttaa valittuihin taivutusmuotoihin ja kuten oikein arvelitkin, murre myös. On kielemme rikkautta, että esimerkiksi lyyrikot voivat valita näistä kahdesta taivutusmuodosta sen, mikä kulloinkin poljentoon parhaiten sopii.
Ystävällisin terveisin, |
| Mitä yhtäläisyyksiä indoeurooppalaisilla kielillä on toistensa kanssa? |
1214 |
|
5.4.2019 |
|
Kieliä on mahdollista luokitella monin eri tavoin. Kaisa Häkkinen esittelee teoksessaan Kielitieteen perusteet (2007) kolme luokittelun kriteeriä: genealogisen eli geneettisen, typologisen ja areaalisen eli alueellisen. Genealoginen luokittelu perustuu sukulaisuussuhteisiin, typologisen lähestymistavan pohjana ovat kielten erilaiset rakenneominaisuudet ja areaalisessa tarkastelussa kiinnitetään huomiota maantieteellisiin seikkoihin. Näitä eri luokittelutapoja voi myös yhdistellä keskenään. Genealogisessa luokittelussa maailman kieliä on tapana järjestää sukulaisuussuhteiden perusteella kielikunniksi, joiden oletetaan kehittyneen yhteisestä kantakielestä. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat indoeurooppalaisen kielikunnan, jota on... |
| Mitä tarkoittaa sanana vepsä? Onko sillä konkreettinen käsite kuutena? |
388 |
|
25.3.2019 |
|
Nykysuomen sanakirja ja Kielitoimiston sanakirja tuntee sanalle vepsä vain merkityksen vepsäläisten kielen nimenä. Kaisa Häkkisen kirjassa
Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa vepsä sanaa ja johdannaisia on käytetty vepsäläisten asuinsijojen määrittelyyn. (s.180) Suomenkielen etymologisen sanakirjan mukaan vepsä on vepsäläisten käyttämän kielen nimi. |
| Millä perusteella kieli luokitellaan alkuperäiskieleksi? |
463 |
|
9.1.2019 |
|
Jos otetaan lähtökohdaksi Tieteen termipankista löytyvä alkuperäis(kansa)kielen määritelmä, voitaisiin sanoa, että tullakseen luokitelluksi alkuperäiskieleksi, kielen on oltava jonkin alueen ensimmäisiksi asukkaiksi oletetun etnisen ryhmän tai heimon jälkeläisten eli alkuperäiskansan puhumaa ja sen on toimittava tämän yhteisön etnistä identiteettiä luovana keskeisenä tekijänä.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:alkuperäiskansakieli
Marjut Johanssonin ja Riitta Pyykön toimittama kirja Monikielinen Eurooppa : kielipolitiikkaa ja käytäntöä (Gaudeamus, 2005) määrittelee alkuperäiskielen ytimekkäästi "alkuperäiskansaksi luokitellun kansan kieleksi". Alkuperäiskansalla tässä tarkoitetaan "kansaa, joka polveutuu suoraan tietyllä... |
| Voitko suositella joitakin viimeisimpiä tietoteoksia Suomen esihistoriasta, kielitieteellisesti ja arkeologisesti painottuen? |
590 |
|
30.9.2016 |
|
Muinaisuutemme jäljet on tuore yleisesitys esihistoriastamme ja keskiajasta. Se painottuu arkeologiseen tutkimukseen mutta sivuaa myös uusinta kielitieteellistä tutkimusta. Teos on julkaistu 2015.Kielitieteellinen yleisesitys Suomen esihistoriasta on jo 20 vuotta vanha Häkkinen: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa vuodelta 1996.Arkeologian tutkimusmenelmiin voi tutustua vuonna 2014 ilmestyneessä kirjassa Johdatus arkeologiaan.
|
| "X kävi Y:n kimppuun". Missä ihmisellä / ihmisessä on kimppu? |
1863 |
|
31.12.2015 |
|
Kotimaisten kielten keskuksen Kirsti Aapala ja Klaas Ruppel ovat vastanneet samaiseen kysymykseen. Heidän mukaansa "kimppu" palautuu sanaan "nippu", jolla viitataan joukkoon yhdessä olevia asioita. Ihmisten tai asioiden kimppu tai nippu muodostuu, kun he tai ne ovat kiinni toisissaan tai tarttuvat kiinni toisiinsa. Sanonta "käydä kimppuun" on ennen kaikkea kuvainnollinen ilmaisu, eikä ihmisellä siten ole varsinaista kimppua esimerkiksi kehossaan.
Lähde: Kotus
http://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/ka… (haettu 31.12.2015)
|
| Haluaisin löytää kielitieteellisestä julkaisusta artikkeleita, jotka käsittelisivät integraatiota eri oppiaineiden välillä. Mistä voisin hakea tällaista tietoa… |
517 |
|
13.11.2015 |
|
Artosta löytyy hakusanoilla integroitu opetus ja katkaistulla hakusanalla kielit? varsin paljon artikkeleita. Olisivatko nämä sinulle sopivia. Joukossa on artikkeleita ainakin Virittäjästä:
https://arto.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg1=integroitu+opetus&arg…
|
| Kuinka montaa kieltä suomalainen kielitieteilijä G. J. Ramstedt puhui? Pappisseminaarissa hän opiskeli latinaa, kreikkaa ja hepreaa. Eräässä lähteessä hänen… |
1462 |
|
27.7.2015 |
|
Yrjö Karilaksen mukaan (s. 205) Ramstedt "hallitsi tai ymmärsi" noin kahtakymmentäneljää kieltä. Tuskin missään on luetteloa siitä, kuinka täydellistä ja monipuolista tämä osaaminen on ollut eikä varmaan ole ollut sellaista henkilöäkään, joka olisi asiaa kyennyt arvioimaan.
Suullinen valmius on varmaankin ollut 'tavallisissa' länsieurooppalaisissa kielissä, Aasian-matkoilla venäjä on lisäksi ollut välttämätön työväline.
Ramstedt oleili pitkiä aikoja mongolikielisillä alueilla ja suuntasi täällä tutkimuksensa nimenomaan puhekieleen vanhakantaisen kirjamongolin asemesta, joten voi olettaa hänen todella osanneen ainakin joitakin mongolikieliä tai -murteita. Kalmukki kuuluu tähän ryhmään ja sitä yhdistää - Jaakko Anhavan mukaan s. 145 -... |
| Mikä on obliikvi? |
3310 |
|
19.2.2014 |
|
Obliikvi-sanaa käytetään yleensä kieliopillisessa termissä obliikivsija. Termi tulee latinasta (casus obliiquus, lat. obliquus=vino). Obliikvisija on alisteinen sija, ts. kaikki muut sijat paitsi nominatiivi ja vokatiivi.
Kielitieteessä puhutaan myös obliikvilauseenjäsenistä. Subjekti ja objekti ovat tärkeimpiä semanttisia rooleja ilmaisevia ydinlauseenjäseniä ja niitä ilmaisevat sanat kuuluvat yleensä verbin pakollisiin seuralaisiin. Muita rooleja, joiden ilmaisut ovat tyypillisemmin lauseessa valinnaisia, ilmaistaan verbiin vähemmän tiukasti kiinnittyneillä niin sanotuilla obliikvilauseenjäsenillä.
Lähteet:
Uusi sivistyssanakirja (Otava, 1975)
Nykysuomen käsikirja (Weilin + Göös, 1979)
Johdatus kielitieteeseen (Ojutkangas et al., WSOY,... |
| Legendaarinen kysymys. Mitä tarkoittaa sana: kumarreksituteskenteleentuvaisehkollaismaisekkuudellisenneskenteluttelemattomammuuksissansakaankopahan? |
7527 |
|
7.6.2013 |
|
Yhtä legendaarinen vastaus: ei mitään. Suomen kieli kyllä antaa mahdollisuuden liittää sanoihin useita päätteitä, mutta mainitsemassasi muodosteessa on paitsi sattumanvaraisesti toisiinsa yhdistettyjä liitepartikkeleita myös (esim. heti alussa) sellaisia merkkijonoja jotka eivät ole mistään suomen kielen sanasta johdettuja.
|
| Miksi sanalle huoli tai huolehtia on syntynyt kaksi eri merkitystä, melkein vastakkaiset? Minulla on huolia (negatiivinen), pidän huolta jostain (positiivinen)… |
2575 |
|
16.11.2012 |
|
Kotimaisten kielten keskuksesta vastattiin kysymykseesi näin:
"Sanalla huoli on ollut nuo kaksi merkitystä ainakin niin kauan kuin suomen kieltä on kirjoitettu, siis 1500-luvulta lähtien (tieto löytyy Vanhan kirjasuomen sanakirjasta 1, 1985), ja luultavasti jo paljon kauemmin, sillä ne tunnetaan myös muissa itämerensuomalaisissa kielissä (ks. Suoman sanojen alkuperä 1, 1992).
Nykysuomen sanakirja samoin kuin uusi Kielitoimiston sanakirja antaa niin ikään sanalle huoli kaksi merkitystä: 1. 'levoton, huolehtiva ajatus jstak, murhe; levottomuus; pelko' jne. 2. 'huolehtiminen, huolenpito, hoiva'. Jälkimmäiseen ryhmään sisältyvät "pitää huolta" ja toisaalta myös "kantaa huolta". Vanhempana merkityksenä on pidetty ensin mainittua, ja sanalla... |
| Löytyykö internetistä tai kirjana suomen kielen kielitieteen sanakirjaa, joka sisältäisi kielitieteellisten termien selitykset suomeksi? Omistan Hakulisen ja… |
1237 |
|
5.6.2012 |
|
Tässä muutamia omaa kirjaasi uudempia lukuvinkkejä suomen kielen kielitieteeseen:
Professori Terho Itkosen Kielioppaasta on ilmestynyt neljäs uudistettu painos vuonna 2011 nimellä Uusi kieliopas. Se löytyy lainattavaksi useimmista Kymenlaakson kirjastoista.
Toinen tutustumisen arvoinen lähde on Kielitoimiston kolmiosainen sanakirja, josta meiltä löytyy sekä Kotkan että Kouvolan suunnalta vuoden 2004 painos käsikirjastossa luettavaksi. Kielitoimiston sanakirjasta voi myös ostaa oman kappaleen Kotimaisten kielten keskuksesta joko kirjamuodossa tai sähköisesti: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1240
Netistä sekä kirjastosta on myös löydettävissä erilaisia erikoissanastoja aina säätermistöistä hävyttömiin paikannimiin. Laajalti linkkejä eri... |
Kysy kirjastonhoitajalta
